Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.06.2023/Pykälä 67

ES ymplk 27.06.2023 § 67  

625/11.01.00/2023  

LUVAN HAKIJA

Nimi: Ilmatar Köyliö Oy 

Osoite: Unioninkatu 39, 00100 Helsinki

Yhteyshenkilö: Timo Laitinen p. 040 550 5500, timo.laitinen@ilmatar.fi

MAANOMISTAJAT

Micaela ja Göran Hernberg, Clara, Arvi, Lauri ja Martti Snäll, Tuula Lähdesmäki, Chistian Cedercreutz

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Ilmatar Köyliö Oy hakee yhteislupaa kalliokiviaineksen ottoon sekä kallion louhintaan ja murskaukseen Leväyskallion alueelle Säkylän kunnan kiinteistölle Korpilevonmäki 319-411-1-360. Louhinnan tarkoituksena on saada kalliokiviainesta ottoalueen välittömään läheisyyteen rakennettavan Korpilevonmäen tuulivoimapuiston infrarakentamisen tarpeisiin.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa.

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohden 7 c ja e mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon kohdan 7 c mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristöluvan. Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-aineslain ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

ASIAN VIREILLETULO

Yhteislupahakemus on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 30.3.2023.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Ilmatar Köyliö Oy aikoo rakentaa kiinteistölle Korpilevonmäki tuulivoimapuiston. Samalle kiinteistölle Leväyskallion alueelle haetaan yhteislupaa kiviaineksen ottamiselle tuulivoimapuiston rakentamisen tarpeisiin. Kiinteistöllä on kahdeksan omistajaa, joiden kanssa on tehty sopimus, jossa tilan omistajat ovat antaneet Ilmatar Köyliö Oy:lle suostumuksensa maa-ainesottoluvan hakemiseen omistamalleen maalle. 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava sekä Säkylän kunnan tätä tarkoitusta varten laatima Korpilevonmäen tuulivoimaosayleiskaava. Hakemuksen kohteena oleva alue on varattu osayleiskaavassa ohjeelliseksi maa-ainestenottoon tarkoitetuksi alueen osaksi (eo). Alueelta on kaavamääräyksen mukaan tarkoitus ottaa tuulivoimahankkeen toteuttamisen edellyttämiä maa-aineksia. Alueella ei ole tiedossa voimassa olevia rajoituksia tai toimenpidekieltoja.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖLOSUHTEET

Suunniteltu Leväyskallion ottoalue sijaitsee Valtatien 12 eteläpuolella Säkylän kunnan luoteisosissa kiinteistöllä Korpilevonmäki 319-411-1-360. Valtatieltä on tulevalle louhokselle matkaa noin 300 metriä. Lähin muutaman talouden asutus on noin 1,5 km päässä. Muilta osin lähialueilla ei ole asutusta.

Alue sijoittuu kalliometsän laelle. Ympäristössä vallitsevat mäntyvaltaiset talousmetsät. Osa kallioalueesta on kuusisekametsää. Lakialueella vaihtelevat kuivahkon kankaan kanervaa ja jäkälää kasvavat kallioiset osat ja tuoreiden kankaiden kasvillisuus. Maa-ainestenottoon varatun alueen (eo) pohjoisosa sijoittuu osittain kalliopaljastumien välisessä painanteessa sijaitsevalle pienelle suolle (n. 0,4 ha). Suon luonnonarvoja on arvioitu osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdyissä luontoselvityksissä. Kasvillisuudeltaan suo on hakemuksessa määritetty sararämeeksi. Suon valtapuusto on mänty ja kenttäkerroksen näkyviin lajeihin kuuluvat jouhisara, suopursu, karpalo sekä reunojen järvikorte.  Pienen ojittamattoman suon monimuotoisuuden kannalta olennaiset ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet. Toiminta-alue sijoitetaan niin, ettei se ole kosketuksissa sararämeen alueeseen ja samalla pyritään säilyttämään sararämeen vesitasapaino.

