Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 12.04.2022/Pykälä 41

ES ymplk 12.04.2022 § 41  

168/11.01.00/2022  

LUVAN HAKIJA

Nimi: Euran kunta

Osoite: Sorkkistentie 10, 27510 Eura

Y-tunnus: 0132239-4

Yhteyshenkilö: Anne Saarenvalta, p. 044 422 4955, anne.saarenvalta@eura.fi

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Euran kunta hakee ympäristölupaa Kyöpelin maankaatopaikan alueen laajentamiselle ja toiminnan muuttamiselle. Kyöpelin maankaatopaikka sijaitsee Euran kunnassa kiinteistöllä Fankkee 50-407-23-36 Tuiskulantien varressa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Maa-ainesten laitosmainen ja ammattimainen käsittely on ympäristönluvan varaista Ympäristönsuojelulain (547/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.  Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 12 b mukaan luvan käsittely kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 18.1.2022.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Euran kuntalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 13.11. 2008 myöntämä ympäristölupa Kyöpelin maankaatopaikan toiminnalle. Lupa on voimassa toistaiseksi. Laitoksen lupa- ja valvontaviranomainen on muuttunut kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseksi 1.1.2010 alkaen. Toiminnan valvontasuunnitelman mukainen tarkastus on suoritettu viimeksi vuonna 2019.

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava ja Euran kunnan keskustan osayleiskaava. Maakuntakaavassa alueella on merkintä T1, joka tarkoittaa teollisuus- ja varastoaluetta. Osayleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä E, joka tarkoittaa eritysaluetta. Kaavoissa ei ole toimintaa rajoittavia määräyksiä. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä se sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Siellä ei ole suojeltavia kohteita, toimenpidekieltoa tai erityisiä häiriintyviä kohteita.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Kyöpelin maankaatopaikka sijaitsee Euran kunnan omistaman kiinteistön Fankkee 50-407-23-36 alueella, jossa se sijoittuu Kyöpelinvuoren alueelle. Alueelle kuljetaan Lauttakyläntieltä Tuiskulantielle ja sieltä Biolan Oy:lle johtavalle tielle, jonka varressa maankaatopaikka sijaitsee. Kyöpelin maankaatopaikan alueella on alun perin sijainnut yhdyskuntajätteen kaatopaikka, joka toimi alueella 1960-luvulta vuoteen 1991. Tämän jälkeen alueella on toiminut maankaatopaikka. Yhdyskuntajätekaatopaikkatoiminnan vaikutusten tarkkailu on lopetettu vuonna 1996 ja sen maisemointityö on suoritettu loppuun vuonna 2006.

Maankaatopaikan lähiympäristö on pääosin metsää ja soistuneita alueita. Lähialueilla ei ole asutusta. Lähin yksittäinen asuinrakennus on noin 900 metrin päässä ja seuraavat asunnot noin kahden kilometrin päässä. Biolan Oy:n tehdasalue sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä kaatopaikan itäpuolella. Lauttakyläntielle on matkaa noin 500 m. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Alue kuuluu Eurajoen vesistöalueeseen (no 34.02). Kyöpelin alueelta vedet virtaavat ensin lähiojiin ja siitä Ruonojan kautta luoteeseen kohti Eurajokea. Virtausmatka Kyöpelistä lähimpään vesistöön eli Eurajokeen on noin 4 km.

LAITOKSEN TOIMINTA

Euran kunta hakee ympäristölupaa olemassa olevan maankaatopaikan laajentamiselle sekä maa-ainesten välivarastoinnille ja pienimuotoiselle käsittelylle. Maankaatopaikkatoiminta tarkoittaa pilaantumattomien kaivuumaiden loppusijoitusta. Maankaatopaikalle loppusijoitetaan pilaantumattomia maa-aineksia, jotka eivät sovellu esim. rakenteensa puolesta maanrakennuskohteissa hyötykäytettäviksi tai joille ei löydy hyötykäyttökohteita sijoitettavaa maa-ainesta vastaavaa määrää. Maankaatopaikkatoiminnan lisäksi alueella välivarastoidaan ja käsitellään ylijäämämaita hyötykäyttöä varten. Välivarastoon sijoitettavilla maa-aineksilla on pääsääntöisesti jo tiedossa hyödyntämiskohde, mutta osaa säilytetään siihen asti kunnes sopiva hyötykäyttökohde löytyy. Käsittelyllä tarkoitetaan lähinnä eri maa-ainesten sekoittamista keskenään esim. mullan valmistusta varten.

