Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 16.04.2024/Pykälä 35

ES ymplk 16.04.2024 § 35  

122/11.01.01/2024  

 Ilmoittaja

Nimi: Mikko Mäkelä

Liike- ja yhteisötunnus: 1882026-9

Osoite: Korpitie 276, 27730 Tuiskula

Yhteyshenkilö: Mikko Mäkelä, p.0503428431, mikkomakela276@gmail.com

Eläinsuoja ja sen sijainti

Nimi: Mäkelän tila

Toimiala: Lihanautojen kasvatus

Sijainti: Säkylän kunta, Tuiskulan kylä, kiinteistö Mäkelä 319-401-1-1004, osoite Korpitie 276, 27730 Tuiskula.

Ilmoituksen käsittelemisen peruste ja viranomainen

Mikko Mäkelällä on ollut nautakarjatilan toiminnalle aiemmin Köyliön ympäristölautakunnan vuonna 2003 myöntämä ympäristölupa, josta Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on vuonna 2014 tehnyt tarkistamispäätöksen. Lupa on keväällä 2015 voimaan tulleen ympäristönsuojeluasetuksen muutoksen ja siellä eläinsuojien luparajoihin tehtyjen muutosten vuoksi rauennut eikä tilalla ole sen jälkeen ollut voimassa olevaa ympäristönsuojelulainsäädännön mukaista lupaa. Viimeisen toiminnassa tapahtuneen muutoksen jälkeen Mäkelän tilakeskuksessa sijaitsevan nautakarjan pitopaikan eläinmäärä on kasvanut niin, että toiminta ylittää ilmoituskynnyksen. Kiinteistöllä Mäkelä sijaitsevan navetan lisäksi toimintakokonaisuuteen kuuluu Lallin Lammas Oy:ltä vuokrattu eläinsuoja, jossa kasvatetaan lehmävasikoita.  Lihahiehojen kasvatusnavetta sijaitsee kiinteistöllä Sahamäki 391-401-1-534 osoitteessa Mikolanlenkki 80, Tuiskula.  Sahamäen pitopaikan eläinmäärä on 38 kpl 12-24 kk ikäisiä hiehoja sekä 17 kpl 6-12- kk ikäisiä ja 25 kpl alle 6 kk ikäisiä lehmävasikoita (yhteensä 80 eläintä). Tämä hienojen kasvatusnavetta ei vaadi ilmoituspäätöstä.

Ympäristönsuojelulain 115 a §: 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus lain liitteen 4 mukaisesta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Eläinsuojien ilmoitusvelvollisuudesta määrätään liitteen 4 kohdassa 5.

Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4. momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kyseisen ilmoituksen.

Ilmoituksen vireille tulo

Mikko Mäkelä on 1.2.2024 toimittanut Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituksen Mäkelän tilan eläinsuojan toiminnasta.

Ilmoituksen mukainen toiminta

Tuotantosuunta Mäkelän tilalla on lihanautojen kasvatus.  Mäkelän pitopaikassa on ilmoituksen mukaan 62 kpl lihanautoja (12-24 kk) ja 51 kpl sonnivasikoita (6-12 kk) sekä pikkuvasikoita (alle 6kk) 12 kpl lehmiä ja 45 kpl sonneja (yhteensä 166 eläintä). Eläimiä kasvatetaan kahdessa eri rakennuksessa. Isommat eläimet ovat lietelannalla ja pikkuvasikat kuivikepohjalla.

Aivan pienet juottovastikat ovat kuivalannalla. Lietelanta johdetaan lietekuiluista kolmeen lietesäiliöön, jotka ovat kooltaan 250 m³, 320 m³ ja 440 m³. Säiliöt ovat betonisia ja niissä on betoninen kansi. Kuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Se joko varastoidaan kuivalantalassa tai aumataan ja levitetään suoraan peltoon. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivitetun alueen pinta-ala on 177 m² ja paksuus 40 cm. Pieniltä juottovasikoilta ja ruokintapöydältä syntyvä pieni määrä kuivalantaa varastoidaan katetussa betonirakenteisessa lantalassa, josta nesteet johdetaan omaan säiliöön ja sieltä peltolevitykseen. Kuivalantalan kokonaistilavuus on 200 m³. Säilörehua pyöröpaalataan esikuivatettuna n. 500 t/vuosi. Tästä syntyvät nesteet johdetaan omaan umpisäiliöön ja sieltä peltoleivitykseen.

