Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 12.04.2022/Pykälä 40

ES ymplk 12.04.2022 § 40  

169/11.02.00/2022  

HAKIJA JA MAANOMISTAJA

Nimi: Satakunnan Sorajalostus Oy

Osoite: Rinnetie 5, 27840 Köyliö

Yhteyshenkilö: Esa Haavisto, p. 0400 322 278, toimisto@satakunnansorajalostus.fi

OTTOALUE

Ottoalue sijaitsee Säkylän kunnan Karhian kylässä luvanhakijalle myydyllä määräalalla 319-404-11-5-M602 kiinteistöstä Reijonmäki 319-404-11-5.  Määräalan pinta-ala on 2,64 ha, josta ottoaluetta on noin 2,38 ha. 

Alue on kuivaa mäntykangasta, josta puut on pääsääntöisesti poistettu jo edellisen lupakauden aikana. Suunnitelma-alue ja sen ympäristö on suurelta osin vanhaa, laajaa, kauan käytössä ollutta maa-ainesten ottoaluetta. Pohjoisosissa ja koillispuolella ottoalue rajoittuu metsätalouskäytössä oleviin alueisiin. Ottamisalue sijaitsee pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella Säkylänharjun - Virttaankankaan 1E-luokan pohjavesialueella (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Kankaanpään kylätaajamaan on matkaa runsas kilometri. Lähin asuinrakennus sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä ottoalueesta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-aineslain 4 §:n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka on Euran, Huittisten ja Säkylän kunnissa Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta.

ASIAN VIREILLETULO

Maa-aineslupahakemus ottosuunnitelmineen on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 1.2.2022.

OTTOALUEEN KAAVOITUS, RAJOITUKSET JA VANHAT LUVAT

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Ottoalue sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan 1E-luokan pohjavesialueella (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Suunnitelma-alue sijoittuu myös merkinnän "kk" sisälle, joilla tarkoitetaan kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä. Ottamisalueen itäpuolella kulkee kulttuurihistoriallisesti arvokas Varkaantie ja siellä sijaitsevat myös geologisesti arvokkaat Hympyläistenjärven rantavallit. Lisäksi ottamisalue sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Köyliönjärven kulttuurimaisema-alueesta. Ottoalue rajautuu näiden ulkopuolelle Suunnitelma-alueen läheisyydessä tai sen vaikutusalueella ei sijaitse Natura 2000 -ohjelman alueita tai luonnonsuojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat noin 4,5 kilometrin etäisyydellä. Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan Säkylänharjun raja sijaitsee noin 6,0 km etäisyydellä. Alueella on voimassa myös Kankaanpään osayleiskaava, jossa ottamisalue on merkitty maa-ainestenottoalueena, jonka myöhempänä maankäyttötavoitteena on virkistysalue. Kaavamääräyksen mukaan maa-ainestenottamissuunnitelmissa tulee ottaa huomioon ottamistoiminnan jälkeinen virkistyskäyttötavoite. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja eikä siellä ole toimenpidekieltoa tai erityisiä rajoituksia.

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on myöntänyt Hannu ja Jani Kaunistolle (nyk. JHM Kaunisto Oy) kiinteistön Reijonmäki alueelle maa-ainesluvan 6.3.2012. Lupa on päättynyt 1.4.2022.

OTTOSUUNNITELMA/ASIASELOSTUS

Satakunnan Sorajalostus Oy hakee maa-ainestenottolupaa määräalalle Säkylän kunnan Karhian kylän tilasta Reijonmäki 319-404-11-5. Lupaa haetaan 200 000 m³:lle soraa ja hiekkaa. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi ja vuotuiseksi ottomääräksi 20 000 m³.

Suunniteltu ottoalue sijaitsee laajan yhtenäisen kauan käytössä olleen soranottoalueen reunalla. Suunniteltu ottotaso on +56 (N2000), mikä on ollut vanhankin soranoton pohjatasona. Suunnitelman mukaan ottoa jatketaan vanhan sorakuopan pohjan tason mukaisesti ottamalla maa-aineksia laajentamalla vanhaa aluetta eli kohdistamalla otto alueen reunaluiskaan. Ottoalueen rajaus on suunniteltu siten, että naapuritilojen rajoihin jätetään riittävän leveät suojavyöhykkeet. Maa-ainesten ottoa on tarkoitus toteuttaa olemassa olevan maanottoalueen suunnasta toiminnanharjoittajan omistamien kiinteistöjen alueilta kohti koillista.