Alueelle sijoitetaan ja vastaanotetaan pääasiassa kynnysarvot (VNA 214/2007) alittavia pilaantumattomiksi selvitettyjä maita luotettavilta toimittajilta. Kaikki maankaatopaikalle sijoitettavien maa-aineksien sisältävät haitta-ainepitoisuudet alittavat kuitenkin vähintään PIMA-asetuksessa säädetyt alemmat ohjearvot. Varmasti puhtaita ja ns. neitseellisiä kaivuumaita otetaan alueelle vastaan ilman maa-ainesnäytteiden analysointia. Maa-aineksista, jotka eivät ole niiden kaivuupaikan perusteella varmasti puhtaita, edellytetään ennen niiden vastaanottoa todistusta niiden puhtaudesta. Tällaisissa tapauksissa ilman todistusta saapuvia maa-aineseriä ei oteta vastaan. Alueelle otetaan vastaan vain maa-ainesta, jonka raekoko on alla 150 mm. Alueelle ei saa tuoda kiveä tai louhetta. Laitoksen toiminta-aika on pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin klo 6-22 välisenä aikana. Sopimuksen mukaan voidaan poikkeuksellisesti toimittaa aineksia alueelle la-su klo 6-22.

Lupahakemuksen täyttösuunnitelman mukaan maankaatopaikalle loppusijoitetaan tällä luvalla pilaantumattomia maa-aineksia vielä yhteensä noin 154 000 m³ kuitenkin suunnitellun täyttöalueen rajoja noudattaen. Loppusijoitettavien maa-ainesten määrä vaihtelee suuresti noin 5000-20 000 m³:n välillä vuosittain. Maa-ainesta välitetään hyötykäyttöön joko suoraan tai käsiteltynä arviolta noin 700 m³ vuodessa. Maanläjityksen ylin taso on noin +84 ja täytön alareuna noin tasolla +66. Läjitysalue on siis ympäristöönsä nähden noin 20 metriä korkea ympäröivästä perusmaanpinnasta. Maankaatopaikan pinta-ala on edellisen lupapäätöksen mukaan ollut runsaat 3 ha ja maksimi täyttökorkeus keskikohdalta +85. Nyt haettavan laajennuksen pinta-ala on noin 1,3 ha ja koko maankaatopaikka-alueen pinta-ala 4,7 ha.  Koko alue on edelleen käytössä, sillä vanhan alueen kasan päälle on mahdollista läjittää maa-aineksia vielä noin 5-15 metrin paksuudelta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät riskit ovat päästöt maaperään ja vesiin, päästöt ilmaan sekä mahdolliset melu- ja tärinähaitat. Luvan mukainen maa-ainesten hyödyntäminen tukee valtakunnallista tavoitetta puhtaiden kaivuumaiden hyödyntämisen lisäämisestä. Tämä omalta osaltaan vähentää neitseellisen maa-aineksen kaivuun tarvetta ja vähentää kokonaisuutena ajatellen ympäristökuormitusta.

Päästöt maaperään ja pintavesiin

Alueelle vastaanotetaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia, joista ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Maa-aineskuormien puhtauden arviointi toteutetaan käytännössä lähtöpaikan pilaantuneisuusarvioinnin perusteella. Maanäytteitä ei käytännössä ole aikaisemmin otettu, sillä likaantuneilta alueilta ei ole kuormia vastaanotettu. Lupahakemuksessa kuvattu näytteenotto on sitä varten, jos tällaisia kuormia halutaan vastaanottaa, niin niiden soveltuvuus maankaatopaikalle on silloin tutkittava.

