Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 24.05.2022/Pykälä 60

ES ymplk 24.05.2022 § 60  

333/11.01.00/2022  

LUVAN HAKIJA

Nimi: Länsi-Suomen Prosessivesi Oy

Osoite: Luvalahdentie 319, 27720 Köyliö

Y-tunnus: 2304401-4

Yhteyshenkilö: Pasi Hurme, p. 0500 520 593, pasi.hurme@lspv.fi

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Länsi-Suomen Prosessivesi Oy hakee ympäristölupaa uuden maankaatopaikan ja maa-ainespankin toimintaan. Maankaatopaikka on tarkoitus sijoittaa Lamminsuon entiselle turvetuotantoalueelle Säkylän kuntaan kiinteistölle Länsi-Kakkuri 319-404-26-6.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Maa-ainesten laitosmainen ja ammattimainen käsittely on ympäristönluvan varaista Ympäristönsuojelulain (547/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.  Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 12 b mukaan luvan käsittely kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 15.3.2022.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Kysymyksessä on uusi toiminta eikä sillä ole aikaisempia lupia. Alueella on ollut aikaisempaan käyttötarkoitukseen eli turvetuotantoon liittyvä Länsi -Suomen ympäristölupaviraston Vapo Oy:lle vuonna 2006 myöntämä ympäristölupa. Edellisessä ympäristöluvassa ei ole määräyksiä, jotka rajoittaisivat alueen jälkikäyttöä. Hakija omistaa lupahakemuksen kohteena olevan kiinteistön.

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Sitä koskee merkintä EO-3, joka tarkoittaa merkittävää turvetuotantoaluetta. Alueen itäpuolella noin 200 metrin päässä sijaitsee suojeltavaksi ehdotettu luonnonsuojelualue Kakkurinsuon itäosat (SL-2043) ja sen itäpuolella inventoitu arvokas kallioalue. Hankealueen länsipuolelle on merkitty maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, joka tarkoittaa Satakunnan vankilan Köyliön osaston rakennuskokonaisuutta. Alueella ei ole voimassa yleis- eikä asemakaavaa eikä se sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Siellä ei ole toimenpidekieltoa tai erityisiä häiriintyviä kohteita.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Lamminsuolle suunniteltu maankaatopaikka ja maa-ainesasema on tarkoitus sijoittaa Säkylän kuntaan Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n omistamalle kiinteistölle Länsi-Kakkuri 319-404-26-6. Hankealueen pinta-ala on noin 16 ha. Alue on vanhaa turvetuotantoaluetta, jonka pinta on suurimmaksi osaksi kivennäismaata. Siihen on turpeen noston jälkeen kasvanut kasvillisuutta, kuten heinää, pensaita ja puun taimia. Suon pinnan taso on ennen turvetuotannon harjoittamista ollut noin tasolla +81,8 (N2000). Turpeenoton päätyttyä maan pinta hankealueella vaihtelee välillä +77,2 - +80,5. 

Alueen lähiympäristö on suota, josta osa on lähes luonnontilassa ja osasta on otettu tai otetaan edelleen turvetta. Alueelle kuljetaan Vankilantieltä, jonka vieressä alue sijaitsee. Vankilantien toisella puolella on peltoalueita. Lähialueilla ei ole asutusta. Satakunnan vankilan Köyliön osaston rakennuksiin on matkaa hankealueelta noin 700 metriä, lähimpään asuttuun rakennukseen n. 1,8 km ja Vuorenmaan kyläkeskukseen runsaat kolme kilometriä.

Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä sen läheisyydessä sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Hankealue sijaitsee Kokemäenjokeen laskevan Sonnilanjoen valuma-alueella (35.127). Sonnilanjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Sonnilanjokeen kohdistuu turvetuotannon, metsätalouden ja peltoviljelyn kuormitusta.