Pikkuvasikat laiduntavat neljä kuukautta vuodessa. Laidun sijaitsee eläinsuojan lähellä Korpitien toisella puolella aivan asuinrakennuksen vieressä. Isompia eläimiä ei laidunneta. Kaikki syntyvä lanta käytetään lannoitteena omilla pelloilla.  Eläinmäärään perustuva lannan levitysalan tarve on molemmat pitopaikat yhteen laskien n. 60 ha. Levitykseen käytettävä peltoala on yhteensä 203,41 ha, josta omistuksessa olevaa peltoa on 75,19 ha ja vuokrapeltoa 128,22 ha. Tilalla on peltoa pohjavesialueella 1,98 ha. Pohjavesialueelle levitetään ainoastaan kuivalantaa. Navetta pestään kerran vuodessa pelkällä vedellä. Nämä pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Muita pesuvesiä kuten vasikoiden juottoastioiden pesuvesiä syntyy n. 5 m³ vuodessa. Nämä vedet johdetaan naapureiden kanssa yhteiseen imeytyskenttään. Tänne johdetaan myös eläinsuojan WC-vedet. Näitä ei käytännössä juurikaan synny (korkeintaan 1 m³/v). Eläimiä kuolee hyvin vaihtelevaisesti 0-20 eläintä vuosittain. Tämä vastaa n. 0-1500 kg. Kuolleita eläimiä säilytetään tilalla peitettynä betonilaatan päällä siihen asti, kunnes Honkajoki Oy:n raatokeräily hakee ne. Tämä kestää enintään 3 pv tilauksesta. Sekajätteitä syntyy 300 kg, maatalouden muoveja 2500 kg, öljyisiä jätteitä 1 kg ja akkuja ja paristoja 50 kg vuosittain. Jätteet varastoidaan asiallisesti ja toimitetaan niille osoitettuihin vastaanottopaikkoihin. Muovijätteet on viime aikoina saatu kierrätettyä. Eläinsuojia ei lämmitetä. Eläinsuojan yhteydessä on viisi polttoainesäiliötä koneiden tankkaukseen ja kuivurilla vielä omansa. Konesuojan yhteydessä on vielä toinen kuivuri, jossa on oma polttoainesäiliö ja vielä yksi koneiden tankkaukseen käytettävä säiliö. Säiliöt ovat kooltaan 2 m³-9 m³. Ne ovat maanpäällisiä ja sijaitsevat betonilaatan päällä. Tilalla käytetään muita öljytuotteita maksimissaan 400 l/v, rehunsäilöntäaineita 300 l/v, lannoitteita maksimissaan 90 tn/v kasvinsuojeluaineita 1000 l/kg/v, eläinten lääkkeitä 0,5 l ja eläinsuojissa käytettäviä pesuaineita 10 l vuosittain. Kaikki kemikaalit säilytetään sisätiloissa.

Vähimmäisetäisyyksiä käytetään sijoitettaessa uusia rakennuksia tai rakennelmia tai vanhojen rakennusten laajennuksia. Kyseisessä kohteessa on olemassa olevat vanhat eläinsuojarakennukset ja lantavarastot. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella ja sen etäisyys lähimpiin vesiensuojelun kannalta merkityksellisiin kohteisiin on riittävä. Toiminnan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita erityisiä häiriintyviä kohteita.

Asian käsittely

Ilmoituksesta tiedottaminen

Ilmoitusmenettelyn vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivulla 6.2.-13.3.2024.

Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

Ilmoituksen vuoksi ei ole pyydetty lausuntoja eikä siitä ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Tilalla on suoritettu 27.3.2024 tarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittajat Mikko Mäkelä ja Maria Lehtonen sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307 423, johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää hyväksyä Mikko Mäkelän ympäristönsuojelulain 115 §:n mukaisen ilmoituksen nautakarjatilan toiminnasta Säkylän kunnan Tuiskulan kylän kiinteistölle Mäkelä 319-401-1-1004.Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, jos määräyksissä ei toisin edellytetä.