Maanläjityksessä käytetään pyöräkuormaajaa sekä kaivinkonetta ja maa-ainesta tuodaan kuorma-autoilla ja traktoreilla. Koneet ovat alueella vain käytön aikana eikä niitä vakituisesti säilytetä siellä. Alueella ei varastoida kemikaaleja tai öljyjä. Koneiden ja laitteiden mahdollinen tankkaus suoritetaan pakettiautossa olevasta säiliöstä, josta polttoaine pumpataan sähköisellä pumpulla. Koneissa säilytetään imeytysainetta tai imeytysmattoja poikkeuksellisten tilanteiden hallitsemiseksi.

Toiminnassa ei synny jätevesiä. Alueella ei ole vesipistettä, sosiaalitiloja eikä viemäreitä. Aluetta kiertävät ojat, jotka keräävät täyttöalueen pintavedet ja mahdolliset suotovedet. Vedet johdetaan avo-ojaan kolmen laskeutusaltaan ja kahden ilmastuskaivon kautta. Alueen yläpuolelta tulevat pintavedet ohjataan alueen ohi omaa ojalinjaansa pitkin niin, ettei niillä ole yhteyttä täyttöalueelta tuleville vesille. Laskeutusaltaasto koostuu kolmesta altaasta, joissa on ylipaisuntavara. Laskeutusaltaiden pohjalle kerääntynyt liete tyhjennetään riittävän usein ja sijoitetaan aumaan kuivumaan. Kuivunut liete sijoitetaan esim. penkkaan tai käytetään mullan valmistuksessa.

Päästöt ilmaan ja meluhaitat

Alueella tapahtuvasta liikenteestä, maa-ainesten käsittelystä, materiaalien kuormauksesta sekä muista työkoneista syntyy jonkin verran pöly- ja pakokaasupäästöjä ilmaan sekä melua ympäristöön. Toiminnasta aiheutuu liikennettä koko vuodelle jakaen noin 5 suoritetta arkipäivisin. Alueelle kuljetaan Rauma-Lauttakylä tieltä ensin Tuiskulantielle ja siitä Biolan Oy:n tavaraliikennetielle, jonka varressa maankaatopaikka sijaitsee. Kuljetusreitin varrella ei ole asutusta eikä muitakaan häiriintyviä kohteita.

Toiminnasta aiheutuvat ilma- ja melupäästöt ovat vähäisiä, sillä toiminta on vähäistä. Pöly- ja melupäästöjen hallintaan ei todennäköisesti ole tarpeen käyttää erityisiä torjuntakeinoja, sillä lähimmät häiriintyvät kohteet ovat kaukana. Pölyämisen estämiseksi voidaan kuitenkin tarvittaessa kastella maa-aineskasoja.

Jätehuolto ja yleinen siisteys

Toiminnassa ei synny vaarallisia eikä tavanomaisiakaan jätteitä. Kaivannaisjätteinä syntyy laajennusalueelta kuorittavia pintamaita. Pintamaa alueella on turvevaltaista ja huonosti kantavana maana se poistetaan tulevan täytön alta. Poistettava pintamaa käytetään täytön muussa osassa maisemointiin. Pintamaata välivarastoidaan ja käytetään maisemoinnissa arviolta noin 3000-10 000 m³. Alueella suoritetaan pari kertaa vuodessa maa-aineskasojen levitystä ja tasoitusta, niin että alueen yleisilme säilyy siistinä. Mahdolliset roskaantuneet tai muuten epäasialliset maa-aineskuormat pystytään kulunvalvonnan vuoksi jäljittämään ja niitä alueelle tuoneet velvoitetaan viemään asiattomat kuormat pois ja siivoamaan alue.

Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen

Työkoneista ja ajoneuvoista mahdollisesti aiheutuvien öljyvuotojen varalle alueella tai ajoneuvoissa pidetään imeytysainetta tai imeytysmattoja sekä lapio ja säkkejä. Muita poikkeuksellisia tilanteita voivat olla maanläjitysalueen sortuminen tai yllättävä painuminen. Näitä ehkäistään tekemällä penkan reunat riittävän loiviksi ja poistamalla pehmeä pohjamaa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

Ympäristön pilaantumisen todennäköisyys on vähäinen, sillä käsiteltävät ja varastoitavat jakeet ovat puhtaita maa-aineksia. Kaiken kaikkiaan toiminnan ympäristöriskit arvioidaan melko vähäisiksi

Suurin riski toiminnassa on, että alueelle tuodaan pilaantuneita tai roskaantuneita maa-aineksia tai muita materiaaleja, joita sinne ei ole lupa ottaa vastaan.  Alueelle johtavassa liittymässä on sähkölukolla varustettu puomi, jonka tarkoitus on estää maankaatopaikan asiaton käyttö ja asiaton liikkuminen. Käytännössä maa-aineksia alueelle tuovat urakoitsijat, jotka tekevät maanrakennustöitä kunnan alueella ja suurelta osin myös kunnan toimeksiannosta. Jonkin verran maa-aineksia voidaan tuoda myös kunnan ulkopuolelta ja jonkin verran niitä tuovat myös yksityiset rakentajat. Valvonta toimii käytännössä niin, että puomin avaimen saaneet maa-ainestentuojat raportoivat avainta palauttaessaan mitä alueelle veivät. Pitkäaikaiset urakoitsijat ilmoittavat viemänsä ainekset vuosittain kunnalle. Näin on mahdollisuus mm. jäljittää mahdolliset ei toivotut kuormat ja/tai ohjeistaa tuojia läjitykseen liittyvissä asioissa. Euran kunnan on tarkoitus laatia uudet, tarkemmat ohjeet maa-ainestentuojille uuden lupakauden alkaessa.

Hule- ja suotovesien sisältämä kiintoaines, kiintoainekseen sitoutuneet ravinteet, liukoiset ravinteet sekä onnettomuuksien kautta veteen päässet epäpuhtaudet kuten öljyt, muodostavat riskin pintavesille.  Riskiä pienentää se, että pintavedet ohjataan laskeutusaltaiden ja ilmastuksen kautta ja ne kulkevat pitkään metsäojia pitkin ennen niiden päätymistä lähimpään vesistöön eli Eurajokeen.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitoksen käyttöä, sinne toimitettuja maa-aineksia ja niiden määriä seurataan kulunvalvonnan ja käyttäjien toimittamien raporttien avulla. Luvanhaltija suorittaa alueella aineksen siirtoa täyttöpaikkoihin ja muutoinkin pistokokeenomaisia käyntejä tarkistaen kunkin toimittajan alueelle toimitetun aineksen laadun. Lisäksi sopimustoimittajien tulee jokaisesta vastaanotettavasta erästä kirjata aineksen nimike, jätenumero, lähtöpaikasta vastaanotettu ja alueelle toimitettu määrä, aineksen lähtöpaikka, aineksen laatu (palakoko tai muu silmämääräinen huomio käsittelytarpeesta). Laitoksella suoritetaan aistinvaraista käyttötarkkailua ilmanlaadun, melun sekä siisteyden osalta. Myös koneiden ja laitteiden kuntoa seurataan. Jätelain 120 §:n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on esitetty hakemuksen ohessa. Pintavesiä tarkkaillaan hakemuksen mukaisesti kerran vuodessa. Näytteet otetaan laskeutusaltaiden jälkeisestä ojasta ja ensimmäisestä laskeutusaltaasta vuosittain. Pintavesinäyte otetaan pääosin virtaavasta vedestä ilman pohjalietteen sekoittamista tai kelluvia pintaroskia. Laatunäytteestä mitataan / analysoidaan lämpötila, pH, sameus, happi, COD (kemiallinen hapenkulutus), sähkönjohtavuus, sulfaatti, nitraatti ja kiintoaine.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla 21.1.-28.2.2022. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat asian vireillä oloajan nähtävillä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

Hakemuksesta pyydettiin Varsinais-Suomen Ely-keskuksen lausunto, sillä toiminta sijaitsee aikaisemmin yhdyskuntajätteen kaatopaikkana olleella alueella.  Ely-keskus ei antanut asiaa koskevaa lausuntoa, sillä se on linjannut, että lausuntoja kuntien valmistelemiin ympäristölupiin annetaan ainoastaan silloin, kun toiminta sijoittuu pohjavesialueelle.