Maa-ainesten ottotoiminnassa noudatetaan mm. seuraavia yleisiä ohjeita:

- ottoalue ja kaivuuraja sekä ottotaso merkitään maastoon

- ottoalueesta varoitetaan käyttäen lippusiimaa tai köysiaitaa, jotka varustetaan varoituskilvin

·alueen pintamaat varastoidaan ja käytetään maisemoinnin yhteydessä alueen verhoiluun

- mikäli alueella kaikista varotoimista huolimatta tapahtuu öljyvahinko, ilmoitetaan siitä välittömästi kunnan öljyntorjunta- ja ympäristönsuojeluviranomaisille ja ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi ja korjaamiseksi

- öljyvahingon varalle alueelle varataan imeytysturvetta

- kaivuualueella ei polteta eikä sinne haudata jätteitä, romutavara kuljetetaan hävitettäväksi asianmukaisesti. Aluetta ei käytetä myöskään ylijäämämassojen läjitysalueena.

Kaivetulla alueella ei säilytetä öljytuotteita eikä huolleta tai tankata koneita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat sijaitsevat toiminta-alueeksi varatulla alueella ja ne suojataan siten, ettei pohjavedelle vaarallisia aineita pääse maahan. Alusta rakennetaan hienosta maa-aineksesta tai käytetään muovia, jonka päälle tiivistetään 30 cm hienoa hiekkaa tai vastaavaa. Näin estetään mahdollisen öljyn tai polttoaineen kulkeutuminen syvemmälle maaperään. Alueella toimii pyöräkuormaaja ja kaivinkone. Ottoalueella suoritetaan aika-ajoin myös maa-ainesten seulontaa. Tällöin seulontalaitos sijaitsee suunnitelma-alueen lounaispuolella nykyisen sorakuopan alueella. Seulottu materiaali varastoidaan varastokasa- ja toiminta-alueeksi varatulla alueella. Toiminnan varastokasa- ja toiminta-alueeksi on varattu kiinteistön Nummilansora 319-403-27-1 alue. Tämä kiinteistö toimii tukitoiminta-alueena myös Satakunnan Sorajalostus Oy:n toisessa Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnan (29.9.2020 § 124) myöntämässä maa-ainestenottoluvassa. Kiinteistöä koskevat aikaisemman luvan maisemointi- ym. määräykset. Suunnitellulle maa-ainesten ottoalueelle on rakennettu tieyhteys Kankaanpääntieltä (tie 2044 Kankaanpää - Vuorenmaa). Tätä tietä käytetään maa-ainesten poiskuljettamisessa ottoalueelta. Ottotoiminnan edetessä tämä tie on tarkoitus jättää kulkureitiksi alas kuoppa-alueelle.

Turvallisuus sisältää paitsi työturvallisuuden, myös toimet alueen suojaamisesta liikkujilta. Tällöin noudatetaan turvallisuuslainsäädännön ohjeita ja mm. jyrkät ottorinteet suojataan aitaamalla tai lippusiimaa käyttäen aikaisempien/nykyisten lupaehtojen mukaisesti. Turvallisuus sisältää myös liikenteen järjestämisen. Liikenne ohjataan alueelle rakennettuja tieyhteyksiä myöten ja edelleen yleisiä teitä käyttäen. Kun toiminta on vähäistä, tapahtuu kuljetuksia vain noin 10 kertaa vuorokaudessa. Toiminnan ollessa vilkkaimmillaan, suoritetaan noin 20 kuljetusta vuorokaudessa.