Maaston topografia on suunnitellun ottoalueen keskellä korkeimmillaan tasolla n. +72,5. Maasto viettää loivasti painottuen etelän suuntaan. Irtomaakerrosten paksuudeksi arvioidaan keskimäärin enintään metri maapeitteisellä alueella. Pohjaveden tasoa on selvitetty ympäröivän tuulipuiston maaperätutkimusten yhteydessä. Alustavasti on arvioitu pohjavedentason ottoalueella olevan n. tasolla +70,0. Alue ei ole pohjavesialuetta.

LAITOKSEN TOIMINTA

Ilmatar Köyliö Oy hakee maa-aineslupaa ja ympäristölupaa (ns. yhteislupa) kalliokiviaineksen ottamiselle Leväyskallion alueelta, josta ei ole aikaisemmin otettu maa-aineksia. Haettava ottomäärä on 80 000 m³ kalliokiviainesta ja ottoaika 5 vuotta. Vuotuinen otto on koko lupa-ajalle jaettuna näin ollen 16 000 m³. Käytännössä laitoksen toiminta-aika tullee olemaan vajaan vuoden pituinen, sillä maa-ainestenotto rajoittuu tuulivoimapuiston rakentamisen kanssa samaan ajanjaksoon. Lupa-aika halutaan kuitenkin hakea viideksi vuodeksi, koska hankeaikataulu tarkentuu myöhemmin. Haettavan ottamisalueen koko on 2,3 ha ja kaivu- ja louhinta-alueen 1,05 ha. Alimmaksi ottotasoksi haetaan tasoa + 62 (+N2000). Pohjaveden ylin korkeus on arvioitu olevan +70 (+N2000), joten alueelle muodostuu syvimmillään noin kahdeksan metrin syvyinen pohjavesiallas.

Kalliota suunnitellaan louhittavaksi n. 8.10 m korkuisena rintauksena, jolloin otettavaksi aiottu enintään 80 000 k-m³ kalliokiviaines saadaan 1,05 ha suuruiselta alueelta. Kalliota peittävä irtomaa-aines on pintamaita ja moreenia, jotka voidaan käyttää alueen maisemointiin tai suojavalleihin louhoksen ympärillä. Toiminta-alue käsittää ottoalueen, murskaukseen ja murskeen varastointiin tarvittavan alueen sekä maisemointiin tai suojavalleihin käytettävän maa-aineksen läjitysalueen. Hulevesien saostusallas sijoitetaan toiminta-alueen länsiosalle. Ottotoimintaa varten alueelta poistetaan puusto ja kalliopinta paljastetaan kerralla koko louhittavalta alueelta. Kalliokiviaines irrotetaan louhimalla ja murskataan ottoalueella siirrettävällä murskausasemalla. Murskeet kuljetetaan joko suoraan tuulipuiston maarakentamisen tarpeisiin tai varastoidaan vähäksi aikaa ottoalueella. Sararämeen läheisimmässä nurkassa otto tehdään viimeisenä ja tämä osa louhitaan ainoastaan, mikäli siihen mennessä louhittu kiviainesmäärä ei riitä rakentamisen loppuun saattamiseen. 

Liikenneyhteys alueelle tulee valtatieltä 12 metsäautotietä pitkin etelään ja tieyhteys ottoalueelle asti rakennetaan metsäautotieltä. Kiviaineskuljetuksissa käytetään tuulivoimapuiston alueella olevaa nykyistä parannettavaa sekä uutta rakennettavaa tieverkkoa. Koneet varastoidaan toiminta-alueelle sijoittuvalla varikkoalueella.

Ottotoiminnan jälkeen porrastettuna louhitut louhosalueen näkyviin jäävät reunat luiskataan alueelta kaivetuilla moreenimailla 1:3 kaltevuuteen ulottuen 1.2 m arvioidun lopullisen vesipinnan alle. Tämän lisäksi reunoja suojataan maavalleilla tai kiviesteillä ja ympäröivä alue maisemoidaan maarakentamiseen kelpaamattomilla massoilla, jotka alueelta on toiminnan aikana kaivettu. Maisemointiin käytettävät moreenimaat ja pintamaat mahdollistavat sen, että osia alueen reunoista voidaan haluttaessa metsittää uudelleen ottotoiminnan päätyttyä. Louhosalueen ympäristöön asetetaan toiminnan päätyttyä varoituskylttejä maastossa liikkuvien turvallisuuden takaamiseksi.

KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

Maa-aineslain 5 a §:n ensimmäisen momentin mukaan jätehuoltosuunnitelma on tehtävä, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä ovat mm. kaivualueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja pesulietealtaiden lietteet, kivituhka ja vastaavat ainekset, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi rakentamisessa tai ottamisalueiden jälkihoidossa.

Maa-ainestenottosuunnitelman yhteydessä on esitetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan maa-ainestenoton yhteydessä syntyy seuraavia kaivannaisjätteiksi luettavia aineksia: pintamaita arviolta 800 m³, kantoja ja hakkuutähteitä noin 200 m³ ja moreenia noin 3500 m³ eli yhteensä 4500 m³. Kaivannaisjätteiden käsittely sisältää alueelta kaivettujen rakentamisen käyttöön kelpaamattomien kivennäismaiden ja eloperäisten maa-ainesten varastoinnin ottoalueella. Myöhemmin mainitut maa-ainekset käytetään alueen jälkihoitoon ja maisemointiin. Puuston poistosta jäävät kannot käytetään energian tuotantoon. Syntyvillä kaivannaisjätteillä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Toiminnasta mahdollisesti syntyvät riskit ympäristölle ovat pöly ja muut päästöt ilmaan, päästöt pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään sekä melu/tärinä ja jätteet.

Ottotoiminnan aiheuttamia turvallisuusriskejä ovat mm. louhinnan yhteydessä tapahtuva kivien sinkoilu. Muita riskejä ovat korkeat kaivantoseinät ja louhinnan reuna-alueet, jotka merkitään ja suojataan lyhytaikaisesti lippusiimoilla ja pidemmällä aikavälillä maavalleilla, kiviesteillä tai aitaamalla sekä näkyvillä merkinnöillä.

Melun ja pölyn torjunta

Ottotoiminnasta ottamisen aikana aiheutuvaa melua ja pölyä pyritään minimoimaan laitteiden sijoittelulla ja kastelulla. Ympäristövaikutuksia minimoidaan myös suojaamalla toiminta-aluetta kaivumaista tehdyillä maavalleilla. Ottotoiminta aiheuttaa normaalin työkonemelun, louhinnan aikana porauksen ja räjäytysten aiheuttamat äänet sekä murskauksen äänen. Muita haittoja on mm. murskauksessa syntyvä pöly. Lähin asuttu rakennus on kaukana, joten pöly- ja meluhaittojen vaikutus asutukselle ei ole merkittävää. Laitoksen toiminta-aika on arkipäivisin ma-pe klo 7-22. Vesi alueelle tuodaan säiliössä ja sähkö hankitaan aggregaatista.

Pinta- ja pohjavedet sekä päästöt maaperään

Louhoksesta pumpattavat hulevedet, kuten sade- ja sulamisvedet pumpataan ottotoiminnan aikana ensin laskeutusaltaaseen, josta ne johdetaan ottoalueen lounaispuolelle metsäojastoon. Alueen vesitasapainoa ja veden laatua seurataan ottamistoiminnan aikana silmämääräisellä valvonnalla seuraamalla alueen avo-ojien virtaamia ja veden laatua. Tilapäisistä sosiaalitiloista tulevat jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään säännöllisesti.

Riskeinä ovat toiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden mahdolliset poltto- tai voiteluainevuodot. Niitä ehkäistään työmaalle tuotavan kaluston huolellisilla käyttöönottotarkastuksilla ja päivittäisillä kuntotarkastuksilla. Polttoaineita varastoidaan toiminta-alueella suoja-altaalla varustetussa säiliössä kerrallaan enintään viikon tarvetta vastaava määrä. Alueella pidetään varastossa imeytysturvetta riittävän suuri määrä. Mahdollisessa vahinkotapauksessa noudatetaan työmaalle laadittavaa turvallisuussuunnitelmaa ja toimitaan viranomaisen antamien ohjeiden mukaan.

