Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.05.2024/Pykälä 47

ES ymplk 21.05.2024 § 47  

925/11.00.02/2023  

Sun 2 Oy OX2 Green Finland Oy:n ja SAJM Holding Oy:n hankevastaavina suunnittelevat 353-686 hehtaarin aurinkovoimalan rakentamista Huittisiin. Hankkeesta on valmistunut ympäristövaikutusten arviointiselostus, josta ELY-keskus pyytää lausuntoja. Sun 2 Oy:n YVA-selostuksen tiivistelmä kuuluu seuraavasti:

"Hanke ja hankealue

Sun 2 Oy suunnittelee Huittisiin Maurialan, Mommolan, Perkolanmäen ja Metsämaan alueille teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa. Voimalan laajuus on hankevaihtoehdon mukaan 353, 426 tai 686 hehtaaria, ja sen vuosituotantotavoite on 240-470 gigawattituntia. Alueelle rakennetaan sähkönsiirtoa varten kaksi sähköasemaa ja kaksi voimajohtoa. Aurinkovoimalan tuottama sähkö on suunniteltu siirrettäväksi valtakunnan verkkoon 400Kv voimajohdoilla. Tavoitteena on aurinkovoimalan sähköntuotannon aloittaminen vuosien 2026-2027 aikana. Aurinkovoimalan suunniteltu käyttöaika on 40-60 vuotta. Toiminnan päätyttyä alue on tarkoitus ennallistaa ja palauttaa alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa

metsätalousalueeksi.

Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan edistää niitä ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on uusiutuvan energian käytön lisääminen niin, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Tavoitteena Suomella on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja olla ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta maailmassa. Huittisten aurinkovoimalahanke vahvistaa Suomen energiahuoltoa ja

edistää Suomen energiaomavaraisuutta.

Hankkeesta vastaava

Hankkeesta vastaava on OX2 Green Finland Oy yhdessä SAJM Holding Oy:n kanssa. OX2 Green Finland Oy on Suomessa toimiva yritys, joka kehittää, rakentaa ja hallinnoi suuren mittakaavan uusiutuvan energian ratkaisuja. OX2 toimii Euroopassa yhdellätoista markkina-alueella ja on yksi Euroopan johtavista tuulivoiman toteuttajista. SAJM Holding Oy puolestaan on Suomessa toimiva aurinkovoimaloita suunnitteleva ja

rakentava suomalainen yhtiö.

YVA-menettely

Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) ja valtioneuvoston asetuksen (277/2017) mukaisesti. YVA-lain 3 §:n 1 momentin mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyn tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja kuvata hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kaikkien osallisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.

Arviointi ei ole lupamenettely. YVA-menettely on kaksivaiheinen prosessi, joka sisältää YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheen. Molemmissa vaiheissa osalliset voivat esittää mielipiteitään hankkeesta ja yhteysviranomainen pyytää lausuntoja tarpeellisiksi katsomiltaan tahoilta. Yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja YVA-konsulttina A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy.

Arvioitavat vaihtoehdot

Huittisten aurinkovoimalan YVA-menettelyssä tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä eli ns. 0-vaihtoehtoa sekä kolme hankevaihtoehtoa. Vaihtoehdot eroavat toisistaan hankealueen laajuuden ja näin ollen maksimisähkötehon suhteen.

Vaihtoehto VE0

Hanketta ei toteuteta.

Vaihtoehto VE1

Aurinkovoimala rakennetaan Huittisiin Metsämaan alueelle. Vaihtoehdon kokonaispintaala on 353 ha. Hankealue käsittää viisi (5) erillistä paneelialuetta (alueet I, II, III, IV, V). Maksimisähköteho on 260 MWp.

Vaihtoehto VE2

Aurinkovoimala rakennetaan Huittisiin Maurialan, Mommolan ja Perkolanmäen alueille. Alueiden kokonaispinta-ala on 426 ha. Hankealue käsittää viisi (5) erillistä paneelialuetta (alueet III, IV, V, VI, VII). Maksimisähköteho on 320 MWp.

Vaihtoehto VE3

Aurinkovoimala Sun 2 Oy rakennetaan Huittisiin Maurialan, Mommolan, Perkolanmäen ja Metsämaan alueille. Vaihtoehdon VE3 kokonaispinta-ala on 686 ha. Hankealue käsittää seitsemän (7) erillistä paneelialuetta (alueet I, II, III, IV, V, VI, VII). Maksimisähköteho on noin 520 MWp.

Sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot

Hankkeen sähkönsiirtoa varten suunnitellaan 400 kV voimajohtojen rakentamista hankealueilta Fingrid Oyj:n sähköasemalle. Sähkönsiirron osalta tarkastellaan läntistä ja itäistä reittiä, joista itäisellä on kaksi vaihtoehtoista reittiä.

SVE1

Läntisellä hankealueella (VE1 ja VE3) voimajohto paneelialueella II sijaitsevalta aurinkovoimalan sähköasemalta kulkee paneelialueen II pohjoista reunaa mukaillen Fingrid Oyj:n sähköasemalle. Voimajohdon pituus on alle 1,9 km.

SVE2 A

Voimajohto itäiseltä hankealueelta (VE2 ja VE3) kulkee paneelialueella VII sijaitsevalta aurinkovoimalan sähköasemalta Fingrid Oyj:n sähköasemalle omalla 400 kV voimajohdolla, jonka pituus on n 1,4 km.

SVE2 B

Voimajohto itäiseltä hankealueelta (VE2 ja VE3) kulkee paneelialueella VII sijaitsevalta sähköasemalta Fingrid Oyj:n sähköasemalle omalla 400 kV voimajohdolla, jonka pituus on n 1,2 km.

Hankkeen tekninen kuvaus

Auringosta saatava energia muutetaan sähköenergiaksi aurinkopaneelien avulla. Teollisessa järjestelmässä paneeleita kytketään sarjaan 24-36 kpl, jotta saavutetaan soveltuva DC-jännite (tasasähkö). Sarjaan kytkettyjä paneeliketjuja kytketään rinnakkain, jotta saadaan inverttereille sopiva teho. Sarjaan kytketyt paneelit asennetaan suuren mittakaavan voimalaitoksissa maassa seisoville telineille. Inverttereitä käytetään muuttamaan tasasähkö (DC) vaihtosähköksi (AC). Inverttereiden ulostulot viedään keskijänniteasemalle, jossa jännite nostetaan muuntajan avulla keskijännitteeksi (33 kV).

Keskijänniteasemalla olevasta kytkinlaitoksesta sähkö johdetaan keskijännitekaapelilla sähköasemalle. Sähkönsiirto tapahtuu pääasiassa maakaapeleilla. Eri aurinkopaneelialueilla tuotettu sähkö kerätään sähköasemalle ja muunnetaan suurmuuntajilla liittymispisteen jännitettä vastaavaksi (400 kV) ja siirretään voimajohtoa pitkin kantaverkkoon.Sähkönsiirtoa varten alueelle rakennetaan hankevaihtoehdon mukaan joko yksi tai kaksi sähköasemaa sekä yksi tai kaksi erillistä voimajohtoa, joiden kautta aurinkovoimala-alueet liitetään Fingrid Oyj:n Huittisten 400 kV kytkinasemaan.

YHTEENVETO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA

Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja asutus

Huittisten kaupunki on Porin seutukuntaan kuuluva valtateiden risteykseen sijoittuva seutukaupunki, jonka väkiluku on noin 10 000 asukasta. Huittisten kaupungin keskustaajama Lauttakylä on kunnan merkittävin asutuskeskittymä, ja se sijaitsee 3-6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää sekä ojitettua suota. Hankealueella on myös muutamia peltoalueita. Alueen eri osia yhdistää suhteellisen tiheä tieverkosto. Suurin osa alueen tiestöstä on metsätieverkostoa. Hankealueiden välissä sijaitsee Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin voimalinja ja sähköasema, johon voimalassa tuotettu sähkö voidaan syöttää. Hankealue ja sen lähiympäristö on yleisesti harvaan asuttua. Lähimmät tiheään asutut taajama-alueet ovat Lauttakylän keskustaajama ja Maurialan kylätaajama hankealueen kaakkoispuolella. Hankealueen ulkopuolella oleva asutus säilyy ennallaan, eikä hanke estä yhdyskuntarakenteen laajenemista nykyisten taajamien oletetuilla laajenemissuunnilla. Alueen sisällä ja välittömässä läheisyydessä olevaan asutukseen kohdistuva vaikutus on hankkeessa suuri, joskin alhaisen asukastiheyden vuoksi kokonaisvaikutus asutukseen jää maltilliseksi. Vaikutukset asumiseen ovat huomattavimmat alueen sisällä ja välittömässä läheisyydessä, jossa asuinpaikan lähiympäristö ja sen sisällä tai lävitse tapahtuvan liikkumisen luonne muuttuu.