Hakemuksen johdosta on 21.2.2022 toimitettu yksi muistutus. Biolan Oy:n muistutuksessa todetaan, että ympäristöluvassa tulisi huomioida mahdollisten vieraslajien pääsyn estäminen maankaatopaikalle. Maankaatopaikka sijaitsee Biolan Oy:n raaka-ainekentälle vievän tien varressa, jolloin riskinä on, että vieraslajit voivat levitä tienkäytön tai tuulen mukana lähialueelle ja sieltä edelleen Biolan Oy:n kentälle. Vieraslajeja sisältävää maa-ainesta ei siten tulisi sallia vietäväksi maankaatopaikalle. Euran kunta on toimittanut vastineen Biolan Oy:n muistutukseen 31.3.2022. Vastineen mukaan Euran kunta päivittää maa-ainestentoimittajien kanssa tehtävää sopimusta niin, että aineksen toimittajan tulee huolehtia siitä, että alueelle kuljetettavassa aineksessa ei ole vieraslajeja. Tästä poikkeaminen voi johtaa puhdistu- ja korvausvastuuseen. Lisäksi kunta toteaa että maankaatopaikan ja Biolan Oy:n tehdasalueen välimatka on yli 600 metriä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitosalueella on suoritettu 30.0.2022 tarkastus, jossa olivat läsnä Kimmo Haapanen ja Anne Saarenvalta Euran kunnasta sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler Etelä-Satakunnan ympäristötoimistosta.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Reko Jukka

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää myöntää Euran kunnalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikalle ja maa-ainesasemalle Euran kuntaan kiinteistölle Fankkee 50-407-23-36.  Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 Yleiset määräykset

 1. Kyöpelin maankaatopaikalle/maa-ainesasemalle saa vastaanottaa rakennustoiminnasta tulevaa pilaantumatonta ylijäämämaata (jäteluokka 17 05 04)   aikaisemman lupakauden aikana viedyn maa-ainesmäärän lisäksi 154 000 k-m³. Lisäksi alueella voidaan välivarastoida ja käsitellä pilaantumattomia maa-aineksia noin 700 m³ tai 1000 t/a.

 2. Maa-ainesta voidaan sijoittaa hakemuksen mukaisesti nykyisen jätetäytön päälle ja tarkoitukseen varatulle laajennusalueelle. Maa-ainesten läjitys on toteutettava suunnitelmallisesti niin, että suunnitellun täyttöalueen rajoja noudatetaan ja koko alue tulee hyödynnetyksi. Täyttö on toteutettava myös siten, että torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Maa-ainesten käsittelylle on varattava maankaatopaikalta oma käsittelyalue.

 3. Laitoksen toiminta-aika on ympäri vuoden pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin klo 6-22 välisenä aikana. Sopimuksen mukaan voidaan maa-aineksia poikkeuksellisesti toimittaa alueelle myös la-su klo 6-22.

 4. Laitoksella on oltava nimettynä toiminnan asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä vastaava henkilö, joka vastaa myös laitoksen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta sekä raportoinneista valvontaviranomaisille. Vastuuhenkilön on myös vastattava sekä henkilöstön että kaatopaikan käyttäjien ympäristöasioihin ja turvallisuuteen liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että ympäristönsuojeluviranomaisella on vastuuhenkilön ajantasaiset yhteystiedot.

 5. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä varastoimiensa ja käsittelemiensä ainesten laadusta ja määrästä ja niiden sopivuudesta laitoksen toimintaan ja annettuun lupaan. Laitoksella ei saa käsitellä eikä varastoida muita kuin lupamääräyksen 1. mukaisia materiaaleja. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava sellaiseen jätteiden käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle.

 6. Maankaatopaikalle ei pääsääntöisesti saa ottaa vastaan ruoppausmassoja, maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn tai teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia maa-aineksia aiotaan ottaa käsiteltäväksi, on niistä oltava edeltä käsin luotettavat analyysitulokset ja puolueettoman asiantuntijalaitoksen lausunto maa-ainesten pilaantumattomuudesta. Maankaatopaikalle sijoitettavien ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien on oltava alle asetuksessa 214/2007 esitettyjen alempien ohjearvojen.