Jätehuolto ja yleinen siisteys

Ottoalueella syntyvät jätteet kerätään varikkoalueella muoviseen jätesäiliöön, josta ne määräajoin toimitetaan omatoimisesti asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Mikäli alueella syntyy ongelmajätteitä, niiden käsittely hoidetaan lakien ja asetusten mukaisesti. Työmaan perustamisvaiheessa laadittavassa turvallisuussuunnitelmassa, joka koskee koko infrarakentamista, käsitellään tarkemmin, miten menetellään ongelmajätteiden säilytyksessä ja käsittelyssä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

Maa-ainesten ottotoiminnan pysyvä vaikutus alueen ympäristöön on näkyvä maiseman muutos. Pienialainen louhos ja alueelle muodostuva pintavesiallas eivät muuta maisemallisia arvoja laajalta alueelta. Maa-ainestenottotoiminnan mahdolliset vaikutukset pienelle sararämeelle ja sen vesitaloudelle aiheuttavat riskin suoalueen säilymisestä luonnontilaisena. Riski on otettu huomioon maa-ainestenottotoiminnassa ja sitä pyritään vähentämään. Tilapäisiä vaikutuksia ovat toiminnasta ja liikenteestä aiheutuvat pöly- ja meluhaitat. Toiminta-aika on käytännössä noin vuoden verran, joten vaikutukset ympäristöön ovat lyhytaikaisia.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua suoritetaan maa-ainesluvan edellyttämällä tavalla, kuten ilmoittamalla vuosittain otetut maa-ainesmäärät valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen myös suorittaa vuosittain maastotarkastuksen, jossa annetaan tarvittavia lisäohjeita sekä todetaan mahdolliset puutteet ja laiminlyönnit. 

Ottoalueella tehdään silmämääräistä tarkkailua päivittäin. Oton päätyttyä tehdään lopputilanteen tarkastus. Pintavesien tarkkailua tehdään silmämääräisesti ottoalueen läheisyydessä olevassa ojaverkostossa. Mikäli on syytä epäillä oton vaikutuksia vedenlaatuun, sovitaan erikseen tarvittavasta näytteenotosta ja vedenlaatututkimuksista. Tehdyt tarkkailutoimenpiteet kirjataan työmaapäiväkirjaan tai niistä laaditaan erillinen raportti.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 Lupahakemuksesta tiedottaminen

Kuulutus yhteislupahakemuksesta on ollut Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla 4.4.-10.5.2023. Lisäksi lupahakemus sekä ottosuunnitelma liitteineen ovat nähtävillä asian käsittelyajan ympäristötoimiston nettisivuilla. Naapurikiinteistön omistajille on lisäksi lähetetty tiedoksianto lupahakemuksesta. Sanomalehdessä asiasta ei ole tiedotettu, sillä hankkeella ei ole huomattavaa vaikutusta laajalle alueelle eikä lukuisten henkilöiden oloihin (MAL 13 §).

Lausunnot ja muistutukset ja mielipiteet

Terveydensuojeluviranomainen ei katsonut lausunnon antamista tarpeelliseksi. Muita lausuntoja ei ole pyydetty eikä hakemuksen takia ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler on käynyt suunnitellulla ottoalueella yhdessä hankkeen suunnittelijan kanssa 3.5.2023.

Lisätietoja  Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307 423,

  johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Ympäristölautakunta päättää myöntää Ilmatar Köyliö Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainestenottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Leväyskallion alueelle Säkylän kunnan Tuohiniemen kylään kiinteistölle Korpilevonmäki 319-411-1-360. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

Kapasiteetti, ottamisalue ja toiminta-aika

1. Louhittavan maa-aineksen kokonaisottomäärä Leväyskallion louhoksella on tämän luvan mukaan enintään 80 000 k-m³ kalliokiviaineksia. Alueelle ei tuoda kallioaineksia muualta, joten myös laitoksella murskattavan aineksen kokonaismäärä on maksimissaan 80 000 m³.

2. Ottamisalue voi olla enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. Kallioaineksia saa ottaa lupahakemuksen mukaisesti ottotasoon +62.00 (N2000).

3. Laitoksen toiminta-aika on hakemuksen mukaisesti ma-pe klo

 7.00-22.00 aikana.

4. Kiviaineksen poraus, louhinta- ja murskaustyöt on

suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jyrkät rintaukset on merkittävä ottotoiminnan aikana lippusiimoin tai muulla tavoin kuten käyttämällä kiviä tai maa-aineskasoja.