Huittisten aurinkovoimalan hankealueella on voimassa Satakunnan kokonaismaakuntakaava, Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 sekä Satakunnan vaihemaakuntakaava 2. Hankealueen itäosa sijoittuu Huittisten keskustan ja sen lievealueiden osayleiskaavan alueelle. Hankealueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. Hankealuetta lähin asemakaava sijaitsee noin 500 m etäisyydellä hankealueesta Maurialassa.

Aurinkovoimalahanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukainen ja hanke tukee erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista.Hankkeesta aiheutuu vaikutuksia erityisesti maa- ja metsätaloudelle hankealueen muuttuessa energiantuotantoalueeksi.

Rakentamis- ja käyttöaikana hankealueella liikkuminen ja alueen virkistyskäyttö on rajoitettua. Hankkeen rakentamisen toimet sekä voimalatoiminnan aloittaminen alueella muuttavat maankäyttöä hankealueella sekä sen välittömässä läheisyydessä noin 40-60 vuodeksi.

Maisema ja kulttuuriympäristö

Hankealue sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja sen sisällä Ala-Satakunnan viljelyseudun maisemaseutuun. Hankealueen maisemakuva on suurimmalta osin sulkeutunutta tai puoliavointa metsätalouskäyttöistä aluetta, jonka lomassa ja ympärillä esiintyy myös avoimia pelto- ja suoalueita. Alueen maastonmuodot ovat enimmäkseen melko tasaisia ja yksittäisiä korkeampia kallioisia maastonkohtia esiintyy metsäisillä selänteillä.

Satakunnan maakuntakaavassa on Ge2-merkinnällä osoitettu kaksi osittain hankealuerajauksien sisäpuolelle sijoittuvaa arvokasta geologista muodostumaa, jotka ovat maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaita kallioalueita. Hankkeessa kyseisille alueille pitäydytään osoittamasta rakentamista tai maanmuovaamista.

Hankealuetta lähin valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue, Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat, sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle noin puolentoista kilometrin päähän hankealueelta. Hankealueen pohjoispuolisille peltoaukioille sijoittuva Raijalan kylä on lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Lähimmillään Raijalan kylän eteläosa on noin 400 metrin päässä hankealueesta.

Hankealueen läheiseen ympäristöön sijoittuu neljä Satakunnan rakennusperintö 2005-inventointiin kuuluvaa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristön aluekohdetta: Raijalan kylä- ja kulttuurimaisema, Mommolan kylän kulttuurimaisema, Korkeakosken kylä sekä Loimijoen kulttuurimaisema. Hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kiinteitä muinaismuistoalueita tai -paikkoja. Hankealueen läheisyydessä Raijalanjoen varressa sijaitsee kolme kivikautisten esineiden irtolöytöpaikkaa. Hankkeen keskeisimmät maisemavaikutukset liittyvät hankealueen välittömään paikalliseen lähimaisemaan, jota aurinkovoimalan toteuttaminen muuttaisi. Syntynyttä maisematilaa jäsentäisivät paneelialueiden väliset huoltotiet ja viherkäytävät. Aurinkovoimalan rakentaminen muuttaa hankealueen sisäistä maisemaa selkeästi, mutta hankealueen ulkopuolelle aiheutuvat maisemavaikutukset ovat vähäisempiä ja rajatumpia. Vaikutukset ympäröivään maisemaan kohdistuisivat pääasiassa hankealueen keskivaiheilla sijaitseviin

avoimiin pienialaisiin viljelyalueisiin ja niiden tuntumassa olevaan asutukseen, sekä muutamiin hankealueen tuntumassa sijaitseviin rakennettuihin kiinteistöihin. Korkeahkot sähköpylväät näkyvät kauemmas, mutta niiden suhteellinen muutosvaikutus maisemaan on vähäinen, sillä alueella on jo ennestään korkeita pylväitä.

Alueita rajaavat aidat, huoltotiet, huoltorakennukset sekä alueelle rakennettavat kaksi sähköasemaa vaikuttavat hankealueen maisemaan paikallisesti.

