Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 28.06.2022/Pykälä 87

ES ymplk 28.06.2022 § 87  

135/11.01.00/2022  

LUVAN HAKIJA

Nimi: Pyhäjärviseudun ympäristöhuolto Oy 

Y-tunnus: 0872618-0

Osoite: Teollisuustie 19, 27510 Eura

Yhteyshenkilö: Pasi Hurme, p. 0500 520 593, pasi.hurme@lspv.fi

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Pyhäjärviseudun ympäristöhuolto Oy hakee muutosta rakennus-, purku ja energiajätteen käsittelylaitoksensa ympäristölupaan. Laitos sijaitsee osoitteessa Metsäpolku 3. Laitoksen toimintaa on harjoitettu kiinteistöjen Uusikenttä 1 50-422-1-165 ja Uusikenttä 2 50-422-1-166 alueilla ja osalla kiinteistön Uusimaa 50-407-23-43 alueesta. Nyt toiminta laajennetaan kattamaan kiinteistö Perä-Fankkee 050-422-1-168 sekä kiinteistön Uusimaa länsiosa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 27 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohtien c ja f mukaan jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely vaativat ympäristöluvan, jonka käsittelee kunnan ympäristölupaviranomainen, kun jätteitä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristöluvan muutoshakemus on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 29.3.2022.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta on myöntänyt edellisen muutoksen laitoksen ympäristölupaan 27.3.2019.

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava, Euran keskustan osayleiskaava sekä Fankkeen asemakaava. Satakunnan Maakuntakaavassa ja Euran keskustan osayleiskaavassa alue on varattu teollisuusalueeksi. Fankkeen asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa vuodelta 2020 koko olemassa oleva ja haettava toiminta-alue on Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-3).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Pyhäjärviseudun ympäristöhuolto Oy:n toiminta-alue sijoittuu Fankkeen teollisuusalueelle. Alueen välittömässä ympäristössä on pohjois- itä- ja länsipuolella metsäalueita ja eteläosissa teollisuusaluetta. Pyhäjärviseudun ympäristöhuolto Oy:n toimintaan kuuluva rakennus sijaitsee kiinteistön Uusikenttä 1 alueella. Muilta osin laitosalue on rakentamaton. Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n jätevedenkäsittelylaitos, Ympäristöhuolto Askonen Oy:n jäteasema, Euran urakointipalvelu Eup Ky:n ja Euran Raiku ry:n rakennukset ovat lähimmät muut rakennukset.

Lähimmät asuinrakennukset ovat etelän suuntaan noin 150 m etäisyydellä ja pohjoiseen mentäessä noin 400 metrin etäisyydellä. Lähialueella ei ole muita erityisiä häiriintyviä kohteita. Euran keskustaan on noin 2 km. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Etäisyys lähimpään vesistöön eli Eurajokeen on pintavesien kulkeutumisreittiä pitkin yli 5 km. Alue kuuluu Eurajoen keskiosan valuma-alueeseen (34.02) ja siellä Ruonojan lähivaluma-alueeseen (34.023)

LAITOKSEN TOIMINTA

Voimassa olevan luvan mukaan Pyhäjärviseudun ympäristöhuolto Oy:llä on lupa ottaa vastaan, varastoida ja käsitellä rakennus- ja purkujätteitä sekä energiajätettä yhteensä niin, että jätteiden kokonaismäärä ei ylitä 20 000 tn vuodessa. Lupa mahdollistaa myös jätemateriaaleja sisältävien vallirakenteiden rakentamisen laitosalueen silloisille reunoille.  Tämänkertainen muutoshakemus koskee toiminta-alueen laajentamista ja edellisen lupamuutoksen mukaisten vallirakenteiden ulottamista myös näille uusille alueille. Varsinaiseen jätteiden käsittelytoimintaan ei haeta muutosta.

Jätteiden käsittely

Vastaanotettava rakennus- ja purkujäte sekä energiajäte eivät sisällä vaarallisia jätteitä eivätkä asbestia tai muuta vastaavaa erityisjätettä. Rakennus- ja purkujäte sisältää keskimäärin 30-40 % muovia tai muovin kaltaista jätettä, 10-30 % puuta, 5-10 % metallia ja loppu 10-30 % koostuu maa-aineksesta kuten hiekasta. Valtaosa materiaalista on rakennusjätettä ja vain alle 10 % syntyy purkukohteista. Rakennusmateriaalit vastaanotetaan yrityksestä, joka on jo esilajitellut syntyvän jätteen.

Rakennus- ja purkujäte murskataan mekaanisesti ja sen jälkeen se seulotaan. Käsittelyssä erotetaan metallit, muovi ja muu polttokelpoinen jae sekä kivet ja muu maa-aines. Kaikki eroteltu materiaali saadaan hyötykäyttöön: metalli toimitetaan metallinkierrätykseen, polttokelpoinen jäte energiantuotantoon jätteenpolttolaitokseen ja jäljelle jäävä aines käsitellään maanrakennuskäyttöön soveltuvaksi. Toimintaa harjoitetaan ulkona asfaltoidulla kentällä. Vastaanotettava energiajäte seulotaan käyttäen rakennus- ja purkujätteen käsittelyyn käytettäviä seuloja. Energiajätteet seulotaan REF-polttoaineen valmistukseen soveltuvan aineksen erottamiseksi muusta aineksesta. Seulonnassa erotettavat metallit toimitetaan metallinkierrätykseen. Kiinteistön Uusikenttä 1 alueelle on rakennettu halli, jossa tapahtuu energiajätteen seulonta ja jätteen varastointi ennen sen hyötykäyttöön ohjaamista.