LAITOKSEN TOIMINTA

Länsi-Suomen Prosessivesi Oy aikoo perustaa uuden maankaatopaikan ja maa-ainespankin. Alueelle vastaanotetaan ainoastaan pilaantumattomia maa-aineksia. Pilaantumattomilla maa-aineksilla tarkoitetaan maaperästä kaivettua tai juuresten, juurikkaiden ja perunan pesussa syntyvää maa-ainesta, joka on luonnontilaista tai joka ei sisällä haitallisia aineita siten, että siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Maa-aineksia vastaanotetaan ainoastaan ennalta sovituista kohteista, joissa maa-aineksen ei voida olettaa olevan haitta-aineilla pilaantunutta. Tarvittaessa maa-aineksen kemiallinen laatu selvitetään laboratorioanalyysein ennen vastaanottoa ja viitearvoina käytetään Mara-asetuksen ja Pima-asetuksen mukaisia raja-arvoja.

Maankaatopaikkatoiminta tarkoittaa pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitusta. Maankaatopaikalle loppusijoitetaan pilaantumattomia maa-aineksia, jotka eivät sovellu esim. rakenteensa puolesta maanrakennuskohteissa hyötykäytettäviksi tai joille ei löydy hyötykäyttökohteita sijoitettavaa maa-ainesta vastaavaa määrää. Maa-ainesta on tarkoitus sijoittaa kiinteistölle kunnes maanpinta kiinteistöllä vastaa suon pintaa ennen turpeenoton aloittamista eli levittää sitä alueelle noin 1-4 metrin kerrokseksi. Kiinteistölle on näin mahdollista enimmillään sijoittaa maa-ainesta noin 370 000 m³rtr eli noin 500 000 tonnia. Lopputilanteessa kaatopaikan yläpinta vastaa korkeudeltaan suon pintaa ennen turpeenoton aloittamista.

Maa-ainespankin toiminta tarkoittaa hyödynnettäväksi soveltuvien maa-ainesten luovuttamista edelleen hyödynnettäväksi joko sellaisenaan tai jalostettuna. Maa-ainekset, joiden arvioidaan olevan ominaisuuksiensa puolesta hyödyntämiskelpoisia maanrakentamisessa, pidetään erillään loppusijoitettavista maa-aineksista. Hyödyntämiskelpoisiksi arvioituja maa-aineseriä varastoidaan enintään kolme vuotta, jonka jälkeen ne loppusijoitetaan alueelle. Vastaanotettuja maa-aineksia on myös tarkoitus jalostaa maanparannusaineiksi ja mullaksi seulomalla, sekoittamalla, kompostoimalla ja vanhentamalla.

Alueelle rakennetaan tiestöä ja sinne kulkevalle tielle asetetaan puomi. Muita rakenteita ei ainakaan toiminnan alkuvaiheessa nähdä tarpeelliseksi. Liikennöinti alueella tapahtuu Vankilantietä pitkin todennäköisesti etelästä Vuorenmaan kylästä päin. Vastaanotettavan pilaantumattoman maa-aineksen määrä on arviolta alle 50 000 tonnia vuodessa. Liikennettä syntyy seuraavasti: Kuormien määrä on enimmillään 1 000 kuormaa vuodessa ja todennäköinen kuormien määrä on noin 600 kuormaa vuodessa ja maksimissaan 15 kuormaa päivässä. Maa-aineksen kuljetus keskittyy kesä- ja elokuulle ja tapahtuu pääasiassa arkisin.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät riskit ovat päästöt maaperään ja vesiin, päästöt ilmaan sekä mahdolliset meluhaitat. Luvan mukainen maa-ainesten hyödyntäminen tukee valtakunnallista tavoitetta puhtaiden kaivuumaiden hyödyntämisen lisäämisestä. Tämä omalta osaltaan vähentää neitseellisen maa-aineksen kaivuun tarvetta ja vähentää kokonaisuutena ajatellen ympäristökuormitusta.

Päästöt maaperään ja pintavesiin

Alueelle vastaanotetaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia, joista ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Maa-aineskuormien puhtauden arviointi toteutetaan käytännössä lähtöpaikan pilaantuneisuusarvioinnin perusteella. Tarvittaessa maa-ainesten pilaantumattomuus selvitetään näyttein ja laboratorioanalyysein ennen kuormien vastaanottamista.

Maa-aineksen kuljetuksessa, kuormaamisessa, läjityksessä, levityksessä ja maa-ainesten käsittelyssä käytetyistä koneista voi aiheutua polttoaine- ja öljyvuotoja alueen maaperään ja sitä kautta myös pintavesiin. Normaalitilanteissa näistä johtuvia päästöjä voidaan estää huolehtimalla kaluston kunnosta ja huolellisesta käytöstä. Suurempi riski liittyy lähinnä onnettomuustilanteisiin, joissa päästöjä on mahdollisuus vähentää mahdollisimman hyvällä varautumisella.