Maa- ja kallioperä

Vaikutukset maa- ja kallioperään syntyvät pääasiassa aurinkovoimalan ja sähkönsiirtoreittien rakentamisvaiheessa. Vaikutuksia syntyy metsänhakkuun, maanmuokkauksen ja pinnantasauksen sekä mahdollisen louhinnan ja massanvaihdon yhteydessä. Massanvaihtojen määrä alueella pyritään minimoimaan.

Maa- ja kallioperävaikutukset kohdistuvat aurinkovoimaloiden paneelikenttien perustamisalueille sekä uusille tai parannettaville tieyhteyksille. Maa- ja kallioperään tehtävät muutokset ovat luonteeltaan pysyviä. Happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys hankealueella ja sähkönsiirtoreiteillä on pääosin pieni tai hyvin pieni. Maakuntakaavassa on mainittu Ge2 kalliomuodostelmat, joita ovat kallio Suvisuon länsipäässä ja Salosen kallio paneelialueella VI. Kaavamääräyksen mukaisesti kyseiset kallioalueet jätetään maisema-arvojensa takia paneelialueiden ulkopuolelle.

Pohjavesi

Vaikutuksia pohjaveteen voi syntyä perustusten, tiestön ja sähkönsiirtoverkoston rakentamisvaiheessa muun muassa kasvillisuuden poiston, maankaivuun, louhinnan ja massanvaihdon yhteydessä, etenkin jos pohjaveden pinta on muokattavilla alueilla lähellä maanpintaa tai maanrakennustyöt ulottuvat pohjavedenpinnan alapuolelle. Maankaivuu voi vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen sekä sen laatuun ja virtaussuuntiin.Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue

Sahkonkangas sijaitsee Valtatie 12 pohjoispuolella lähimmillään noin 750 metrin etäisyydellä

Aurinkovoimalan rakentamisaikaan liittyy riski työkoneiden öljypäästöistä. Päästöriskiin

kuuluu työkoneen vaurioituminen siten, että öljyä tai polttoainetta pääsee valumaan maaperään ja sitä kautta pohjaveteen.

Pintavedet

Maarakennustyöt lisäävät väliaikaisesti maaperän eroosiota, mikä lisää pintavesiin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Hankealue sijoittuu suurimmilta osin Raijalanjoen valuma-alueelle, itäosasta Loimiojan suualueen valuma-alueelle sekä lännessä pieneltä osin Sonnilanjoen valuma-alueelle. Hankealueen lähin järvi on Köyliönjärvi noin 8 kilometriä hankealueelta länteen. Alueen ojituksella on selvä vaikutus vesitaseeseen. Alueelle rakennetaan uusia ojia noin 140 km sekä kunnostetaan olemassa olevia. Nykyisessä maankäytössä ojien tarkoitus on kuivattaa suoalueita ja edesauttaa puiden kasvua. Aurinkovoimalan myötä tämä tarve katoaa ja ojastoja voidaan osin ennallistaa ja näin nostaa alueen vesivarastoja. Maavesien pinnan nosto vähentää maaperän hiilidioksidipäästöjä. Vesistön kuormitusselvityksen mukaan alueen muuttuessa maa- ja metsätalouskäytöstä energiantuotantoalueeksi, hankealueen tuottaman vesistön ravinne- ja kiintoaineskuormituksen määrä vähenisi nykyisestä.

Kasvillisuus ja suojelualueet

Hankealue edustaa eteläiselle Satakunnalle tyypillistä eteläboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä. Alue on kasvillisuudeltaan pääosin pirstoutunutta ja talouskäytössä olevaa kangasmetsää sekä ojitettua suoalaa ja peltolohkoja. Kasvillisuusselvityksen yhteydessä alueelta ei havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti

uhanalaisia tai muuten huomionarvoisia lajeja. Maastoinventoinnin yhteydessä hankealueelta tunnistettiin yhteensä 15 arvokasta kasvillisuuskohdetta, jotka edustavat pääasiallisesti suo- ja metsä-/kallioluontotyyppejä. Hankealueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Suvisuo, joka on Satakunnan maakuntakaavassa S-merkinnällä osoitettu suojelualue.

Hankkeen vaikutukset alueen kasvillisuuteen ovat merkittäviä ja kestävät koko hankkeen elinkaaren ajan.