Määräykset

Lannan ja jätevesien varastointi

1. Eläinsuojissa syntyvä lanta sekä pesu- ja jätevedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida kaikki lanta levityshetkeen asti. 

2. Lantavarastot on tyhjennettävä kokonaan vuosittain. Lantaloiden kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja niiden kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi. Lietesäiliöt tulee täyttää nestepinnan alapuolelta.

Pohjarakenteet

3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien siirtokourujen ja viemärien tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin tai maaperään estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen

4. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden vuoksi joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

5. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia siten, ettei haitallisia aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueelta ympäristöön voidaan johtaa vain puhtaita sadevesiä. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

6. Lanta, pesuvedet ja puristenesteet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. WC-vedet ja pesuvedet voidaan käsitellä myös Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) mukaisesti. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä toiminnanharjoittajan eläinmäärällä vähintään 60 hehtaaria, jos kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla.

7. Pellolle levitetty lanta on kynnettävä tai muulla tavalla muokattava maan sisään yhden vuorokauden kuluessa levityksestä. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä, näiden aattopäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana.

8. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Lietelannan ja muiden liete- tai nestemäisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueille on kielletty.

Hajun, melun ja pölyn torjunta

9. Jos toiminnasta todetaan myöhemmin aiheutuvan kohtuuttoman suuria haju-, pöly- tai meluhaittoja naapureille, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden pienentämiseksi.

Jätteet ja yleinen siisteys

10. Tilalla kuolleet eläimet on varastoitava haitattomasti ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

11. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi.

12. Poltto- ja voiteluaineita ja toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä.

13. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla.

Raportointi

14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle:

-               tiedot eläinmääristä

- tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen

- tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista;

- yhteenveto syntyneiden jätteiden määristä, lajeista ja niiden toimituspaikoista ja - päivämääristä.

- tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

15. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely

16. Polttoaineita, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

17. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

18.  Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

19. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

20. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

21. Toiminnan keskeytyessä tai loppuessa toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Ilmoituspäätöksen perustelut

Toimittaessa ilmoituksen ja sen liitteiden sekä tämän ilmoituspäätöksen mukaisesti toiminnasta ei, annettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä

kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta ilmoituksenvaraisista eläinsuojista sekä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, joissa on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

Määräysten perustelut

Määräykset 1-8 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

Määräykset 1-8 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuus on laskettu valtioneuvoston asetuksen mukaisilla eläinkohtaisilla kuivikelantakertoimilla. Lannan varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (määräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

Määräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

Määräyksellä 5 pyritään estämään alueelta johdettavien sadevesien aiheuttamat haitat pintavesille.

Peltoalavaatimus (määräys 6) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Peltoalavaatimus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lannan toimittaminen muuhun käsittelyyn ja/tai luovuttaminen lannoitekäyttöön muille viljelijöille vähentävät tarvittavan oman peltoalan määrää.

Määräys 7 on annettu lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen, ravinteiden vesistöpäästöjen sekä ammoniakin ilmaan joutumisen ehkäisemiseksi. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, suositeltavaa on mullata pelto neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. tiedossa olevien juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin.

Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä mahdollisten talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja

pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (määräys 8). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä muokkaamisesta riippuen ja talousvesikaivojen ja -lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.

Määräys 9 on annettu naapuruussuhdelain perusteella ja sillä velvoitetaan myöhemmin tarpeen vaatiessa ottamaan käyttöön uusia keinoja haittojen torjuntaan.

Määräyksen 10 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myös estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen

Haittaeläinten torjunnalla (määräys 11) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

Määräykset 12 ja 13 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen.  Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

Toiminnan raportointia koskeva määräys 14 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

Määräyksellä 15 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Määräys 16 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.

Määräykset 17, 18 ja 19: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

Määräys 20 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ilmoitusta tai ympäristölupaa.

Määräys 21 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tilalla edellyttää sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Ilmoituspäätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä uusi ilmoitus tai haettava ympäristölupaa.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai siitä poikkeavia säännöksiä voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Toimintaa on harjoitettava tämän päätöksen mukaisesti kun ilmoituspäätös saa lainvoiman.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000).

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Eläinsuojailmoituksen käsittelystä peritään käsittelymaksua 2050 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

Päätöksestä tiedottaminen

Tämä päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely -keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

 ======