 7. Laitosalueen rakenteiden ja siellä käytettävien laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita tai puutteita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, rakenteet ja laitteet on korjattava välittömästi. Asiattoman liikkumisen estämiseksi laitoksen kulkutiellä tulee olla lukittava portti/puomi, joka pidetään suljettuna silloin kun laitoksen toimintaan kuuluvaa kulkua ei ole.

 8. Maankaatopaikalla tapahtuva toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, etteivät laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai pohja- ja pintavesiin aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaantumista, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muiden materiaalien varastoaluetta.

 9. Toiminnanharjoittajan on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä estämään haitallisten vieraskasvilajien leviäminen maankaatopaikka-alueelle sekä sieltä hyötykäyttöön toimitettavien maa-ainesten mukana eteenpäin. Viime kädessä toiminnanharjoittaja on velvollinen viipymättä hävittämään alueella kasvavat Euroopan unionin luetteloon kuuluvat ja kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraskasvilajit heti niiden havaitsemisen jälkeen.

 10. Kaatopaikan käyttäjille on laadittava uudet ohjeet uuden luvan mukaisen toiminnan alkaessa, kuitenkin viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. Maa-ainesten tuojille laadittaviin ohjeisiin on lisättävä mm. kielto vieraskasvilajia sisältävän maa-aineksen tuomisesta alueelle.

 Ilmansuojelu ja pölyntorjunta

 11. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Toiminnanharjoittajan on toteutettava ja edistettävä pölyntorjuntaa tarpeen mukaan. Alueelle tulevat toiminnot on sijoitettava niin, että pölyäminen aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Pölyämistä on estettävä tarvittaessa kastelemalla. Myös alueelle kulkevia teitä ja varastokenttiä ym. alueita on tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi.

 12. Laitoksen toiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM10) pölypitoisuus alueilla, jolla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, ei saa ylittää raja-arvoa 50 µg/m³ vuorokausikeskiarvona eikä ohjearvoa 40 µg/m³ vuosikeskiarvona. (Vna 38/2011)

 Meluntorjunta

 13. Toiminnasta ei saa, toiminnan vaatima liikenne mukaan lukien, aiheutua kohtuutonta meluhaittaa. Melun muodostusta on tarpeen vaatiessa vähennettävä laiteteknisin ja työteknisin keinoin.

 14. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia melulle asetettuja ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB, loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ohjearvoa 45 dB eikä yöllä (klo 22-7) yöohjearvoa 50 dB. Jos melun ohjearvot jollain alueella ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä melua rajoittaviin erikseen päätettäviin toimenpiteisiin.

 Jätteet ja yleinen siisteys

 15. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Laitoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Ympäristöön tuulen mukana mahdollisesti kulkeutuneet roskat on viipymättä ja säännöllisesti siivottava. Laitokselle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat on kuljetettava asianmukaisesti siten, että kuormauksen tai kuljetuksen aikana materiaaleja ei pääse leviämään ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mukana ei leviä epäpuhtauksia ympäristöön eikä materiaaleja pääse putoamaan tai leviämään kuljetusreiteille eikä laitosalueen ulkopuolelle. Likaantuneet alueet on siivottava välittömästi.

 16. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt on säilytettävä tällaisten jätteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräykseen.

 Päästöt pintavesiin

 17. Alueen yläpuolelta tulevat vedet on ohjattava kaatopaikan ohi hakemuksen mukaisesti.  Laitosalueen pintavedet tulee johtaa hallitusti hakemuksessa esitetyllä tavalla kolmen laskeutusaltaan ja ilmastuksen kautta ojaan. Laskeutusaltaat on mitoitettava niin, että niiden viipymä on riittävä maa-ainesten laskeutumiselle. Altaiden mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös suuret hetkittäiset sademäärät. Laskeutusaltaat on tarkistettava riittävän usein, tyhjennettävä tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kerran kolmessa vuodessa niihin kertyneestä maa-aineksesta. Altaan tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa.