Ottotoiminnan jälkeen ja myös ottotoiminnan aikana suoritetaan alueen maisemointia. Rinteet luiskataan ja verhoillaan alueelta kuoritulla pintamailla, jolloin luiskakaltevuudeksi muodostuu 1:3 tai loivempi. Alueen pohja tasataan suunniteltuun tasoon, ellei epäkurantit maa-ainekset estä kaivuuta. Pohja verhoillaan alueelta kuorituilla pintamailla. Tasoitustöihin voidaan käyttää myös alueelta mahdollisesti kaivettua epäkuranttia maa-ainesta. Varastoidut pintamaat levitetään luiskiin ja pohjalle ja sekoitetaan alustan hiekan pintaosien kanssa. Mikäli alueen tasaamisen jälkeen pinnassa on karkeita maalajeja, levitetään niiden päälle vettä läpäisevää hiekkaa. Viimeisenä alue verhoillaan kuoritun pintamaan ja hiekan sekoituksella. Tällä tavoin alueelle muodostuu nopeasti hyvä, humuspitoinen kasvupohja, joka pysyy myös luiskissa valumatta alas. Alueelle mahdollisesti jääneet lohkareet murskataan tai haudataan luiskien taitekohtiin. Ajoteiden ja laitteiden tiivistämät kohdat revitään auki ja tasoitetaan. Pintamailla verhoiltujen luiskien ja pohjan metsittyminen tapahtuu pääosin luonnonsiemennyksellä.  Toiminnan päätyttyä alue on palautettu metsätalouskäyttöön. Ottosuunnitelma-alueen lounaispuolelle on varattu tilaa ns. varastokasa- ja toiminta-alueelle. Sen pinta-ala on noin 1,6 ha. Toiminnan päätyttyä myös tämä alue maisemoidaan ja metsitetään ottoalueen tavoin.

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella Säkylänharjun -Virttaankankaan tärkeällä pohjavesialueella (1E-luokka), jolla on useita pohjavedenottamoita ja jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Pohjaveden päävirtaussuunta harjualueella on kaakosta luoteeseen. Hakemuksen mukaan suunniteltu alin ottotaso on n. +56,32 (N2000). Pohjavedenpinta ottamisalueesta noin 200 m päässä pohjoiseen sijaitsevassa havaintoputkessa UUSI 6 on ollut korkeimmillaan tasolla +52,44 (N2000) ja 400 m päässä luoteeseen sijaitsevassa pohjavesiputkessa UUSI 4 tasolla +51,18 (N2000). Suojakerrospaksuudeksi pohjaveteen jää näiden mittaustulosten perusteella 4-5 metriä.

KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

Maa-aineslain 5 a §:n ensimmäisen momentin mukaan jätehuoltosuunnitelma on tehtävä, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi kaivualueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja pesulietealtaiden lietteet, kivituhka ja vastaavat ainekset, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi rakentamisessa tai ottamisalueiden jälkihoidossa.

Maa-ainestenottoon liittyvä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittu ja toimitettu maa-ainestenottosuunnitelman osana. Sen mukaan maa-ainestenoton yhteydessä syntyy kaivannaisjätteiksi luettavista aineksista pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä. Koko suunnitelma-alueelta on metsä jo kaadettu kokonaan. Siten kantoja ja hakkuutähteitä syntyy erittäin vähän. Ne varastoidaan kaivannaisjätteelle osoitetulla alueella ja käytetään lopulta maisemoinnissa osana pintaverhoilumateriaalia. Mikäli niitä ei käytetä maisemoinnissa ottoalueella, toimitetaan ne luvalliseen loppusijoituspaikkaan. Alueelta kuorittavat pintamaat varastoidaan ottoalueen reunoille ja käytetään ottotoiminnan loppuvaiheessa alueen maisemontiin. Niiden määräksi arvioidaan noin 1000 m³. 

Syntyvät kaivannaisjätteet ovat ns. ei-pysyviä kaivannaisjätteitä. Kannot ja hakkuutähteet

eivät aiheuta enempää ympäristövaikutuksia kuin normaaleissa metsänhoitotoimenpiteissä. Pintamaiden varastokasat muodostavat pitkänomaisen kapean selänteen.  Ne ovat rinteiltään loivahkoja ja pysyviä eivätkä aiheuta vaaraa ympäristölle tai kulkijoille. Ne eivät myöskään aiheuta maisemahaittaa suojaisan sijaintinsa vuoksi. Pintamaavallit ottoalueen reunoilla toimivat suoja- ja meluvallina.