Toiminnassa ei synny jätevesiä. Alueella ei ole vesipistettä, sosiaalitiloja eikä viemäreitä. Aluetta kiertävät ojat, jotka keräävät täyttöalueen pintavedet. Alueelle vastaanotetusta maa-aineksesta voi kulkeutua kiintoainesta ja ravinteita ojiin huleveden mukana. Vedet johdetaan avo-ojaan, joka laskee Sonnilanjokeen ja siitä edelleen Kokemäenjokeen. Kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutumista Sonnilanjoen suuntaan on mahdollista tarvittaessa hallita ojaveden viivytyksellä.

Päästöt ilmaan ja meluhaitat

Alueella tapahtuvasta liikenteestä, maa-ainesten käsittelystä, materiaalien kuormauksesta sekä muista työkoneista syntyy jonkin verran pöly- ja pakokaasupäästöjä ilmaan sekä melua ympäristöön. Toiminnasta aiheutuu liikennettä pääosin kesäkuukausina. Koko vuodelle jakaen liikennemäärät ovat noin 2-3 suoritetta arkipäivisin. Muusta toiminnasta aiheutuvat ilma- ja melupäästöt ovat vähäisiä. Pöly- ja melupäästöjen hallintaan ei todennäköisesti ole tarpeen käyttää erityisiä torjuntakeinoja, sillä lähimmät häiriintyvät kohteet ovat kaukana. Pölyämisen estämiseksi voidaan kuitenkin tarvittaessa kastella maa-aineskasoja.

Jätehuolto ja yleinen siisteys

Toiminnassa ei synny vaarallisia eikä tavanomaisiakaan jätteitä. Alueella suoritetaan maa-aineskasojen levitystä ja tasoitusta, niin että alueen yleisilme säilyy siistinä. Mahdolliset roskaantuneet tai muuten epäasialliset maa-aineskuormat pyritään kulunvalvonnan avulla jäljittämään ja niitä alueelle tuoneet velvoitetaan viemään asiattomat kuormat pois ja siivoamaan alue.

Haitallisten vieraskasvilajien torjunta

Vieraslajeja sisältäviä kuormia ei voida sijoittaa maankaatopaikalle leviämisvaaran vuoksi. Maankaatopaikalle ei oteta vastaan kuormia kohteista, joissa on tiedossa olevia vieraslajikasvustoja. Mikäli kuorman vastaanoton yhteydessä todetaan merkkejä vieraslajeista, kuorma palautetaan lähtöpaikkaan tai paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Mikäli edellä esitystä huolimatta maankaatopaikalla havaitaan vieraslajikasvustoa, se hävitetään mekaanisesti tai kemiallisesti. Vieraslajijäte käsitellään joko paikan päällä tai se viedään paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Vieraslajien torjunnassa ja vieraslajijätteen käsittelyssä noudatetaan kansallisen vieraslajisivuston ja ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

Ympäristön pilaantumisen todennäköisyys on vähäinen, sillä käsiteltävät ja varastoitavat jakeet ovat puhtaita maa-aineksia. Kaiken kaikkiaan toiminnan ympäristöriskit arvioidaan melko vähäisiksi. Riskinä on, että alueelle tuodaan pilaantuneita tai roskaantuneita maa-aineksia tai muita materiaaleja, joita sinne ei ole lupa ottaa vastaan. Hulevesien sisältämä kiintoaines, kiintoainekseen sitoutuneet ravinteet, liukoiset ravinteet sekä onnettomuuksien kautta veteen päässet epäpuhtaudet kuten öljyt, muodostavat riskin pintavesille. 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Ympäristölupahakemuksen liitteenä on toimitettu ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 6 §:ssä ja jätelain (646/2011) 120 §:ssä tarkoitettu suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Suunnitelman sisältövaatimukset on annettu jätesetuksen (Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012) 25 §:ssä. Sen mukaan käsittelystä vastuussa oleva henkilö ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan alkamista. Jätteen käsittelystä vastuussa oleva henkilö perehdytetään käymällä läpi ympäristölupahakemus, lupapäätös sekä jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun suunnitelma. Suunnitelman mukaan jatkuvaa tarkkailun tarvetta ei ole. Ojaveden lähtötilanteen selvittämiseksi ennen toiminnan aloittamista otetaan vesinäyte kahdesta näytteenottopaikasta kiinteistön alapuolisessa ojastossa. Näytteistä mitataan/analysoidaan pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, COD (kemiallinen hapenkulutus), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla 8.3.-14.4.2022. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat asian vireillä oloajan nähtävillä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja eikä jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitosalueella on suoritettu 26.4.2022 tarkastus, jossa olivat läsnä Pasi Hurme Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:ltä, lupahakemuskonsultti Ulla Liski sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler Etelä-Satakunnan ympäristötoimistosta.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler p. 044 7307423,

 johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää myöntää Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikalle ja maa-ainespankille Säkylän kunnan kiinteistölle Länsi-Kakkuri 319-404-26-6. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

Yleiset määräykset

1. Lamminsuon maankaatopaikalle saa tällä luvalla vastaanottaa pysyvästi säilytettäväksi kaivettuja maa-aineksia (jäteluokat 17 05 04 ja 20 02 02) sekä juuresten, juurikkaiden ja perunan pesussa ja puhdistuksessa syntyviä maa-aineksia (jäteluokka 02 04 01) yhteensä hakemuksen mukaisesti 370 000 m³rtr eli noin 500 000 tonnia. Lisäksi voidaan vastaanottaa edellä mainittujen jäteluokkien maa-aineksia välivarastoitavaksi, käsiteltäväksi ja hyötykäyttöön ohjattavaksi niin, että maa-ainesten vuotuinen yhteenlaskettu vastaanottomäärä ei ylitä 50 000 tonnia.

2. Maa-ainesta voidaan sijoittaa hakemuksen mukaisesti koko kiinteistön alueelle. Maa-ainesten läjitys on toteutettava suunnitelmallisesti niin, että alueen rajoja noudatetaan ja koko alue tulee hyödynnetyksi. Täyttö on toteutettava myös siten, että torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Maa-ainesten käsittelylle on varattava maankaatopaikalta oma käsittelyalue.

3. Laitoksella on oltava nimettynä toiminnan asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä vastaava henkilö, joka vastaa myös laitoksen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta sekä raportoinneista valvontaviranomaisille. Vastuuhenkilön on myös vastattava sekä henkilöstön että kaatopaikan käyttäjien ympäristöasioihin ja turvallisuuteen liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että ympäristönsuojeluviranomaisella on vastuuhenkilön ajantasaiset yhteystiedot. 

4. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä varastoimiensa ja käsittelemiensä ainesten laa­dus­ta ja määrästä ja niiden sopivuudesta laitoksen toimintaan ja annettuun lupaan. Laitoksella ei saa käsitellä eikä varastoida muita kuin lupamääräyksen 1. mukaisia materiaaleja. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava sellaiseen jätteiden käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle.  

5. Maankaatopaikalle ei pääsääntöisesti saa ottaa vastaan ruoppausmassoja, maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn tai teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia maa-aineksia aiotaan ottaa käsiteltäväksi, on niistä oltava edeltä käsin luotettavat analyysitulokset ja puolueettoman asiantuntijalaitoksen lausunto maa-ainesten pilaantumattomuudesta. Maankaatopaikalle sijoitettavien ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien on oltava alle asetuksessa 214/2007 esitettyjen alempien ohjearvojen.

6. Laitosalueen rakenteiden ja siellä käytettävien laitteiden ja koneiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita tai puutteita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, rakenteet, koneet ja laitteet on korjattava välittömästi. Asiattoman liikkumisen estämiseksi laitoksen kulkutiellä tulee olla lukittava portti/puomi, joka pidetään suljettuna silloin kun laitoksen toimintaan kuuluvaa kulkua ei ole.

7. Maankaatopaikalla tapahtuva toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, etteivät laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai pohja- ja pintavesiin aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaantumista, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muiden materiaalien varastoaluetta.