 18. Rakenteet pintavesien johtamiseksi lupamääräyksessä 17. esitetyllä tavalla on rakennettava valmiiksi ennen uuden luvan mukaisen toiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä.

 Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

 19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Toiminnasta pidettävään käyttö- ja/työmaapäiväkirjaan on kirjattava myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Vuosiraportti edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

 . laitokselle vastaanotettujen, varastoitujen ja käsiteltyjen ainesten määrä ja laatu

 . laitoksesta poiskuljetettujen ainesten määrä, laatu ja toimituspaikat

 . alueelta mahdollisesti poiskuljetettujen jätteiden määrä laatu ja toimituspaikat

 . tiedot mahdollisista olennaisista muutoksista, huolloista ja korjauksista

 . tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista ympäristönsuojeluun liittyvistä häiriöistä, onnettomuuksista tai poikkeustilanteista

 . vesistötarkkailun tulokset

 . tiedot laskeutusaltaiden tyhjennyksistä

 . tulokset mahdollisista muista alueella suoritetuista päästömittauksista

 . tieto maankaatopaikan jäljellä olevasta täyttötilavuudesta kyseisen raportointivuoden lopussa

 20. Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan tarkkailtava alueelta johdettavien pintavesien laatua. Tarkkailua on suoritettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 26.6.2018 § 62 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Sen mukaan toiminnasta muodostuvia valuma- ja suotovesiä tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Vesinäytteistä analysoidaan kiintoaine, sameus, pH, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja -fosfori, ammoniumtyppi sekä fekaaliset entorokokit ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Näytteenoton yhteydessä määritetään ojien virtaama ja tulosten perusteella arvioidaan kuormituksen vaikutusta purkuvesistöön. Jos vesientarkkailuun halutaan muutoksia esim. analyysivalikoimaan tai näytepisteisiin, siitä on tehtävä erillinen perusteltu esitys ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi.

 21. Toiminnanharjoittaja on velvollinen tarvittaessa suorittamaan pöly- tai melumittauksia sekä tutkimaan tarkemmin ojaan johdettavan pintaveden laatua ympäristönsuojeluviranomaisen erikseen edellyttämällä tavalla.

 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytäntö (BEP)

 22. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitokselle soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

 Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen

 23. Polttoaineita, vaarallisia jätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä, varastoitava ja hyödynnettävä siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa.

 Onnettomuustilanteet

 24. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitoksella oltava saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia sekä alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa.

 Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen ja lopettaminen

 25. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan loppumisesta tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista.  Myös luvanhaltijan tai yhteys- ja vastuuhenkilön vaihtuessa on asiasta ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

 26. Toiminnan loputtua luvanhaltija vastaa maankaatopaikka-alueen jälkihoidosta. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan päätyttyä alue on kunnostettava ja maisemoitava erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti.

 Vakuus

 27. Luvan saajan on ennen tämän luvan mukaisen kaatopaikka- ja käsittelytoiminnan aloittamista annettava Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä on 25 000 euroa. Vakuus on pidettävä voimassa niin kauan kuin alueella harjoitetaan luvanvaraista toimintaa.

 RATKAISUN PERUSTELUT

 Luvan myöntämisen edellytykset

 Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

 Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

 Lisäksi todetaan, että ympäristöluvanvaraisen maanläjitysalueen ylläpidolla voidaan ehkäistä yksittäisten, luvattomien ja hallitsemattomien maanläjitysalueiden syntymistä.  Valtakunnallinen tavoite on myös puhtaiden kaivuumaiden hyödyntäminen loppusijoittamisen sijaan.

 Lupamääräysten perustelut

 Lupamääräys 1: Ympäristönsuojeluasetuksen 16 §:n mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikan luokasta sekä kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista. Kaatopaikat luokitellaan niille sijoitettavien jätteiden perusteella. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn.

 Lupamääräys 2: Maa-ainesten sijoittamisella suunnitelmallisesti estetään ympäristö- ja maisemahaittojen sekä vaaratilanteiden syntyminen sekä varmistetaan alueen hyödyntäminen tehokkaasti ja sen riittävyys toiminnan harjoittamiseen mahdollisimman pitkään.