Päästöt maaperään ja pohja- ja pintavesiin

5. Alueella voi säilyttää hakemuksessa esitetyn mukaisesti

polttonesteitä ja voiteluaineita vain siinä määrin kuin se keskeytymättömän toiminnan kannalta on välttämätöntä. Työkoneiden sellaista huoltoa, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ei saa tehdä toiminta-alueella. Ottamisalueella ei saa säilyttää romuja tai jätteitä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojeltava asianmukaisesti ympäristölle aiheutuvan pilaantumisriskin välttämiseksi

6. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään

 tai pohja- tai pintavesiin ei pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mahdollisia pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

7. Ojaan voidaan johtaa ainoastaan puhtaita valumavesiä.

Vedet on johdettava selkeytysaltaan kautta ja vesien johtaminen on toteutettava hallitusti niin, että vesimäärän hetkellisestä kasvusta mahdollisesti aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

Päästöt ilmaan

8. Laitoksen kaikissa toiminnoissa on huolehdittava, ettei

pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölyn leviämistä ympäristöön tulee tarvittaessa vähentää murskausteknisin keinoin esim. murskauslaitteiston sijoituksella sekä koteloimalla päästölähteet. Murskattava kiviaines ja/tai kuljetettava murske sekä kuljetukseen käytettävät alueet ja reitit on kasteltava tarpeen tullen pölyn synnyn ehkäisemiseksi ja myös pölyn leviäminen kuljetusten yhteydessä alueen ulkopuolelle on estettävä.

9. Hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta pölypitoisuus

alueilla, jolla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille ei saa ylittää raja-arvoa 50 µg/m³ vuorokausikeskiarvona eikä ohjearvoa 40 µg/m³ vuosikeskiarvona. (Vna 38/2011)

Melu ja tärinä

10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston

päätöksen (VNp 993/92) mukaisia melulle asetettuja ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

11. Murskausta ja muita melua aiheuttavia työvaiheita

suoritettaessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan vähentämään toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa. Melunmuodostusta on minimoitava laiteteknisin ja työteknisin keinoin.  Myös louhinnan etenemisen suunnittelulla sekä varasto- ja pintamaakasojen sijoittelulla on minimoitava meluvaikutusten leviämistä.

Maisemointi

12. Maisemoinnin yhteydessä luiskat on muotoiltava

kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi tasoon +72 (N2000) asti. Tämän alapuolinen osa voidaan louhia pystysuorana. Louhostäytön päälle on levitettävä pintamaita. Pintamaiksi ei saa tuoda maa-ainesta, joka sisältää ympäristölle haitallisia aineita eikä määrältään enempää maa-aineksia, kuin mikä on maisemoinnin kannalta tarkoituksenmukaista.

13. Maisemointi on suoritettava loppuun välittömästi

ottotoiminnan loputtua ja viimeistään ottoluvan voimassaoloaikana. Alueesta ei saa aiheutua turvallisuusriskejä ottotoiminnan loputtua. Alue on tarvittaessa merkittävä näkyvin merkein maastossa liikkuvien turvallisuuden takaamiseksi.

Jätteet, niiden käsittely, varastoiminen ja hyödyntäminen

14. Poltto- ja voiteluaineita ja toiminnassa syntyviä jätteitä on

varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä.

15. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen

saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla.

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

16. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka

saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

17. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on

oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

18. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen

rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen

toiminnasta. Toiminnasta pidettävään käyttö- ja/työmaapäiväkirjaan on kirjattava myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Vuosiraportti edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

        Kirjanpidosta tulee selvitä myös seuraavat asiat:

-        louhitun ja murskatun sekä varastoidun kiviaineksen määrä

-        polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

-        murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

-        toiminnan tarkkailutiedot ja mahdolliset pintaveden vedenlaatutulokset

-        yhteenveto syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista

-        yhteenveto poikkeuksellisista päästöistä

20. Toiminnanharjoittaja on velvollinen tarvittaessa suorittamaan

pöly- tai melumittauksia sekä tutkimaan ojaan johdettavan pintaveden tai alueelle muodostuvan altaan veden laatua ympäristönsuojeluviranomaisen erikseen edellyttämällä tavalla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

21. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista

tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava toimintaan soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Toiminnan aloittaminen, muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen

22. Ottoalueen raja on merkittävä maastoon ennen tämän luvan

mukaisen ottamistoiminnan alkua. Myös luvan mukainen vakuus on toimitettava Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista.