8. Toiminnanharjoittajan on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä estämään haitallisten vieraskasvilajien leviäminen maankaatopaikka-alueelle sekä sieltä hyötykäyttöön toimitettavien maa-ainesten mukana eteenpäin.  Toiminnanharjoittaja on velvollinen viipymättä hävittämään alueella kasvavat Euroopan unionin luetteloon kuuluvat ja kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraskasvilajit heti niiden havaitsemisen jälkeen.

9. Kaatopaikan käyttäjille/maa-ainesten tuojille on laadittava ohjeet luvan mukaisen toiminnan alkaessa. Maa-ainesten tuojille laadittaviin ohjeisiin on kirjattava mm. kielto haitallista vieraskasvilajia sisältävän maa-aineksen tuomisesta alueelle.

10. Lamminsuon maankaatopaikalle ja maa-ainespankille on ennen luvan mukaisen toiminnan aloittamista laadittava täyttö- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelmasta on selvittävä mm. toimintojen sijoittuminen alueelle, suunnitelma ainesten läjittämisestä, kaatopaikan aukioloajat, alueen valvontaan liittyvät käytänteet sekä toiminnan käytännön järjestäminen ja käytettävä kalusto. Suunnitelma on toimitettava valvontaviranomaiselle liitettäväksi lupa-asiakirjoihin.

Ilmansuojelu ja pölyntorjunta

11. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Toiminnanharjoittajan on toteutettava ja edistettävä pölyntorjuntaa tarpeen mukaan. Alueelle tulevat toiminnot on sijoitettava niin, että pölyäminen aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Pölyämistä on estettävä tarvittaessa kastelemalla. Myös alueelle kulkevia teitä ja varastokenttiä ym. alueita on tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi.

12. Laitoksen toiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM10) pölypitoisuus alueilla, jolla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, ei saa ylittää raja-arvoa 50 µg/m³ vuorokausikeskiarvona eikä ohjearvoa 40 µg/m³ vuosikeskiarvona. (Vna 38/2011)

Meluntorjunta

13. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melu- tai tärinähaittaa. Melun muodostusta on tarpeen vaatiessa vähennettävä laiteteknisin ja työteknisin keinoin ja melun häiritsevyyttä mm. aikarajoituksin.

14. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia melulle asetettuja ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB, loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ohjearvoa 45 dB eikä yöllä (klo 22-7) yöohjearvoa 50 dB. Jos melun ohjearvot jollain alueella ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä melua rajoittaviin erikseen päätettäviin toimenpiteisiin.

Jätteet ja yleinen siisteys

15. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Lai­tok­sen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ym­pä­ris­töl­le. Ympäristöön tuulen mukana mahdollisesti kulkeutuneet roskat on viipymättä ja säännöllisesti siivottava. Laitokselle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat on kuljetettava asian­mu­kai­ses­ti siten, että kuormauksen tai kuljetuksen aikana ma­te­ri­aa­le­ja ei pääse leviämään ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puh­tau­des­ta on huo­leh­dit­ta­va, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mu­ka­na ei le­viä epäpuhtauksia ympäristöön eikä materiaaleja pääse pu­toa­maan tai le­viä­mään kuljetusreiteille eikä laitosalueen ulkopuolelle. Likaan­tu­neet alueet on siivottava välittömästi.

16. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt on säilytettävä tällaisten jätteiden va­ras­toin­nis­ta annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimitettava asianmukaiseen vaa­ral­lis­ten jätteiden keräykseen.

Päästöt pintavesiin

17. Laitosalueen pintavedet tulee johtaa hallitusti laskeutusaltaan kautta ojaan. Laskeutusallas on mitoitettava niin, että sen viipymä on riittävä maa-ainesten laskeutumiselle. Altaan mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös suuret hetkittäiset sademäärät. Laskeutusallas on tarkistettava riittävän usein, tyhjennettävä tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kerran kolmessa vuodessa siihen kertyneestä maa-aineksesta. Altaan tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa.

18. Suunnitelma laskeutusaltaan rakentamisesta on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen sen rakentamista. Rakenteet pintavesien johtamiseksi lupamääräyksessä 17. esitetyllä tavalla on tehtävä valmiiksi ennen luvan mukaisen toiminnan aloittamista.