Kasvillisuusvaikutukset ovat pääosin paikallisia, sillä hankealueita ympäröivät metsäalueet säilyvät ominaisuuksiltaan nykytilansa kaltaisina. Vaikutukset ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan jossain määrin pysyviä, sillä aurinkovoimalatoiminnan jälkeen alueelle tyypillinen lajisto ei täysin palaudu ennalleen johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa ja vesitaloudessa.

Linnusto

Hankealueella ei sijaitse Suomen kansainvälisesti (IBA) tärkeitä lintualueita, Suomen kansallisesti tärkeitä lintualueita (FINIBA) tai maakunnallisesti tärkeitä lintualueita (MAALI). Puurijärvi-Isosuon kansallisesti tärkeä lintualue sijaitsee hankealueelta lähimmillään noin 2 kilometriä pohjoiseen ja Köyliönjärvi-Pyhäjärven kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä lintualue sijaitsee hankealueelta noin 10 kilometriä länteen. Maakunnallisesti tärkeä Huittisten pellot sijaitsevat noin 2 kilometriä hankealueelta pohjoiseen. Keväisin alue on tärkeä kerääntymisalue hanhille ja muille sorsalinnuille. Tyypillisesti kevätmuuton aikana alueella levähtävät joutsenet, hanhet ja kurjet yöpyvät järvillä tai suoalueilla ja ruokailevat päivisin pelloilla.

Hankkeessa tehtyjen linnustoselvitysten perusteella hankealueelta ja sen lähiympäristöstä voidaan erottaa kolme linnustollisesti arvokasta aluetta, jotka ovat kehrääjien sekä ns. vanhanmetsän lajiston esiintymispaikkoja. Nykyiselle hankealueelle sijoittuu yksi linnustollisesti arvokas alue, joka sijaitsee Korkeakalliolla. Merkittävin yksittäinen havainto koskee alueella tavattua huuhkajapoikuetta. Merkittävät vaikutukset linnustoon aiheutuvat alueiden raivaamisesta ja rakentamisesta, jotka aiheuttavat muutoksia ja pirstoutumista elinympäristöihin sekä vähentävät pesäpaikkoja. Hankealueen linnustollinen merkitys ei ole paikallista mittakaavaa suurempi. Valtaosa alueella pesivistä lintupareista on hyvin tavallisia pesimälajeja. Lisäksi valtaosa havaituista huomionarvoisista lajeista on tavanomaisia, eikä erityisiä reviirikeskittymiä löydetty. Muuttolintuihin tai niiden reitteihin ei hankkeella arvioida olevan vaikutuksia. Hankealueen kautta muuttavat laulujoutsen, maakotka ja kurki, joiden päämuuttoreitit kulkevan alueen yli.

Eläimistö

Hankealueen eläimistö koostuu pääosiltaan seudullisesti tavanomaisista nisäkkäistä. Eläimistöön arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia elinympäristöjen muutosten ja elinalueiden pirstoutumisen myötä. Aurinkovoimala-alueet ovat suurelta osin nuorta talousmetsää, joten paneelialueiden rakentamiseen liittyvät hakkuut ja maanmuokkaus toimenpiteet sekä paneelialueiden aitaus muuttavat eläinten elinympäristöä merkittävästi.

Rakentamistoimet aiheuttavat häiriövaikutuksia, jotka ovat kuitenkin väliaikaisia. Alueen riistanisäkkäät ja suurpedot saattavat vältellä aluetta rakennustöiden aikana. Kookkaat lajit, kuten suurpedot ja hirvi voivat aluksi välttää aluetta, mutta niiden arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden läsnäoloon, kuten ne tottuvat esimerkiksi tieliikenteeseen. Myös lisääntynyt ihmistoiminta voi karkottaa arimpia lajeja etäämmälle aurinkovoimala-alueesta.

Tehdyissä selvityksissä hankealueen läheisyydestä Metsämaalta tunnistettiin liito-oravan elinpiiri. Elinpiiri sijoittuu hankevaihtoehtojen VE2 ja VE3 hankealueen ja sähkönsiirtovaihtoehtojen SVE2A ja SVE2B läheisyyteen.