Käsiteltäviä jätteitä otetaan vastaan arkisin klo 6-22 välisenä aikana. Poikkeustilanteissa jätettä voidaan ottaa vastaan myös muina aikoina. Vastaanotettavat kuormat, joita ei ole punnittu jo lähtötilanteessa, punnitaan Ympäristöhuolto Askonen Oy:n kiinteistöllä sijaitsevalla autovaa'alla. Ennen vastaanottoa tarkistetaan jätteen siirtoasiakirjoista materiaalin alkuperä ja jätekoodi. Jäte murskataan mekaanisesti hidaskäyntisellä puoliksi leikkaavalla murskaimella. Murskattavan tavaran syöttö murskaimelle tehdään tartuntakouralla varustetulla kuormaajalla. Esiseulonta tehdään rumpuseulalla, jonka jälkeen hienojakoiset partikkelit erotellaan tuuliseulalla. Murskaus ja seulonta suoritaan erilaisten jakeiden erottelemiseksi erilaisissa murskaus- ja seulontalaitteistoissa tarvittaessa moneen kertaan. Polttokelpoinen jäte toimitetaan energiantuotantoon, metallit metallinkeräykseen ja maa-aines käytetään maanrakennukseen.

Alueen laajentaminen

Muutoshakemuksen tarkoituksena on laajentaa nykyistä toimintaa kiinteistön Perä-Fankkee 50-422-1-168 alueelle sekä kiinteistön Uusimaa 50-407-23-43 länsiosaan. Laajennusalueiden pohja muotoillaan niin, että kaikki näillä alueilla muodostuvat hulevedet saadaan ohjattua kiinteistöllä Uusikenttä 2 50-422-1-166 sijaitsevien saostuskaivojen kautta olemassa olevaan purkuojaan. Nykyisen hulevesijärjestelmän mitoitus mahdollistaa myös uusien alueiden hulevesien hallinnan. Kentän muotoiluun käytetään tarvittaessa jätebetonista valmistettua mursketta enintään metrin paksuudelta. Kentät asfaltoidaan. Kentän muotoiluun käytettävä betonimurske täyttää ns. Mara-asetuksen (Vna eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaiset päällystettyä kenttää koskevat raja-arvot. Vallin rakenteisiin käytettävän betonimurskeen palakoko on enintään 150 mm.

Jätteiden hyödyntäminen suojavallin rakentamisessa

Jätteenkäsittelyalueen reunoille on myönnetty lupa rakentaa suojavalli, jonka rakenteissa hyödynnetään omassa toiminnassa syntyvää jätettä. Käytettävät jätteet ovat rakennus- ja purkujätteiden seulonnassa syntyvä alite sekä betoni-, tiili- ja kivimurska. Muutoshakemuksen mukaan tätä suojavallia jatketaan uusien laitoksen käyttöön otettavien alueiden reunoille niin, että lopulta laitosalueen pohjois-, itä- ja länsireunat ovat kokonaan varustettu vallirakenteella ja uusien alueiden osalta myös eteläosista.

Suojavallin laajentamisen tarkoituksena on rajoittaa toiminnassa syntyvän pölyn leviämistä ja tuulen aiheuttamaa roskaantumista, vaimentaa alueen ulkopuolelle aiheutuvaa melua sekä lisätä näkösuojaa lähimmän asutuksen suuntaan. Maaston muodoilla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa erityisesti pölyn leviämiseen laitosalueelta ympäristöön. Rakennettavat vallit poikkeavat toisistaan vallien korkeuden ja leveyden suhteen. Vallin korkeus perustuu suojaustarpeeseen ja vallien luiskan kaltevuus on suunniteltu niin, että eroosiota ei tapahdu. Länsiosassa vallin jatke rakennetaan kiinteistön 50-407-23-43 länsireunalla sekä osalle pohjois- ja eteläreunaa 6,6 m korkeana ja 23 m leveänä. Itäosassa vallin jatke rakennetaan kiinteistön 50-422-1-168 pohjois-, ja itäreunalle 6,6 m korkeana ja 23 m leveänä. Kiinteistön eteläreunalla valli toteutetaan 8,6 m korkeana ja 30 m leveänä. Luiskien kaltevuus on kaikissa uusissa valleissa 1:2. Vallien rakentaminen ajoitetaan sulan maan aikaan. Kiinteistölle Perä-Fankkee 50-422-1-168 sijoittuva valli rakennetaan ensin.