 Laitoksen toiminta-aikoja ei ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa hakemuksessa esitetystä, koska maankaatopaikka-alueen lähellä ei sijaitse häiriintyviä kohteita eivätkä alueelle johtavat tiet kulje asutuksen läheltä. (lupamääräys 3)

 Laitoksen ympäristönsuojelun riittävän tason turvaamiseksi ja viranomaisten yhteydenpidon helpottamiseksi on tarpeen, että laitokselle on nimetty ympäristöasioista vastaava henkilö. Henkilön on tunnettava riittävästi laitoksen toiminta ja prosessit, laitosta koskevat ympäristönsuojeluun liittyvät säädökset ja määräykset, laitoksen päästöt, jätteet, jätevedet sekä ympäristövahinkojen torjunta.  Lisäksi jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelypaikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. (Lupamääräys 4)

 Lupamääräykset 5 ja 6: Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään pilaantumista tai sen vaaraa.

 Lupamääräykset 7 ja 8 on annettu sen varmistamiseksi, että varastointi, käsittely ja kuljetus eivät aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jätelain mukaista roskaantumista tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 Lupamääräys 9: Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta säädetyn lain mukaan vieraslajia ei saa päästää ympäristöön. Toimijan on huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. (5 §)

 Lupamääräys 10: Maa-ainestentuojat ovat maankaatopaikan varsinaiset käyttäjät ja riskien minimoimiseksi heidän käyttäytymisensä on ensiarvoisen tärkeää. Edelliset ohjeet kaipaavat joitakin tarkennuksia ja vieraslajien torjuntaan liittyvän lisäyksen.

 Lupamääräykset 11 ja 12 on annettu ilman pilaantumisen ja etenkin pölyämisen estämiseksi. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten pölystä, hajusta, melusta, tärinästä tai muista vastaavista vaikutuksista. Tavoitteena on myös Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvon alittaminen.

 Lupamääräykset 13 ja 14 on annettu estämään laitoksen aiheuttaman melun muodostuminen haitalliseksi tai kohtuuttomaksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnan aiheuttamasta melusta myöhemmin valitetaan, voidaan melutaso määrätä mitattavaksi tai laskennallisesti selvitettäviksi. Jos annetut meluohjearvot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle.

 Lupamääräys 15 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätteet on myös kuljetettava asianmukaisia kuljetusvälineitä käyttäen ja varmistuen siitä, että jätteestä ei aiheudu kuljetuksen aikana ympäristöhaittaa.

 Lupamääräys 16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen.  Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

 Lupamääräykset 17 ja 18 on annettu pintavesien pilaantumisvaaran minimoimiseksi sekä siitä syystä, että toiminnanharjoittajan on hallittava alueelta valuvien hulevesien johtaminen.

 Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 19 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

 Lupamääräykset 20 ja 21 on sillä perusteella annettu, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus olla tietoinen toimintansa vaikutuksista ja alueelta ympäristöön valuvien hulevesien laadusta ja niiden mahdollisesti ojille tai vesistölle aiheuttamasta haitasta. Analyysivalikoimaan, näytepisteisiin tms. liittyvät muutosesitykset tulee esittää erikseen muutoksena hyväksyttyyn tarkkailusuunnitelmaan. Jos lupamääräysten mukaisesta toiminnasta myöhemmin todetaan aiheutuvan ennalta arvaamatonta haittaa, toiminnanharjoittaja on velvollinen tarkemmin selvittämään toiminnan vaikutuksien laajuutta, suuruutta ja haitallisuutta.

 Lupamääräyksellä 22 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

 Lupamääräys 23 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle.

 Lupamääräys 24: Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi ja viranomaisten sekä lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä.

 Lupamääräys 25 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä (lupamääräys 26). Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

 Lupamääräys 27. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

 LUVAN VOIMASSAOLO

 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

 Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

 Jätelaki (646/2011)

 Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

 Terveydensuojeluasetus (1280/94) 

 Valtioneuvoston astus ilman laadusta (79/2017)

 Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (993/1992)

 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 2849 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan taksaan

 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla.

 MUUTOKSENHAKU

 Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Esityksen mukaan.

 ======