Viimeistään toiminnan päättyessä kaivannaisjätteet on hyödynnetty alueen maisemoinnissa. Kaivannaisjätteiden varastoalue maisemoidaan ja metsitetään maa-ainesten ottosuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti. Siten toiminnan päätyttyä ei tarvita kaivannaisjätteiden seurantaa tai tarkkailua.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Kuuleminen ja tiedottaminen

Kuulutus maa-ainesten ottolupahakemuksesta on ollut Säkylän kunnan nettisivuilla 2.2.-10.3.2022. Lisäksi lupahakemus sekä ottosuunnitelma liitteineen ovat olleet nähtävillä asian käsittelyaikana ympäristötoimiston nettisivuilla sekä ympäristötoimistossa. Naapurikiinteistön omistajille on lisäksi lähetetty tiedoksianto maa-ainestenottolupahakemuksesta. Sanomalehdessä asiasta ei ole tiedotettu, sillä hankkeella ei ole huomattavaa vaikutusta laajalle alueelle eikä lukuisten henkilöiden oloihin (MAL 13 §).

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen Ely -keskuksen lausunto, sillä alue on pohjavesialuetta. Muita lausuntoja ei pyydetty, sillä hanke ei aiheuta seurauksia toisen kunnan alueella, eikä sillä ole huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannata. (Maa-ainesasetus 4 §)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista edellyttäen, että pohjaveden suojeluvaatimukset otetaan lupamääräyksissä ja toiminnassa asianmukaisesti huomioon ja hakemusta täydennetään ennen luvanmyöntämistä lausunnossa jäljempänä edellytetyillä tiedoilla. Lisäksi ottamistoiminnan suunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä tulisi ottaa huomioon ainakin seuraavaa:

- Maa-ainesluvan myöntäminen edellyttää, että ottamisalueen pohjaveden pinnankorkeutta ja -laatua seurataan säännöllisesti. Tarkkailua varten ottamisalueelle, tai sen välittömään läheisyyteen pohjaveden virtaussuunnassa alavirtaan, tulee asentaa pohjavesiputki.

- Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjavedenpinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset tulee ilmoittaa valtakunnallisessa N2000-korkeusjärjestelmässä.

- Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen asennetusta havaintoputkesta. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli - bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

- Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) tulee raportoida vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinaissuomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Ensimmäisellä kerralla tarkkailutuloksien mukaan tulee toimittaa tarkkailuun käytettävän pohjavesiputken putkikortti.

- Ottamisalueella ei saa huoltaa koneita ja laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti. Myös seulan öljyä sisältävien kohtien alle on toteutettava tiivis, öljynesteitä läpäisemätön ja reunoilta kohotettu suojaus. Aggregaatti on sijoitettava suoja-altaaseen. Mahdolliset tankkaukset tehdään pohjavesialueen ulkopuolella tai toissijaisesti nestetiiviillä reunoilta korotetulla alustalla kaivualueen ulkopuolella.

- Ottaminen on suunniteltu ulottuvaksi myös naapurikiinteistön 319-404-6-113 puolelle, mutta hakemuksessa ei ole esitetty tietoja ko. kiinteistöstä tai sen hallinnasta. Ottamisaluetta ei voida yhdistää viereiseen soranottoalueeseen, ellei naapuritilalla ole samaan aikaan voimassa olevaa maa-aineslupaa. Maa-aineslupahakemukseen tulee sisällyttää kiinteistöä 319-404-6-113 koskevat tiedot ja alue tulee rajata ottamisalueeseen.

- Myös kiinteistölle 319-403-27-1 sijoitettava varasto- ja tukitoiminta-alue tulee rajata ottamisalueeseen kuuluvaksi ja sitä koskevien jälkihoito- ja maisemointimääräysten piiriin. Varasto- ja tukitoiminta-alueen rajaus tulee esittää kokonaisuudessaan kartalla.

- Hakemusta tulee täydentää osayleiskaavaa koskevilla tiedoilla.