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Toiminnasta pidettävään käyttö- ja/työmaapäiväkirjaan on kirjattava myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Vuosiraportti edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tie­dot:

• laitokselle vastaanotettujen, varastoitujen ja käsiteltyjen ainesten määrä ja laatu
• laitoksesta poiskuljetettujen ainesten määrä, laatu ja toimituspaikat
• alueelta mahdollisesti poiskuljetettujen jätteiden määrä laatu ja toimituspaikat
• tiedot mahdollisista olennaisista muutoksista, huolloista ja korjauksista
• tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista ympäristönsuojeluun liittyvistä häiriöistä, onnettomuuksista tai poikkeustilanteista
• vesistötarkkailun tulokset
• tiedot laskeutusaltaan tyhjennyksistä
• tulokset mahdollisista muista alueella suoritetuista päästömittauksista
• tieto maankaatopaikan jäljellä olevasta täyttötilavuudesta kyseisen raportointivuoden lopussa

20.  Toiminnanharjoittajan on ojaveden lähtötilanteen selvittämiseksi ennen toiminnan aloittamista otettava vesinäyte kahdesta hakemuksen mukaisesta näytteenottopaikasta kiinteistön alapuolisessa ojastossa. Vesinäytteistä analysoidaan kiintoaine, sameus, pH, säh­kön­joh­ta­vuus, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi ja -fosfori sekä am­mo­nium­typ­pi. Toiminnasta muodostuvia valumavesiä tulee tämän jälkeen tarkkailla kerran vuodessa otettavalla näytteellä.  Suunnitelma vesientarkkailusta (mm. näytteenottopaikat ja vesinäytteistä tehtävät analyysit) on esitettävä valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailusta voidaan myöhemmin luopua valvontaviranomaisen päätöksellä, jos tarkkailu tulosten perusteella todetaan turhaksi.

21. Toiminnanharjoittaja on velvollinen tarvittaessa suorittamaan pöly- tai melumittauksia sekä tutkimaan tarkemmin ojaan johdettavan pintaveden laatua ympäristönsuojeluviranomaisen erikseen edellyttämällä tavalla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytäntö (BEP)

22. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitokselle soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen

23. Polttoaineita, vaarallisia jätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä, varastoitava ja hyödynnettävä siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa.

Onnettomuustilanteet

24. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitoksella oltava saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia sekä alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen ja lopettaminen

25. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan loppumisesta tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista.  Myös luvanhaltijan tai yhteys- ja vastuuhenkilön vaihtuessa on asiasta ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

26. Toiminnan loputtua luvanhaltija vastaa maankaatopaikka-alueen jälkihoidosta. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan päätyttyä alue on kunnostettava ja maisemoitava erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti.

Vakuus

27. Luvan saajan on ennen tämän luvan mukaisen kaatopaikka- ja käsittelytoiminnan aloittamista annettava Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä on 5 000 €. Vakuus on pidettävä voimassa niin kauan kuin alueella harjoitetaan luvanvaraista toimintaa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja

toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

Luvan myöntäminen perustuu näkemykseen, että hankkeella ei ole vaikutusta Kakkurinsuon itäosien vesitalouteen eikä suoalueen luontoarvoihin. Kakkurinsuon suojelussa on keskeistä se, että vedenpinta suolla ei laske ja että reuna-alueiden vedenpinta nostetaan lähemmäs suon pinnan tasoa. Maanläjitystoiminnalla maanpinnan taso nostetaan alkuperäiselle ennen turpeennostoa olleelle tasolle.

Lisäksi todetaan, että ympäristöluvanvaraisen maanläjitysalueen ylläpidolla voidaan ehkäistä yksittäisten, luvattomien ja hallitsemattomien maanläjitysalueiden syntymistä.  Valtakunnallinen tavoite on myös puhtaiden kaivuumaiden hyödyntäminen loppusijoittamisen sijaan.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräys 1: Ympäristönsuojeluasetuksen 16 §:n mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikan luokasta sekä kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista. Kaatopaikat luokitellaan niille sijoitettavien jätteiden perusteella. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn.