Suunnitellut voimalinjavaihtoehdot ylittävät liito-oravien mahdollisen kulkureitin. Voimajohtolinja voi vaikuttaa liito-oravan kulkureitteihin kielteisesti ja näin ollen pienentää liito-oravan elinpiiriä. Hankkeen toteutuessa lepakoiden elintila alueella pienenee. Lisäksi aurinkovoimalan rakennuttaminen vaikuttaa lepakoiden ravinnonhakuun.

Hankealue sijoittuu Köyliön susireviirille, joka on pysynyt viimevuosina lähes samanlaisena sekä kooltaan että rajaukseltaan. Köyliön reviirin painopiste sekä pesäpaikat ja vaihtopesät sijoittuvat tämänhetkisen ja historiallisten reviirirajausten perusteella todennäköisesti hankealueen länsipuolelle. Reviirialueeseen suhteutettuna hankevaihtoehdot ovat pienialaisia. Ne sijoittuvat susireviirin keskeisimpiin osiin, mikä lisää hieman heikentävien vaikutusten mahdollisuutta lajille. Suden liikkumisesta ja sen käyttämistä alueista reviirillä ei ole tarkempaa tietoa, eikä siten voida poissulkea, etteikö suden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ole sijainnut hankealueella.

Hankealue sijoittuu hirven talvilaidunalueelle. Hankkeella voi olla välillisiä vaikutuksia hirven esiintymiseen alueella, mikä voi vaikuttaa myös susiin. Aurinkovoimalan alueet aidataan, mutta osa-alueiden väliin jätettävillä aukoilla pyritään vähentämään estevaikutuksia eläinten liikkumiselle. Aurinkovoiman vaikutukset maanisäkkäisiin aiheutuvat elinympäristön muuttumisesta rakennetuksi ympäristöksi, jolloin myös suurten lajien kuten suurpetojen ja niiden saaliseläinten ekologiset yhteydet heikkenevät varsinkin, jos aurinkovoima-alueet aidataan. Piennisäkkäät pääsevät aidatulle aurinkovoimalan alueelle, joten niiden elinympäristö ei pinta-alallisesti pienene, mutta niiden elinympäristön laatu muuttuu.

Liikenne

Liikenteellisesti Huittinen sijaitsee Turun, Tampereen ja Porin kaupunkien muodostaman kolmion keskellä. Huittisten keskustan lounaispuolella Mommolan eritasoliittymässä risteävät itälänsisuuntainen Porintie (Vt 2) ja pohjoiseteläsuuntainen Turuntie (Mt 41). Hankealue sijoittuu Mommolan eritasoliittymän lounaispuolelle. Alueen lähimmälle lentokentälle (varalaskeutumisalueelle) on matkaa yli 10 kilometriä.

Hankealueella on kattava metsätieverkosto. Kaikki alueelle johtavat metsätiet ovat yksityisiä sorateitä, joiden varressa on jonkin verran asutusta. Hankealueella on tällä hetkellä kiviaineksen ottoa, ja raskas liikenne alueelle kulkee Korvenkyläntien ja siitä erkaantuvan Peltokalliontien kautta. Aurinkovoimahankkeen liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan rakentamisen aikana ja myöhemmin käytöstä poistamisen aikaan. Merkittävimmät rakentamisen aikaiset tilapäiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat alueelle saapuvista raskaan liikenteen kuljetuksista. Olemassa olevaa metsätiestöä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Tieyhteyksiä täydennetään uusilla huoltoteillä. Käytön aikaiset liikennevaikutukset jäävät vähäisiksi. Aurinkovoimalan huoltokäyntien määrä on arviolta noin 2-3 huoltokäyntiä kuukaudessa.

Melu

Rakennusvaiheen, käyttövaiheen huoltotöiden, sekä aikanaan tehtävien purkutöiden normaaleja ääniä sekä vähäistä taajuusmuuttajista lähietäisyydeltä kuultavaa ääntä lukuun ottamatta hanke ei aiheuta ympäristöön koko elinkaarensa aikana äänihaittoja. Rakentamisen yhteydessä liikennemelu alueella tulee kasvamaan, mutta se rajautuu hankealueille ja alueelle johtaville teille.