- Maa-ainesasetuksen mukaisesti luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana, jollei niiden suorittamiselle erikseen anneta muuta määräaikaa.

Hakijalta on pyydetty vastine lausunnosta. Hakija on ilmoittanut, että vastinetta ei anneta.

Tarkastukset

Ympäristöylitarkastaja on suorittanut alueella edellisen lupakauden aikana vuosittain maa-ainestenoton luvanmukaisuuden valvontaa. Edellinen tarkastus alueella on suoritettu 7.10.2021. Tarkastuskäynneistä on laadittu tarkastusmuistiot.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Reko Jukka

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää myöntää Satakunnan Sorajalostus Oy:lle maa-ainesten ottoluvan Säkylän kunnan Karhian kylään määräalalle tilasta Reijonmäki 319-404-11-5. Ottotoimintaa on harjoitettava hakemuksen ja ottosuunnitelman mukaisesti, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 Lupamääräykset

 1. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaiselta alueelta yhteensä hakemuksen mukaisen määrän 200 000 m³. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaan pohjatasoon +56 (N2000). Maa-aineksia voidaan ottaa kuitenkin enintään niin, että pohjavedenpinnan päälle jää vähintään neljän metrin suojakerros maa-ainesta. Alin ottotaso tulee merkitä mittapaaluun tai muuhun pysyvään merkkiin selvästi havaittavalla tavalla valvonnan helpottamiseksi.

 2. Niille rajoille, joissa ottoalue rajoittuu sellaisiin kiinteistöihin, joilla ei ole maa-ainestenottoa pitää kiinteistöjen rajalle jättää viisi metriä leveä suojavyöhyke, josta maa-aineksia ei oteta, ellei naapurikiinteistön omistajan kanssa muuta sovita. Uuden luvan mukainen ottoalue tulee merkitä maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista.

 3. Ennen uuden luvan mukaisen ottamistoiminnan aloittamista on paikalla pidettävä alkutarkastus. Luvanhaltijan on otettava yhteyttä valvontaviranomaiseen alkutarkastusajan sopimiseksi. Ottoluvan mukainen vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Lisäksi alkutarkastuksen yhteydessä on esitettävä valvontaviranomaiselle pohjavesitarkkailuun käytettävä asianmukainen pohjavesiputki.

 4. Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan orsivettä tai orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia, kaivu on viipymättä keskeytettävä ja otettava yhteys valvontaviranomaiseen jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

 5. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohja- tai pintavesiin ei pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Paikalle on varattava riittävästi imeytysmateriaalia kuten esimerkiksi turvetta mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen varalle. Pohjavesialueella ei saa säilyttää romuja, jätteitä eikä öljytuotteita eikä huoltaa koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti tiiviillä alustalla ympäristölle aiheutuvan pilaantumisriskin välttämiseksi. Pölysidonnassa tai muussa toiminnassa ei saa käyttää suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita.

 6. Mikäli maahan joutuu öljyä tai muuta ympäristölle vaarallista ainetta on siitä välittömästi ilmoitettava maa-ainesten oton valvontaviranomaiselle ja mahdollisesti saastunut maa on kuljetettava viipymättä pois alueelta jätehuollon valvontaviranomaisen osoittamaan paikkaan.

 7. Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava neljästi vuodessa kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4-5 metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Tarvittaessa tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ottamisalueelle on asennettava uusi soranoton vaikutusten tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki.

 8. Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa alueelle asennettavasta havaintoputkesta tai pohjaveden virtaussuunnassa alapuolella olevasta havaintoputkesta Hp 40A. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa ja näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa.

 9. Ottamistoimintaa tulee harjoittaa niin, että sen aiheuttamat ympäristöhaitat kuten pöly- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Tarvittaessa pölyämistä tulee estää kastelemalla varastokasoja tai kulkuväyliä. Melua on tarpeen vaatiessa ehkäistävä meluestein tai koteloinnein.