Lupamääräys 2: Maa-ainesten sijoittamisella suunnitelmallisesti estetään ympäristö- ja maisemahaittojen sekä vaaratilanteiden syntyminen sekä varmistetaan alueen hyödyntäminen tehokkaasti ja sen riittävyys toiminnan harjoittamiseen mahdollisimman pitkään.

Laitoksen ympäristönsuojelun riittävän tason turvaamiseksi ja viranomaisten yhteydenpidon helpottamiseksi on tarpeen, että laitokselle on nimetty ympäristöasioista vastaava henkilö. Henkilön on tunnettava riittävästi laitoksen toiminta ja prosessit, laitosta koskevat ympäristönsuojeluun liittyvät säädökset ja määräykset, laitoksen päästöt, jätteet, jätevedet sekä ympäristövahinkojen torjunta.  Lisäksi jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelypaikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. (Lupamääräys 3)

Lupamääräykset 4 ja 5: Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään pilaantumista tai sen vaaraa.

Lupamääräykset 6 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että varastointi, käsittely ja kuljetus eivät aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jätelain mukaista roskaantumista tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräys 8: Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta säädetyn lain mukaan vieraslajia ei saa päästää ympäristöön. Toimijan on huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. (5 §)

Lupamääräys 9: Maa-ainestentuojat ovat maankaatopaikan varsinaiset käyttäjät ja riskien minimoimiseksi heidän käyttäytymisensä on ensiarvoisen tärkeää. Toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnan laadusta ja vaikutuksista ja pystyy vähentämään aiheutuvia riskejä ohjeistamalla alueella käyviä toimimaan luvan mukaisella tavalla.

Lupamääräys 10: Lupaa haettaessa toiminnanharjoittajalla ei ollut esittää tarkkaa suunnitelmaa alueen käytännön toteutuksen yksityiskohdista. Tämä tieto on valvonnan kannalta oleellinen ja esitetään toimitettavaksi ennen toiminnan aloittamista.

Lupamääräykset 11 ja 12 on annettu ilman pilaantumisen ja etenkin pölyämisen estämiseksi. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten pölystä, hajusta, melusta, tärinästä tai muista vastaavista vaikutuksista. Tavoitteena on myös Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvon alittaminen.

Lupamääräykset 13 ja 14 on annettu estämään laitoksen aiheuttaman melun muodostuminen haitalliseksi tai kohtuuttomaksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnan aiheuttamasta melusta myöhemmin valitetaan, voidaan melutaso määrätä mitattavaksi tai laskennallisesti selvitettäviksi. Jos annetut meluohjearvot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. Laitoksen toiminta-aikoja ei ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa, koska maankaatopaikka-alueen lähellä ei sijaitse häiriintyviä kohteita.

Lupamääräys 15 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätteet on myös kuljetettava asianmukaisia kuljetusvälineitä käyttäen ja varmistuen siitä, että jätteestä ei aiheudu kuljetuksen aikana ympäristöhaittaa.

Lupamääräys 16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen.  Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

Lupamääräykset 17 ja 18 on annettu pintavesien pilaantumisvaaran minimoimiseksi sekä siitä syystä, että toiminnanharjoittajan on hallittava alueelta valuvien hulevesien johtaminen. 

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 19 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

Lupamääräykset 20 ja 21 on sillä perusteella annettu, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus olla tietoinen toimintansa vaikutuksista ja alueelta ympäristöön valuvien hulevesien laadusta ja niiden pintavesille aiheuttamasta kuormituksesta. Jos lupamääräysten mukaisesta toiminnasta myöhemmin todetaan aiheutuvan ennalta arvaamatonta haittaa, toiminnanharjoittaja on velvollinen tarkemmin selvittämään toiminnan vaikutuksien laajuutta, suuruutta ja haitallisuutta ja toisaalta, jos toiminnan vaikutuksien todetaan olevan vähäisiä, vesien tarkkailusta voidaan myöhemmin luopua.

Lupamääräyksellä 22 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Lupamääräys 23 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle.

Lupamääräys 24: Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi ja viranomaisten sekä lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä.

Lupamääräys 25 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä (lupamääräys 26). Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Lupamääräys 27. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

LUVAN VOIMASSAOLO

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 

Valtioneuvoston astus ilman laadusta (79/2017)

Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 2849 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan taksaan

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Esityksen mukaan.

 ======