 Alueella sijaitsevan kalliomurskaamon toiminta tulee todennäköisesti päättymään aurinkovoimalan käytön alkaessa, jolloin murskauksen aiheuttama

melu ja siihen liittyvä liikennöinti lakkaa vaihtoehdoissa VE2 ja VE3. Meluvaikutukset ovat suurimmillaan rakennusaikana. Työmaa-alue ei ole paikallaan pysyvä, vaan se siirtyy työn edetessä, eikä rakentaminen siten aiheuta melua koko hankealueella samanaikaisesti. Rakennusaikainen paneelikenttien kokoaminen on käsityötä, eikä aiheuta merkittävää ympäristömelua. Myös aikoinaan tapahtuva paneelikenttien purkaminen ja alueiden ennallistaminen aiheuttaa melua, mutta se on todennäköisesti selvästi pienempää kuin rakennusaikana. Hankealueen läheisyydessä asuu hyvin vähän ihmisiä, joten ihmisiin kohdistuvat meluvaikutukset jäävät kohtalaisiksi.Voimajohdon rakentamisvaiheessa melua aiheutuu työkoneista ja työmaaliikenteestä. Voimajohtotyömaa siirtyy työn edetessä johtoreittiä eteenpäin, joten meluvaikutukset

jäävät tyypillisesti kestoltaan lyhytaikaisiksi. Voimajohdon purkamisesta aiheutuva melu on verrattavissa rakentamisen aikaiseen meluun. Melua aiheuttavat lähinnä työkoneet ja voimalaosien poiskuljetukset. Meluvaikutukset ovat hetkellisiä ja kohdistuvat kerrallaan vain purkutyön alla olevalle alueelle.

Ilmanlaatu

Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät muuttuvat ajan myötä alueen läheisyydessä sijaitsevien muiden toimintojen vuoksi. Ilmanlaatuvaikutusten vaihtelu hankkeen eri toteutusvaihtoehtojen välillä on suhteellisen vähäistä. Erot vaihtoehtojen välillä muodostuvat toiminnan keston ja sijainnin mukaan.

Hankkeen pääasiallinen ilmanlaatuvaikutus on pölyäminen. Pölypäästöjä syntyy liikenteestä, maa-ainesten käsittelystä sekä maan muokkauksesta kaivinkoneilla. Pölypäästöjä muodostuu hetkellisesti ja alueet sijaitsevat suhteellisen kaukana asuinkohteista, joten todennäköisesti pölyämisen vaikutukset ilmanlaatuun ja lähiasukkaiden viihtyvyyteen ovat vähäisiä.Kuljetusten pölypäästöjen määrä riippuu maanpinnan hienoainespitoisuuden lisäksi lastausten ja käsittelyn määrästä sekä siirtomatkojen pituudesta. Kuorma-autojen renkaat irrottavat ja jauhavat hienojakoisesta maanpinnasta kivipölyä. Tiealueet toimivat suhteellisen laajoina pintalähteinä kuorma-autojen renkaiden ja tuulen nostaessa ilmaan tiepölyä.

Päästöjen leviämiseen vaikuttavat sääolosuhteet, joista merkittävimmin tuulen suunta ja nopeus, joten toiminnan ilmanlaatuvaikutukset vaihtelevat ympäristössä koko ajan.

Ilmasto ja kasvihuonepäästöt

Aurinkovoimalan vaikutukset paikallisilmastoon johtuvat puuston poistamisesta sekä aurinkopaneelien ja rakenteiden sijoittumisesta alueelle. Vaikutuksia on varjoisuuden poistumisen kautta auringonsäteiden pääsyyn maan pinnalle, vesitalouteen, ilmankosteuteen, tuulisuuteen, lumisuuteen ja albedoon eli heijastuvuuteen. Rakennusvaiheessa alueella tehdään maanrakennustöitä ja puustonhakkuita, joilla on vaikutusta maaperän ja metsien hiilinieluihin. Uusien maa-aineksien ja aurinkopaneelien eri osien tuottaminen ja kuljettaminen aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Rakennusvaiheen työ- ja kuljetuskalusto kuluttavat energiaa. Toiminnan aikaiset kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat pääasiassa huoltotöiden seurauksena. Aurinkovoimalan huoltaminen ja kunnossapito vaatii sekä energiaa että osia.

Toiminnan loppumisen jälkeen alue metsitetään uudelleen.Tuulisuuden lisääntymisen vaikutuksen on arvioitu olevan hankealueella hyvin pientä. Paahteisuuden lisääntyminen on pientä ja paikallista.

