Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 23.01.2024/Pykälä 9

ES ymplk 23.01.2024 § 9  

1337/11.01.01/2023  

Ilmoittaja

Nimi: JS-egg

Liike- ja yhteisötunnus: 3362384-5

Osoite: Vesiniityntie 136, 32700 Huittinen

Yhteyshenkilö: Joona Saha, p. 040 7087762, saha.joona@gmail.com

Eläinsuoja ja sen sijainti

Nimi: JS-egg

Toimiala: Munitus- ja kasvatuskanala

Sijainti: Huittisten kaupunki, kiinteistö Isotapani 102-434-1-1 osoitteessa Vesiniityntie 136.

Ilmoituksen käsittelemisen peruste ja viranomainen

Huittisten kaupungin ympäristölautakunta on 20.6.2007 §44 myöntänyt kyseiselle tilalle sen silloiselle toiminnanharjoittajalle Esa Puontille ympäristöluvan munituskanojen kasvattamiselle ja siitoskanalalle nimellä Veikkolan siitoskanala. Toiminta on päättynyt. JS-egg on aloittamassa munantuotantotoimintaa tyhjilleen jääneissä tiloissa. Ympäristönsuojelulain 115 a §: 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus lain liitteen 4 mukaisesta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Eläinsuojien ilmoitusvelvollisuudesta määrätään liitteen 4 kohdassa 5.

Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4. momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kyseisen ilmoituksen.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitushakemus on toimitettu Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 3.10.2023.      

Asian käsittely

Ilmoituksesta tiedottaminen

Ilmoitusmenettelyn vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivulla 10.10.-15.11.2023. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla sekä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston Huittisten toimipisteessä Huittisten kaupunginvirastolla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä esitetty muistutuksia tai mielipiteitä

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Tilalla on suoritettu 21.11.2023 tarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittaja Joona Saha sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler.

Ilmoituksen mukainen toiminta

JS-egg on toimittanut Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta.

Tarkoituksena on aloittaa uusi toiminta entisissä Veikkolan siitoskanalan tiloissa.  Veikkolan siitoskanalalla on Huittisten kaupungin ympäristölautakunnan 20.5.2007 myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa munituskanojen kasvatukselle ja siitoskanalalle. Toiminta on päättynyt ja nyt ilmoitetaan uuden toiminnanharjoittajan uudesta toiminnasta, jossa päätuotantosuuntana on munantuotanto. Munien vuosituotanto on n. 360 000 kg.

JS-eggin tekemän ilmoituksen mukaan uuteen toimintakokonaisuuteen kuuluvat hautomo, kasvatuskanala sekä kaksi munakanalaa. Omassa hautomossa haudotaan omaan tuotantoon tulevia munia kerrallaan 2400 kpl. Haudonta-aika on 21 vrk. Kuoriutuneista untuvikoista erotellaan kanat, jotka siirretään päivän ikäisenä kasvatuskanalaan. Kukkountuvikoille ei ole osoittaa mitään käyttöä, joten ne kaasutetaan ja raadot toimitetaan hävitettäväksi Honkajoki Oy:lle.  Tässä vaiheessa eläinjätettä syntyy arviolta noin 350 kg yhdestä erästä. Kananuorikot ovat kasvatuskanalassa n.16 vko, minkä jälkeen ne siirretään munituskanaloihin. Hautomoa ja kasvatuskanalaa voidaan käyttää myös ns. rahtihautomona ja -kasvattamona muille alan toimijoille. Pääasiassa niissä kuitenkin haudotaan ja kasvatetaan omaan tuotantoon tulevia kanoja. Munituskanalassa kanat ovat 15 kk eli 415 päivää, jonka jälkeen urakoitsija tulee hävittämään kanat hoitaen niiden kaasutuksen ja raatojen kuljetuksen Honkajoki Oy:lle. Laskennallisesti arvioiden tätä eläinjätettä syntyy yhdestä erästä n. 9000 kg.

Kanalan toiminta sijoittuu vanhoihin rakennuksiin, mutta niissä toteutetaan mittavat muutostyöt. Kanalarakennuksista puretaan kaikki vanhat kanahäkkijärjestelmät sekä vanhat lämmitys-, vesi- ja sähköjärjestelmät. Munituskanaloihin tulee kaksi ja kasvatuskanalaan kolme uutta monikerrosjärjestelmää tekniikoineen ja valaistus-, sähkö-, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät uusitaan. Uudistettuihin tuotantorakennuksiin toteutetaan energia- ja ympäristöystävälliset led-valaisimet ja ilmastoinnit. Kasvatuskanalassa otetaan käyttöön lisäksi uudet energiaystävälliset lämmityspuhaltimet. Pöly- ja meluhaitat arvioidaan uusien nykyaikaisten laitteistojen vuoksi pieniksi. Hallien ulkopuolelle toteutetaan uudet rehusiilot ja kaikkien kanaloiden yhteyteen rakennetaan uudet avolantalat ja niihin johtavat lannankuljetinjärjestelmät. Munakanala 1:n eläinmäärä on maksimissaan 9073 ja munakanala 2:n 10 017. Nuorikkokasvattamon kapasiteetti on 9740 lintua. Nuorikoita kasvatetaan keskimäärin kaksi erää vuoden aikana.