23. Ympäristö- ja maa-ainesluvan haltijan on viipymättä

ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle

24. Toiminnan loputtua louhosalue on saatettava sellaiseen

kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan loputtua ja vakuuden voimassa oloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys ja luvan mukaisuus.

RATKAISUN PERUSTELUT

 Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksillä 1 ja 2 on määritelty toiminnan laajuus ja toiminta-alue. Määräyksillä on asetettu toiminnan kapasiteettirajat haetun luvan mukaisesti sekä määritelty ottoalueen rajat.

Lupamääräyksellä 3 on määritelty rajat laitoksen toiminta-aikoihin, minkä avulla omalta osaltaan hallitaan kivenmurskauksen aiheuttamia melu- ja pöly- ym. mahdollisia haittoja.

Lupamääräys 4 on annettu haittojen minimoimiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi.

Lupamääräykset 5 ja 6: Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttoaineita ja ongelmajätteitä on varastoitava siten, että päästöt maaperään ja pohjaveteen voidaan estää.

Lupamääräys 7 on laadittu estämään alueelta johdettavien vesien aiheuttamat haitat pintavesille.

Lupamääräykset 8 ja 9 on annettu pölyämisen haittojen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on valtioneuvoston asetuksen 38/2011 kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvon alittaminen.

Lupamääräykset 10 ja 11 on annettu melu- ja tärinähaittojen minimoimiseksi. Melun raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Murskaimen ja varastokasojen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa.

Lupamääräykset 12 ja 13 on annettu alueen maisemoinnin turvaamiseksi. Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräyksiä on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista sekä alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen.

Lupamääräykset 14 ja 15 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Jätelain 12 §:n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä.

Lupamääräykset 16, 17 ja 18: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 19 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta vuosittain saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Maa-aineslain 23a§:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Toimintapäivien kirjaamisella pyritään helpottamaan valvontaa mahdollisten haitankärsijöiden valittaessa toiminnasta.

Lupamääräys 20 on annettu sillä perusteella, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus olla tietoinen toimintansa vaikutuksista. Jos lupamääräysten mukaisesta toiminnasta myöhemmin todetaan aiheutuvan ennalta arvaamatonta haittaa, toiminnanharjoittaja on velvollinen selvittämään toiminnan vaikutuksien laajuutta, suuruutta ja haitallisuutta.

Lupamääräyksellä 21 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia

Lupamääräykset 22, 23 ja 24 varmistavat, että luvan mukaisten velvoitteiden toteutuminen ja muu tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisen päätyttyä luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten. Toiminnan lopettaminen edellyttää myös ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

LUVAN VOIMASSAOLO

Tämä lupapäätös on voimassa hakemuksen mukaisesti 5 vuotta eli 1.8.2028 asti.

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

VAKUUS

Hakijan on ennen tämän luvan mukaisen maa-ainesten ottotoiminnan aloittamista annettava Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisen vakuudeksi maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä on 12 000 €. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään vuoden pidempään kuin päätöksen voimassaoloaika eli 1.8.2029 asti. Vakuus voidaan vapauttaa heti, kun ottotoiminta on päättynyt ja maisemointivelvollisuudet on hyväksytysti suoritettu.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5. luku; Lupamenettely, 6. luku; Lupaharkinta ja lupamääräykset, 8. luku; Lupapäätös ja 9. luku; Luvan voimassaolo, muuttaminen ja toiminnan lopettaminen. 19. luku; Muutoksen haku ja päätöksen täytäntöönpano

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1. luku; Lupaviranomaisen toimivalta, 2. luku; Lupahakemus, 3. luku; Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

Maa-aineslaki (555/1981)

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (Vna 38/2011)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/92)

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS-asetus 800/2010)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Ympäristöluvan ja maa-ainestenottoluvan yhteiskäsittelystä peritään käsittelymaksua 3648 euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojeluviranomaisen maa-aines- ja ympäristölupataksoihin.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan internet-sivulla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Hyväksyttiin ehdotuksen mukaan.

 ======