Rakentamattomilla alueilla puusto ja pintamaa poistetaan. Vallit toteutetaan pohjamaan päälle. Omassa toiminnassa syntyvää seulontajätettä sisältävä täyttökerros eristetään suodatinkankaalla ylä- ja alapuoleltaan. Täyttökerroksen alle tulee betoni-, tiili- ja kivimurskasta (palakoko 0-150 mm) kuivatuskerros, joka estää kosteuden nousun täyttökerrokseen. Täyttökerroksen päälle tulee tiivistyskerros, joka estää sadevesien suotautumisen vallirakenteen läpi. Tiivistyskerrokseen käytetään selluteollisuudessa syntyvää nollakuitua/kuitusavea, joka läpäisee vettä heikosti tai vaihtoehtoisesti bentoniittimattoa. Tiivistyskerroksen päälle tulee vielä toinen murskeesta rakentuva kuivatuskerros ja lopulta valli peitetään kerroksella puhdasta maata. Maa-aines saadaan alueelta kentän rakentamisen yhteydessä kuorituista maista. Vallin pintakerroksen valuminen estetään rakentamalla riittävän loivat luiskat ja koko vallin rakennetta tukevat vallin pohjalle jätebetoni-, tiili- ja kivimurskasta rakennettavat vastapenkereet. Ylijäämämaista rakennettavan pintakerroksen kerrospaksuus on 300 mm. Pintakerroksen alle tulevan kuivatuskerroksen paksuus on 500 mm ja nollakuidusta rakennettavan tiivistyskerroksen paksuus 500 mm. Alitetta sisältävän täyttökerroksen kerrospaksuus on 5 metriä. Pohjalle tulevan kuivatuskerroksen kerrospaksuus on sen tasaisella osalla 300 mm.

Hakemuksen mukaisten suojavallien rakentamisessa käytettävien jätemateriaalien kokonaismäärä on noin 62 000 t.

Valliin käytettävä seulanalite täyttää ns. Mara-asetuksen (Vna eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) vallia koskevat raja-arvot lukuun ottamatta liukoisen sulfaatin pitoisuutta 15 000 mg/kg LS= 10 l/kg. Sulfaatti on peräisin käsitellyn rakennus- ja purkujätteen joukossa olevista kipsilevyistä. Tässä kohteessa sulfaatti ei aiheuta haittaa vallin rakenteille eikä ympäristölle. Vallin pinnan tiivistyskerroksen vuoksi valliin ei imeydy sadevettä, joka edistäisi sulfaatin liikkuvuutta. Kipsin käyttöä peltolevityksessä koskevien viimeaikaisten tutkimusten mukaan kipsin sisältämän sulfaatin ei ole havaittu kulkeutuvan pohjavesiin eikä aiheuttavan haittaa virtavesien eliöstölle (SAVE-hankkeen loppuraportti 2018). Valliin käytettävä betonimurske täyttää ns. Mara-asetuksen (Vna eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaiset vallia koskevat raja-arvot.

Rakenteessa hyödynnettävä seula-alite ja betonimurska ovat kiinteistöllä käyttövalmiina ja niiden laatu on näytteenotolla varmistettu.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät riskit ovat päästöt maaperään ja vesiin, päästöt ilmaan sekä mahdolliset melu-, tärinä- ja hajuhaitat.

Vallin rakentamisella vaikutetaan yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen positiivisesti. Vallirakenteen laajentaminen koskemaan lähes koko laitosaluetta vähentää alueelta tulevia haittoja. Suojavalli estää pölyn ja tuulen mukana lentävien jätteiden leviämistä laitosalueen ulkopuolelle. Valli myös estää melun leviämistä ja toimii näköesteenä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin päin. Vallin rakentaminen muulla tavoin vaikeasti hyödynnettävästä alitteesta sekä jätebetonista, vähentää syntyvien jätteiden määrää ja neitseellisten maamassojen käyttöä. Alitteen ja jätebetonin hyödyntäminen toteuttaa jäteasetuksen mukaista rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoitetta.

Päästöt maaperään ja pintavesiin

Toiminnassa ei käytetä vettä eikä kiinteistölle tule vesiliittymää eikä viemäröintiä. Yrityksen työntekijät käyttävät naapurissa sijaitsevan Ympäristönhuolto Askonen Oy:n sosiaalitiloja. Vallin rakentamisen tai toiminnan aikana ei tarvita vettä eikä alueelta muodostu viemäröitäviä vesiä.  Näin ollen toiminnasta ei synny jätevesipäästöjä vesistöön eikä viemäriin. Toiminta ei myöskään vaadi minkäänlaisten kemikaalien käyttöä. Jätteiden käsittelyalueet on kaikki asfaltoitu laajennetun toiminnan alkaessa. Asfaltin sekä toiminnassa käytettävän laitteiston ja ajoneuvojen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja mahdolliset viat korjataan viipymättä. Ajoneuvoista tai laitteistosta tapahtuvat mahdolliset öljyvuodot imeytetään välittömästi öljynimeytysaineeseen, joka toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vaarallista jätettä käsittelevälle toimijalle.

Ainoat toiminnasta syntyvät jätevedet ovat likaantuneita sadevesiä. Sadevesi likaantuu huuhdellessaan erilaisia jäte-eriä. Haitallisten aineiden huuhtoutuminen vallirakenteesta ehkäistään rakentamalla valliin vettä heikosti läpäisevä tiivistyskerros. Vallin jätetäyttö pyritään peittämään tiivistys- ja peittokerroksilla rakentamisen edetessä mahdollisimman nopeasti. Hulevedet asfaltoidulta jätteiden käsittelyalueelta sekä vallirakenteiden alueelta johdetaan pintavaluntana keskitetysti alueen pohjoisosaan asfaltoidun alueen reunaan. Aluetta ympäröiviä ojia ja kentän kallistuksia hyväksi käyttäen alueen hulevedet ohjataan neljään kaivoon. Kaikki alueen hulevedet poistuvat laitosalueelta yhdestä pisteestä, mihin on rakennettu 5 m³- kokoinen T-kappaleella varustettu saostuskaivo. Saostuskaivoihin jäävät kaikki sadevesien mukana kulkeutuvat kiinteät partikkelit. Saostuskaivoista vedet ohjataan ojaan. Kaivosta ojaan laskevasta vedestä otetaan näytteet kahdesti vuodessa.