Lannan poisto kanaloista tapahtuu lantakuljettimien avulla. Jokaisen kerroksen alla on kuljetin, johon lanta tippuu ja joka poistaa lantaa muutaman vuorokauden välein kuljettaen sen kanaloiden yhteydessä oleviin betonisiin lantaloihin. Kanaloiden lattiatasolla on puupurua. Lattia siivotaan kanaerien välissä, jolloin myös kanala pestään kuumalla vedellä ja sen jälkeen se desinfioidaan. Desinfiointiin käytetään Teflex-nimistä desinfiointiainetta. Pesuvedet kanaloista (n. 85 m³/v) johdetaan saostuskaivojen kautta ojaan. Kaikki toiminnassa syntyvä kuivalanta (n. 1300 m³/v) luovutetaan yhdelle vastaanottajalle. Vastaanottajan kanssa on sopimus kaiken syntyvän lannan vastaanotosta sekä toimintatavasta, jonka mukaan vastaanottaja tyhjentää lantalat joka toinen viikko sinne kertyvästä lannasta ja siirtää sen omiin varastoihinsa. Raskasta liikennettä toiminnasta syntyy seuraavasti: kananmunia haetaan viikoittain, rehuliikennettä on joka toinen viikko, haudottavia munia tuodaan kolme kertaa vuodessa, eläinkuljetuksia on vähintään kaksi kertaa vuodessa, kaksi kertaa vuodessa viedään eläinjätettä tilalta pois ja öljyä tuodaan arviolta kaksi kertaa vuodessa. Henkilöautoliikennettä tilalla on normaalia enemmän, sillä tilalla on munamyymälä, joka toimii ns. itsepalveluperiaatteella.  Eläinsuojien ilmanvaihto tapahtuu katolta ja lisäksi seinissä on jättipuhaltimet. Vahinkoeläimiä torjutaan syöttilaatikoiden avulla ja asentamalla lintuverkot tuotantorakennuksiin. Jätteinä toiminnasta syntyy maatalouden sekajätettä, joka on pääosin hautomosta syntyvää munankuorisilppua sisältävää aluspaperia. Eläimiä kuolee tuotannon aikana arviolta 1300 kg vuosittain. Tilalla on Mepu- merkkinen öljyllä toimiva krematorio, jossa eläimet on tarkoitus hävittää. Kuolleet eläimet säilytetään tiivispohjaisella alustalla ja poltetaan viimeistään 3 vrk kuluessa. Eläinsuojat lämmitetään öljyllä. Tilalla on kaksi öljysäiliötä maanalainen 18 000 l ja maanpäällinen 10 000 l. Pienempää säiliötä ei ole tarkoitus käyttää.

Vähimmäisetäisyydet lasketaan ainoastaan uusista rakennuksista tai vanhojen rakennusten laajennuksista. Kyseisessä kohteessa on olemassa olevat vanhat eläinsuojarakennukset, mutta niiden lantavarastot ovat uusia. Uusien lantaloiden vähimmäisetäisyydet lähimmistä häiriintyvistä kohteista pitää siis täyttyä.  Tilan eläinyksikkömäärä on 403 ja uuden lantavaraston etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta pitää olla yli 100 m. Pienin etäisyys asuinrakennukseen on kasvatuskanalan lantalasta. Se on noin 165 metriä. Näin ollen vähimmäisetäisyydet täyttyvät. Lähin rakennus on Turun Seudun Vesi Oy:n veden esikäsittelylaitos, jonka ei voi katsoa olevan eläinsuojan toiminnasta häiriintyvä kohde. Muitakaan merkittäviä häiriintyviä kohteita tai vesien- ja luonnonsuojelun kannalta häiriölle alttiita alueita lähellä ei ole.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307423, johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää hyväksyä JS-eggin ympäristönsuojelulain 115 §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta Huittisten kaupungin kiinteistöllä Isotapani 102-434-1-1 osoitteessa Vesiniityntie 136. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lisäksi on noudatettava annettuja määräyksiä

Lannan ja jätevesien varastointi

1. Eläinsuojissa syntyvä lanta ja pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Pesuvedet on johdettava umpisäiliöön tai vastaavaan tiiviiseen varastoon ja toimitettava sieltä sulan maan aikana peltolevitykseen tai vaihtoehtoisesti toimitettava ne jätevedenpuhdistamolle. Uusi pesuvesisäiliö on rakennettava viimeistään 1.1.2025 mennessä. Sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Jätevedet voidaan johtaa myös suoraan viemäriä pitkin vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida kaikki lanta ja pesuvedet niiden poistoimittamiseen asti. 