 10. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siltä alueelta, jossa kaivu on käynnissä. Suositeltava pintamaiden varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

 11. Maisemointiin on ryhdyttävä välittömästi niiltä osin, joista ottotoimintaa ei enää harjoiteta. Maisemointia on myös koko ajan suoritettava vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan.  Maisemointi on suoritettava loppuun välittömästi ottotoiminnan loputtua ja viimeistään ottoluvan voimassaoloaikana lukuun ottamatta istutusten loppuun saattamista. Myös varasto- ja tukitoiminta-alueena käytettävä kiinteistö Nummilansora 391-403-27-1 on maisemoitava luvan voimassaoloaikana.

 12. Maisemoinnin yhteydessä alue muotoillaan ja vähintään 10 cm:n humusta sisältävä pintakerros on levitettävä ottoalueelle vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maa voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Pintamaaksi ei saa tuoda maa-ainesta, joka sisältää ympäristölle tai pohjavedelle haitallisia aineita eikä aluetta voi käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia Luiskat on metsitettävältä alueen osalta muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi.  Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Alueelle on istutettava puita ottamistoiminnan loputtua, jollei alueelle ole luontaisesti muodostunut taimikkoa.

 13. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen mukaista ottamissuunnitelmaan sisältyvää jätehuoltosuunnitelmaa. Alueella on ottamissuunnitelman lisäksi noudatettava pohjavesialueen suojelumääräyksiä.

 14. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta. Tiedot on raportoitava lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Raportointiin käytetään valtion sähköistä järjestelmää.

 15. Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi).

 16. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus.

 RATKAISUN PERUSTELUT

 Luvan myöntämisen edellytykset

 Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

 Lupamääräysten perustelut

 Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräyksiä on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista sekä alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa myös ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä sekä ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava sekä muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

 Lupamääräysten 7 ja 8 perusteluna todetaan, että maa-ainestenoton on todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä lisäävän likaantumisriskiä. Riski pohjavedelle lisääntyy, kun ottamisalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueiden pinta-alasta kasvaa.

 Lupamääräyksen 10 ja 11 perusteluina todetaan, että soranoton pohjavesivaikutuksista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että pintamaan poisto laajalla alueella useiden vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa alueen pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että maisemointi ja pohjavettä suojaavan aluskasvillisuuden ja maannoskerrosten muodostumisen nopeuttamiseen tähtäävä jälkihoito suoritetaan mahdollisimman nopeasti.

 Lupamääräyksen 12 perusteluina todetaan, että alueelta kuoritut pintamaat eivät yksinään välttämättä riitä asianmukaiseen maisemointiin, koska pitkään jatkuneessa soranotossa pintamaiden hyödyntämiskelpoisuus heikkenee ja maisemointiin soveltuvaa pintamaakerrosta voidaan joutua rakentamaan alueelta kuorittujen pintamaiden lisäksi muusta tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista, kuten vähän ravinteita sisältävästä turpeen ja hiekan seoksesta. Lisäksi luonnonsiemennys ei välttämättä ole riittävä maisemointitoimenpide, jos maisemointia ei ole toteutettu vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan jo luvan voimassaolon aikana.

 Maa-aineslain 23a§:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoittamiseen käytetään valtion sähköistä järjestelmää.

 Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisen päätyttyä luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten.

 VAKUUS

 Hakijan on ennen tämän luvan mukaisen ottotoiminnan aloittamista annettava Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä pitää olla 13 200 euroa ja sen pitää olla voimassa 1.6.2033 asti.

 LUVAN VOIMASSAOLO

 Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

 Tämä maa-ainestenottolupa on voimassa hakemuksen mukaisesti 10 v eli 1.6.2032 saakka.

 LUPAMAKSU

 Luvan saaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain 23 §:n nojalla lupaviranomaiselle lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta lupamaksun. Maa-ainestaksan mukainen lupamaksu on 2651 euroa.

 Lisäksi luvanhaltijan on suoritettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain taksan mukainen valvontamaksu. Maksu määräytyy lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesmäärän mukaan.

 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään myös maa-aineslain 19 §:n 2 momentissa mainituille sekä julkaistaan kunnan nettisivuilla.

 MUUTOKSEN HAKU

 Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Esityksen mukaan.

 ======