Päästöt ilmaan ja hajuhaitat

Päästöjä ilmaan aiheuttavat toimintaan kuuluvan liikenteen pakokaasupäästöt sekä liikenteen ja jätteiden käsittelyn aiheuttama pölyäminen. Muun toiminnan ohella vallin rakentaminen ja siihen tuotavien rakennusmateriaalien tuominen aiheuttaa hetkittäin lisääntyvää liikennöintiä kiinteistöllä. Liikenteen päästöjä pyritään vähentämään kaluston säännöllisellä ja riittävällä huollolla sekä suosimalla vähemmän ympäristöä kuormittavia polttoaineita ja voiteluöljyjä. Myös ajoneuvojen turhaa tyhjäkäyntiä vältetään. Lisäksi kiinteistölle tapahtuva liikennöinti pidetään minimissään suunnittelemalla ajoreitti niin, että autot kulkevat mahdollisimman täydellä kuormalla ja turhia ajoja vältetään.

Murskaimet on varustettu omalla polttomoottorilla ja käytettävät seulat toimivat voimavirralla. Energian käyttöä pyritään minimoimaan käyttämällä uusia ja hyötysuhteeltaan hyviä laitteita sekä uusimalla kalustoa mahdollisimman usein. Käyttöön otettavan uuden murskaimen hyötysuhde on hyvä ja uusien seulojen höytysuhde on erittäin hyvä.

Jätteen käsittelystä syntyviä pölyhaittoja ja pölyn kulkeutumista voidaan vähentää kastelulla sekä välttämällä pölyäviä työvaiheita tuulisella ilmalla. Vallin rakennustöitä ei suoriteta tuulioloiltaan epäedullisina päivinä ja valli pyritään peittämään mahdollisimman pian sen rakentumisen edetessä pölyämisen ehkäisemiseksi. Vallin valmistumisen jälkeen se toimii omalta osaltaan pölyn leviämisen estäjänä. Pyhäjärviseudun ympäristöhuolto Oy:n seulat on varustettu uudella kastelujärjestelmällä, missä seulottavaa ainetta sumutetaan pölyn leviämisen estämiseksi. Osa laitteista on sijoitettu hallin sisälle. Liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä estetään asfaltoimalla myös uusi toiminta-alue sekä käytettävät tiet ja kulkureitit. Rakennus- ja purkujätteistä ei oleteta aiheutuvan mainittavaa hajuhaittaa.

Melu ja tärinä

Toiminnasta syntyy melua ja vähäisessä määrin tärinää erityisesti kuorma-autoliikenteestä sekä jätteen murskauksesta. Jätteiden kuljetus kiinteistölle aiheuttaa raskasta liikennettä keskimäärin viisi kuormaa vuorokaudessa. Melua lisäävät hetkittäin myös vallin rakentamiseen käytettävät työkoneet. Valli toimii valmistuttuaan melusuojana lähimpiin häiriintyviin kohteisiin nähden. Murskauksessa melua aiheutuu lähinnä aggregaatin voimalähteestä, joka on iso polttomoottori. Murskainten desibelitasot ovat seuraavat: Murskain Tana Shark 6330 keskimääräinen äänitehotaso /LWA) 115 dB(A) ja murskain Hammel VB 750 D (LWA) 112 dB. Laitteistoja ei voi siirtää sisätiloihin palovaaran vuoksi. Melun häiritsevyyttä minimoidaan ajoittamalla toiminta niin, ettei kiinteistölle liikennöidä eikä laitteita käytetä klo 22-6 välisenä aikana mahdollisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

Liikenne alueelle kulkee valtatieltä 12 Fankkeentien ja Teollisuustien kautta Metsäpolulle eli olemassa olevaa tieverkkoa hyödyntäen. Toiminnan aiheuttama liikennemäärän lisäys teillä ei ole merkittävä eikä lisää liikenteen häiritsevyyttä. Teollisuusalueella on mm. kuljetusyrityksiä ja muita toimijoita, joiden aiheuttama liikenne on moninkertainen Pyhäjärviseudun ympäristöhuolto Oy:n murskausalueen liikennemääriin verrattuna. Vallin rakentaminen ei vaadi uusia liikennejärjestelyjä. Toiminta järjestetään niin, että siitä ei aiheudu melua koskevien ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Jätehuolto ja yleinen siisteys

Jätettä syntyy toiminnassa lähinnä vastaanotettavassa jätteessä ilmenevinä epäpuhtauksina. Näitä ovat mm. lasi, villa, PVC-muovi ja kipsilevy. Jätteitä syntyy korkeintaan 3-5 % laitokselle tuotavan jätteen määrästä eli n. 550-920 tonnia vuodessa. Epäpuhtaudet toimitetaan loppusijoitukseen tai massapolttoon. Toiminnassa syntyvät muut tavanomaiset jätteet lajitellaan ja ohjataan edelleen kierrätykseen. Vallin rakentamisessa ei synny jätteitä. Sen rakenteisiin käytettävän alitteen epäpuhtaudet ohjataan hyötykäyttöön, kuten muunkin toiminnan jätteet. Alitteen hyötykäyttö vallin rakenteissa vähentää syntyvän jätteen määrää.