2. Lantavarastot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa kokonaan. Lantaloiden kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja niiden kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi.

Pohjarakenteet

3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä jätevesien siirtokourujen ja säiliöiden tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen

4. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden vuoksi joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

5. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia siten, ettei haitallisia aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueelta ympäristöön voidaan johtaa vain puhtaita sadevesiä. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

6. Lanta ja pesuvedet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisille alueilla mukaisesti.

Jätteet ja yleinen siisteys

7. Tilalla kuolleet eläimet on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Vaihtoehtoisesti kuolleet linnut voidaan polttaa omassa tarkoitukseen varatussa krematoriossa. Ennen käsittelyä kuolleet linnut on säilytettävä tiiviissä ja suljettavassa tilassa, joka voidaan tarvittaessa jäähdyttää.

8. Polttolaitos tulee olla valvontaeläinlääkärin hyväksymä. Palamisen tulee olla mahdollisimman täydellistä ja savukaasun lämpötilan on noustava palamisen aikana riittävän korkeaksi. Polttolaitosta on käytettävä ja huollettava käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Polttolaitoksen toiminnasta ei saa aiheutua haitallisia savukaasupäästöjä tai hajuhaittaa ympäristöön.

9. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen sekä eläintautien leviämisen estämiseksi.

10. Toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä.

11. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla.

Raportointi

12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle:

-                         tiedot eläinmääristä

-                         tiedot lantamääristä, pesuvesien määrästä sekä niiden käsittely- ja toimituspaikoista sopimuksineen

-                         tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista

-                         yhteenveto syntyneiden jätteiden määristä, lajeista ja niiden toimituspaikoista ja - päivämääristä

-                         tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

13. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely

14. Polttoaineita, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

15. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

16.  Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

17. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

18. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

19. Toiminnan keskeytyessä tai loppuessa toiminnassa varastoidut lanta, pesuvedet ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Ilmoituspäätöksen perustelut

Toimittaessa ilmoituksen ja sen liitteiden sekä tämän ilmoituspäätöksen mukaisesti toiminnasta ei, annettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta ilmoituksenvaraisista eläinsuojista sekä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, joissa on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

Määräysten perustelut

Lupamääräykset 1-6 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lantaisia pesuvesiä ei voi johtaa käsittelemättöminä suoraan vesistöön tai ojaan. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

Lupamääräykset 1-6 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan ja pesuvesien varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai muuta ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Varastojen tyhjentämisellä välillä kokonaan (lupamääräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

Lupamääräyksellä 5 pyritään estämään alueelta johdettavien sadevesien aiheuttamat haitat pintavesille.

Lupamääräykset 7-8. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään pilaantumista tai sen vaaraa. Määräyksellä pyritään vähentämään eläinten käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvia haittoja. Poltettavan materiaalin luonteen vuoksi käsittelyn tulee tapahtua nopeasti ja laitoksella on oltava asianmukaiset kylmäsäilytystilat väliaikaista varastointi varten.

Lupamääräys 8. Ympäristönsuojelulain lisäksi toiminnassa tulee noudattaa sivutuotelainsäädäntöä. Sivutuoteasetuksen mukaisten eläinperäisten jätteiden polttamisessa tulee noudattaa lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1069/2009 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetusta N:o 142/2011. Lain mukaan toimivaltainen viranomainen laitoksen rekisteröimiseksi on kunnan eläinlääkäri joka tässä tapauksessa on valvontaeläinlääkäri.

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 9) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia sekä kanalan osalta myös luonnonvaraisia lintuja.

Lupamääräykset 10 ja 11. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen.  Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jätelain mukaista roskaantumista tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 12 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista.

Lupamääräyksellä 13 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Lupamääräys 14 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.

Lupamääräykset 15, 16 ja 17: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

Lupamääräys 18 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

Lupamääräys 19 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tilalla edellyttää sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Ilmoituspäätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tämä päätös korvaa samalle kiinteistölle aikaisemmin myönnetyn ympäristöluvan. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä uusi ilmoitus tai haettava ympäristölupaa.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai siitä poikkeavia säännöksiä voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Toimintaa on harjoitettava tämän päätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000).

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Eläinsuojailmoituksen käsittelystä peritään käsittelymaksua 1861 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

Päätöksestä tiedottaminen

Tämä päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely -keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kaupungin nettisivuilla.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.  

 ======