Roskaantumista voi aiheutua, kun roskia leviää jäte-eristä tuulen mukana ympäristöön. Murskauksen ja seulonnan jälkeen energiakäyttöön menevä jäte säilytetään sisällä sekä sen käyttökelpoisuuden vuoksi, mutta myös sen vuoksi, ettei kevyitä jäte-eriä leviäisi ympäristöön eikä ympäristö roskaantuisi. Vallirakenne toimii roskien leviämisen estäjänä valmistumisensa jälkeen.

Yleistä epäsiisteyttä aiheuttavat ajoneuvojen rakenteissa lähiympäristöön kulkeutuvat epäpuhtaudet. Laitokselle on hankittu puhaltava puhdistin, jolla ajoneuvot voi puhdistaa epäpuhtauksista ennen laitosalueelta poistumista.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

Ympäristön pilaantumisen riskit liittyvät lähinnä hulevesien vaikutukseen sekä melun, tärinän ja pölyn aiheuttamiin viihtyvyys ym. tekijöihin. Merkittävin ympäristö- ja samalla onnettomuusriski ovat tulipalot. Tulipaloriskiin varaudutaan varustamalla toiminnassa käytettävä laitteisto sekä kuorma-autot riittävällä sammutuskalustolla. Käsittelylaitteisto varustetaan automaattisella palosammutusjärjestelmällä. Henkilökuntaa ohjeistetaan tulipalotilanteessa toimimisesta. Toiminnasta ei perustamisen jälkeen aiheudu merkittäviä eikä pysyviä vaikutuksia ympäristöön.  Kaiken kaikkiaan toiminnan ympäristöriskit arvioidaan melko vähäisiksi.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Kiinteistölle tulevat jätekuormat punnitaan ja jätteensiirtoasiakirjat tarkistetaan. Kuorma tarkistetaan aistinvaraisesti ja kirjataan jätelajeittain. Vastaanotettavan jätteen määrästä ja syntypaikasta pidetään kirjaa. Tiedoista laaditaan valvontaviranomaiselle vuosittainen yhteenvetoraportti.

Toiminnan sijoituspaikan pohjarakenteiden ja käytettävän kaluston kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Tarkkailun yhteydessä havaitut viat, vauriot ja puutteet korjataan välittömästi. Tarkkailussa havaituista merkittävistä häiriötilanteista sekä terveydelle ja ympäristölle haittaa aiheuttavista tilanteista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle viipymättä. Muilta osin toiminnassa noudatetaan tavanomaista toiminnan tarkkailua.

Alitteen sekä betoni-, tiili- ja kivimurskeen käyttöä maarakentamiseen varten on laadittu laadunvarmistusjärjestelmä. Vallirakenteeseen käytettävästä alitteesta otetaan kolme rinnakkaisnäytettä 30 osanäytteen kokoomanäytteenä per 3000 tonnia ainesta. Analyysit teetetään akkreditoidussa laboratoriossa. Valliin sijoitettavan alitteen laaduntarkkailuun käytetään valtioneuvoston asetuksen 331/2013 liitteen 3 mukaisia tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden osoittavien haitta-ainepitoisuuksien raja-arvoja. Alite sijoitetaan suojavalliin vasta tulosten alittaessa tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvot. Toiminnanharjoittaja pitää myös kirjaa vallirakenteeseen käytettyjen materiaalien määristä.

Kentän hulevesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa edellisen ympäristöluvan mukaisesti.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla 30.3.-5.5.2022. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat asian vireillä oloajan nähtävillä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta ja yksi mielipide.

Euran Raiku ry

-rakentamattomat alueet pitää kaavaselostuksen mukaisesti jättää luonnonmukaisiksi alueen ilmeen takia

-toiminnassa pitää estää kaikki pöly-, melu-, tärinä- ja muut ilmaan ja ympäristöön liittyvät häiriötekijät. Pölyhaittoja on jo jonkin verran ollut.

-lisälupaa haettavan alueen etelärajalle pitää jättää noin 30 metrin puustoinen kaista suoja- ja näköesteeksi eli kortteleiden 191 ja 194 puolelle, jonka suoja-alueen pohjoispuolelle rakennetaan suunniteltu vallitus

-mahdollisesti rakennettavat pengerrykset pitää istuttaa viher- ja puustokaistaksi

-tapahtuvassa toiminnassa ja rakentamisessa sekä niiden luvittamisessa ja valvonnassa pitää kiinnittää erityistä huomiota maisemallisiin seikkoihin

-liikenteen osalta mahdollisesti tehtävien muutosten osalta pitää varmistaa, että Mekaanikontielle mahdollisesti siirtyvä liikenne ei aiheuta roskaamis- tai pölyämishaittoja

Hakijan vastine

Vastineenaan hakija toteaa, että hakemuksen mukainen toiminta ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevan asemakaavan kanssa.  Hakija järjestää toiminnan niin, että lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ei aiheudu melua ja ilmanlaatua koskevien ohjearvojen ylityksiä.  Hankkeen tarkoituksena on, että hakemuksen mukainen valli korvaa suojana ja näköesteenä asemakaavaan merkityn puuston. Naapureiden näkökulmasta valli on puustoa huomattavasti tehokkaampi suoja torjumaan melua ja pölyä ja toimii puustoa paremmin myös näköesteenä. Valliin ei istuteta puita tai pensaita, jotta niiden juuret eivät vahingoittaisi vallin pintarakenteita. 

Eeva Kuusisto

Muistutuksen antaja tuo esille haittoja, joita kokee tähänastisesta toiminnasta aiheutuneen. Muistuttajan mukaan toiminta aiheuttaa voimakasta hajua, melua ja roskaantumista hänen asuinpaikallaan eli kilometrin päässä laitoksesta. Hän kutsuu aluetta kaatopaikaksi.

Hakijan vastine  

Vastineenaan hakija toteaa, että on voimakkaasti kehittänyt toimintaansa viime vuosina. Esimerkiksi energiajätteen käsittely on siirretty halliin.  Hakemus ei koske jätteenkäsittelykapasiteetin kasvattamista vaan jätteenkäsittelyalueen laajentamista ja laajennusalueen suojaamista valleilla, jotka tehokkaasti estävät melun ja pölyn leviämistä ympäristöön.  Aluetta ei käytetä jätteen loppusijoittamiseen. 

Petri Kuusisto

Muistuttaja pitää puutteena sitä, että rakennettava suojavalli tulee suojaamaan eteläreunaa vain osittain ja on huolissaan melusta. Muistuttaja myös katsoo, että hakemuksen tarkoittaman alueen eteläpuolella olevaa asutusta ei ole mainittu hakemuksessa ja ilmoittaa talonsa sijaitsevan 150 m tulevasta vallista etelään.  Lisäksi muistuttajan mukaan hänen tonttinsa rajalla kulkeva oja värjäytyy ajoittain voimakkaasti ja likaantunut vesi laskee hakemuksen tarkoittamalta alueelta päin.

Hakijan vastine

Vastineenaan hakija toteaa järjestävänsä toiminnan niin, että lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ei aiheudu meluohjearvot ylittävää melua. Rakennettava valli osaltaan estää meluhaittaa. Hakemuksen mukainen toiminta-alueen laajentaminen mahdollistaa toimintojen uudelleen järjestelyn niin, että melulähteet voidaan nykyistä paremmin sijoittaa asuinalueisiin nähden melusuojauksen taakse.  Lisäksi todetaan, että hakemuksessa on ilmoitettu lähimmän etelässä sijaitsevan asuinrakennuksen olevan noin 150 m etäisyydellä.  Vastineenaan hakija toteaa, että toiminnassa syntyviä hulevesiä ei johdeta muistuttajan mainitsemaan ojaan. Kaikki alueen hulevedet johdetaan alueen pohjoisreunalle. Ojaan laskevien hulevesien laatua seurataan.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitosalueella on suoritettu 16.6.2022 tarkastuskäynti, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittajan edustajat Pasi Hurme ja Tero Lehto sekä ympäristölupakonsultti Ulla-Maija Liski ja ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler.

Lisätietoja ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307423,

 johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää myöntää Pyhäjärviseudun ympäristöhuolto Oy:lle haetun muutoksen ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaiseen ympäristölupaan. Luvan mukaista toimintaa voi hakemuksen mukaisesti harjoittaa kiinteistöjen Uusikenttä 1 50-422-1-165, Uusikenttä 2 50-422-1-166, Uusimaa 50-407-23-43 ja Perä-Fankkee 050-422-1-168 alueilla. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

Yleiset määräykset

1. Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy saa ottaa vastaan, varastoida ja käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisesti rakennus- ja purkujätteitä sekä energiajätettä yhteensä niin, että jätteiden kokonaismäärä ei ylitä 20 000 tn vuodessa.  Laitoksen toiminta-aika on arkipäivisin klo 6-22 välisenä aikana. Kuljetuksia voi poikkeustilanteessa olla tämän ajan ulkopuolella.

2. Laitoksella on oltava nimettynä ympäristö- ja jätevesiasioista vastaava henkilö, joka vastaa laitoksen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Henkilön on myös vastattava sekä henkilöstön ympäristöasioihin ja turvallisuuteen liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta.

3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanottamiensa jätteiden laadusta ja määrästä ja niiden sopivuudesta laitoksen toimintaan ja annettuun lupaan. Vastaanotetut jätteet eivät saa sisältää vaarallisia jätteitä tai asbestia tai muita erityisjätteitä. Laitokselle sopimattomat jäte-erät on palautettava lähettäjälle.

4. Laitoksen alue on asfaltoitava niiltä osin missä on toimintaa eli missä kuljetetaan ja missä varastoidaan tai käsitellään raaka-aineita tai jätteitä. Uudet laajennusalueet on asfaltoitava ennen toiminnan laajentamista koskemaan näitä alueita. Mahdolliset päällystevauriot tai aukot päällysteessä on korjattava välittömästi. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan päästöjä. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

5. Laitoksen toiminta on järjestettävä ja sen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, etteivät laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaantumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa.

6. Päästöt pintavesiin Kiinteistön Perä-Fankkee 050-422-1-168 etelärajalle on jätettävä 10 m levyinen suojakaista eli nykyinen suojapuusto kiinteistön rajan ja vallin eteläreunan väliin suoja- ja näköesteeksi kiinteistöjen Raiku 050-407-1-100 ja Tontti 194/4 050-407-23-21 kohdalle. Valli rakennetaan puustokaistaleen pohjoispuolelle.

7. Laitosalueelta ja vallien alueelta syntyvät sadevedet on ohjattava hallitusti ja johdettava kiintoainetta pidättävän kooltaan riittävien saostuskaivojen tai sitä vastaavan järjestelmän kautta ojaan. Järjestelmän on oltava sellainen, että ojaan purkautuvista hulevesistä on mahdollista ottaa vesinäyte. Kaivot on tyhjennettävä riittävän usein ja niiden rakenteet on pidettävä kunnossa.

8. Alueelta syntyvistä ojaan johdettavista hulevesistä on otettava kaksi kertaa vuodessa näyte keväisin ja syksyisin. Näytteistä on analysoitava ainakin kiintoaine, sameus, pH, sähkönjohtavuus, kok-P, kok-N, COD ja BOD. Ympäristölautakunnan päätöksellä näytteenottotiheyttä ja analysoitavia aineita voidaan myöhemmin muuttaa tai näytteenotosta voidaan luopua kokonaan, jos se todetaan tarpeettomaksi. Näytteenottajan tulee olla ulkopuolinen, luotettavaksi tunnustettu ja puolueeton taho. Tulosten perusteella ja ympäristölautakunnan erillisellä päätöksellä toiminnanharjoittaja voidaan määrätä esittämään suunnitelma vesien käsittelystä ja parantamaan ojaan johdettavien vesien käsittelyä, jos se on ympäristölle aiheutuvan pilaantumisen tai sen riskin vuoksi tarpeellista.

Ilmansuojelu ja pölyntorjunta

9. Toiminnanharjoittajan on toteutettava ja edistettävä pölyntorjuntaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Alueelle tulevat toiminnot on sijoitettava niin, että pölyäminen aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Toimintoja on mahdollisuuksien mukaan suoritettava sisätiloissa hallin valmistumisen jälkeen ja ulkona tapahtuvien työvaiheiden osalta on pölyämistä estettävä tarvittaessa kastelemalla. Myös alueelle kulkevia teitä sekä kenttää, jolla liikennöidään, on tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi.

Meluntorjunta

10. Toiminnasta johtuva melutaso ei alueen muusta teollisesta toiminnasta johtuva taustamelu huomioiden saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on suoritettava alueella erikseen päätettävän suunnitelman mukainen meluselvitys. Jos melun ohjearvot jollain alueella ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä melua rajoittaviin erikseen päätettäviin toimenpiteisiin.

11. Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti toteutettava ja edistettävä meluntorjuntaa toiminnassaan käyttämällä koneita ja laitteita, joiden äänitehotasot ovat mahdollisimman alhaiset. Alueelle tulevat toiminnot, rakennukset, laitteet ja liikennejärjestelyt tulee sijoittaa ja toteuttaa niin, että toiminnasta aiheutuva meluhaitta ovat mahdollisimman vähäinen.

Jätteet ja yleinen siisteys

12. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Laitoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei alueelle lammikoidu vesiä eikä toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Ympäristöön tuulen mukana mahdollisesti kulkeutuneet roskat on säännöllisesti siivottava. Laitokselle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat on kuljetettava asianmukaisesti siten, että kuormauksen tai kuljetuksen aikana materiaaleja ei pääse leviämään ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mukana ei leviä epäpuhtauksia ympäristöön eikä materiaaleja pääse putoamaan tai leviämään kuljetusreiteille eikä laitosalueen ulkopuolelle. Likaantuneet alueet on siivottava välittömästi.

13. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt on säilytettävä tällaisten jätteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräykseen.

14. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään loppusijoitettavien jätteiden muodostumista. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti.  Jätteet on toimitettava laitoksiin, joiden ympäristöluvissa on hyväksytty ko. jätteen vastaanottaminen.

15. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava hygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja naapureiden toimintaan vaikuttavien haittojen estämiseksi.

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Etelä-Satakunnan ympäristötoimistolle edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenvetoraportti toiminnasta. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- laitokselle vastaanotettujen, varastoitujen ja käsiteltyjen jätteiden määrä ja laatu

- vallirakenteen rakentamisen tilanne ja rakentamisen yhteydessä hyödynnettyjen jätteiden ja muiden materiaalien määrät

- laitoksessa käsiteltyjen ja poiskuljetettujen jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikat

- alueelta poiskuljetettujen muiden jätteiden määrä laatu ja toimituspaikat

-  tiedot saostuskaivojen tyhjennyksistä ja huollosta sekä lähtevän veden tarkkailusta

- hulevesitarkkailusta laadittu sanallinen vertailu edellisiin tuloksiin sekä arvio mahdollisten muutosten syistä ja toiminnan mahdollisista vaikutuksista vesien laadulle.

- tiedot mahdollisista olennaisista muutoksista, huolloista ja korjauksista

- tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriöistä, onnettomuuksista tai poikkeustilanteista kuten laitoksen toiminta-ajoista poikkeamisista ja niiden syistä

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytäntö (BEP)

17. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitokselle soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen

18. Polttoaineita, vaarallisia jätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä, varastoitava ja hyödynnettävä siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa.

Onnettomuustilanteet

19. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitoksella oltava saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia sekä alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen ja lopettaminen

20. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä muista toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

21. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan keskeytyessä toiminnassa varastoidut jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä.

Vakuus

22. Toiminnalla on oltava voimassa oleva 8 000 euron vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan kuin ympäristölupakin.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja

toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksellä 1 määritellään jätteiden varasto - ja käsittelylaitoksessa käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrät ja laatu. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Jos kiinteistöllä käsitellään tai hyödynnetään 20 000 tonnia tai enemmän jätteitä vuosittain, lupaviranomaisena toimii valtion viranomainen.

Laitoksen ympäristönsuojelun riittävän tason turvaamiseksi ja viranomaisten yhteydenpidon helpottamiseksi on tarpeen, että laitokselle on nimetty jätevesi- ja ympäristöasioista vastaava henkilö (lupamääräys 2). Henkilön on tunnettava riittävästi laitoksen toiminta ja prosessit, laitosta koskevat ympäristönsuojeluun liittyvät säädökset ja määräykset, laitoksen päästöt, jätteet, jätevedet sekä ympäristövahinkojen torjunta.

Lupamääräys 3: Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Lupamääräykset 4 ja 5 on annettu sen varmistamiseksi, että jätteiden varastointi, käsittely ja kuljetus eivät aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jätelain mukaista roskaantumista tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräys 6 on annettu muistutuksessa esiin tulleiden asioiden vuoksi. Euran Raiku ry:n osittain virkistykseen tarkoitettu kiinteistö sijaitsee aivan laitoksen naapurissa ja puustoisen alueen jättäminen kiinteistön reunalle vähentää naapurissa sijaitsevan laitoksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa.

Lupamääräykset 7-8 on annettu pintavesien pilaantumisvaaran minimoimiseksi sekä siitä syystä, että toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen ojaan päästämiensä jätevesien laadusta ja sen mahdollisesti ojille tai vesistölle aiheuttamasta haitasta. Koska etukäteen ei ole tarkkaa tietoa minkä laatuisia jätevesiä alueelta ojaan johdetaan, on tarpeen antaa mahdollisuus tulosten perusteella joko lieventää tai tiukentaa näytteenottoa sekä tarkentaa ja muuttaa jäteveden käsittelyvaatimuksia myöhemmin.

Lupamääräys 9 on annettu ilman pilaantumisen ja etenkin pölyämisen estämiseksi. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten pölystä, hajusta, melusta, tärinästä tai muista vastaavista vaikutuksista.

Lupamääräykset 10 ja 11 on annettu estämään laitoksen aiheuttaman melun muodostuminen haitalliseksi tai kohtuuttomaksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnan aiheuttamasta melusta myöhemmin valitetaan, voidaan melutaso määrätä mitattavaksi tai laskennallisesti selvitettäviksi. Jos annetut meluohjearvot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle.

Lupamääräys 12 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätteet on myös kuljetettava asianmukaisia kuljetusvälineitä käyttäen ja varmistuen siitä, että jätteestä ei aiheudu kuljetuksen aikana ympäristöhaittaa. Kuljetusreitit tulee valita siten, että ympäristölle aiheutuva häiriö minimoidaan.

Lupamääräykset 13 ja 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen.  Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten mm. paperi-, pahvi-, muovi-, metalli- ja lasijäte tulee ensisijaisesti pyrkiä valmistelemaan uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrättää. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin mm. energiana.

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 15) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 16 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Lupamääräys 18 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle.

Lupamääräys 19: Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi ja viranomaisten sekä lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä.

Lupamääräys 21 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä (lupamääräys 21). Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Lupamääräys 22. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

MUISTUTUSTEN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN

Euran Raiku ry:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 6. Liikennettä ei ole esitetty siirrettäväksi Mekaanikontielle. Eeva Kuusiston muistutuksen mukaan alue on kaatopaikka. Alueelle kuitenkin loppusijoitetaan ainoastaan uusiomateriaaleja. Uusiomateriaalin käyttö suojavallien rakentamisessa tulkitaan jätteen hyödyntämiseksi, joten kysymyksessä ei ole kaatopaikka. Muilta osin toiminnanharjoittaja on vastannut muistutuksissa esitettyihin kysymyksiin ja väitteisiin vastineessaan

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnan aloittamiselle ole ympäristönsuojelullisia esteitä voimassa olevan ympäristöluvan lupaehtoja noudattamalla. Toiminnassa ei voida katsoa olevan sellaisia ympäristöriskitekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa ympäristössä voimakasta pilaantumista esimerkiksi onnettomuustilanteessa. Vallirakenne vähentää valmistumisensa jälkeen toiminnasta aiheutuvia haittoja ja näin ollen sen rakentamisen aloittaminen edistää alueen ympäristönsuojelua.

LUVAN VOIMASSAOLO

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5. luku; Lupamenettely, 6. luku; Lupaharkinta ja lupamääräykset, 8. luku; Lupapäätös ja 9. luku; Luvan voimassaolo, muuttaminen ja toiminnan lopettaminen. 19. luku; Muutoksen haku ja päätöksen täytäntöönpano

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1. luku; Lupaviranomaisen toimivalta, 2. luku; Lupahakemus, 3. luku; Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston astus ilman laadusta (79/2017)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan muutoksen käsittelystä peritään käsittelymaksua 3120 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan taksaan. 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Esityksen mukaan

 ======