Ihmisten elinolot ja viihtyvyys

Hankealueen lähelle sijoittuvat asuin- ja lomarakennukset sijoittuvat pääasiassa Huittisiin, johon myös lähialueen väestö keskittyy. Säkylän kunnan puolelle sijoittuva lähin lomarakennus sijoittuu yli 700 metrin etäisyydelle hankealueen rajasta. Pääasiassa hankealue sijoittuu maaseutuasutuksen alueille tai asuttujen alueiden ulkopuolelle. Hankealueelle ei sijoitu merkittyjä virkistyskohteita. Aurinkovoimalan alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai kulttuuriympäristön näkökulmasta tärkeitä virkistyskohteita. Virkistyskäyttö tukeutuu alueella voimakkaimmin luonnonympäristöön liittyvään virkistykseen, kuten ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja metsästykseen. Paikallinen metsästysseura harjoittaa aktiivista metsästystoimintaa suunnitellulla hankealueella.

Vaikutukset ovat rakentamisen aikana merkittävimpiä johtuen rakentamisen aikaisista melu-, liikenne- ja ilmanlaatuvaikutuksista. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia syntyy voimakkaimmin lähialueen asukkaille ja loma-asukkaille sekä kuljetusreittien varsille sijoittuviin asuin- ja lomarakennuksiin. Lisäksi alueen virkistyskäyttöä voidaan rajoittaa turvallisuussyistä rakentamisen aikana. Käytöstä poiston aikaiset vaikutukset syntyvät rakenteiden purkamisesta sekä poistoon liittyvästä liikennöinnistä. Käytöstä poiston aikaiset vaikutukset heikkenevät hitaasti, sillä erityisesti maiseman muuttuminen ja alueen metsittyminen voi olla hidasta. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poiston aikaiset vaikutukset arvioidaan suuruudeltaan kohtalaisen kielteiseksi, sillä vaikka rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat paikallisia ja verraten lyhtyaikaisia, vaikutus on ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen merkittävää.

Ihmisten elinolot ja asuminen

Vaikutusten arvioinnin tueksi toteutetussa asukaskyselyssä vastaajilta on kysytty hankkeen  haittavaikutuksista. Erityisesti lähiasukkaiden asumisviihtyvyys nähtiin yhtenä haittavaikutuksena hankkeessa. Palautteissa on nostettu esiin erityisesti sellaiset asuin- ja lomarakennukset, jotka jäävät aurinkovoima-alueiden ympäröimäksi. Aurinkovoimaloiden maisemavaikutukset eivät ole laaja-alaisia ja vaikutuksia syntyy pääasiassa ainoastaan lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin, jolloin vaikutukset asumisviihtyvyyteen jäävät verrattain laajuudeltaan vähäisiksi. Yksittäisten asuinrakennusten kohdalla

maisemavaikutus voi olla häiritsevä tekijä asumisviihtyvyydelle erityisesti siltä osin, kun aurinkopaneelit rajaavat asuinrakennusta monesta eri suunnasta.

Virkistyskäyttö

Aurinkopaneelien alue aidataan, joka aiheuttaa virkistyskäytölle fyysisiä estevaikutuksia. Aidan ulkopuolisilla alueella liikkuminen on sallittua ja alueella liikkumista voidaan jatkaa pääasiassa tavalliseen tapaan. Vaikka alueen virkistyskäytön mahdollisuudet säilyvät osittain ennallaan, alue voidaan kokea virkistysarvoiltaan heikentyneenä, jolloin alueelle ei haluta enää mennä totuttuun tapaan. Näin ollen alueen käytön mahdollisuuksien heikkeneminen voi aiheuttaa aidattuja alueita laajempia estevaikutuksia. Alueen tiestön parantuminen voi edistää alueen saavutettavuutta, jolloin alueet, joissa liikkuminen on edelleen mahdollista voi olla paremmin saavutettavissa virkistyskäyttöön.

Metsästys

Vaikutukset metsästykseen syntyvät pääosin alueen käytön rajoittumisesta sekä mahdollisesti metsästyksen virkistysarvon ja yhteisöllisyyden heikkenemisestä. Aurinkovoima-alueiden aitaaminen rajaa alueella liikkumista. Voimaloiden lähialueella liikkuminen on mahdollista, mutta rajoituksia syntyy metsästystoimintaan luotiaseiden käytön rajoittamisesta aurinkovoimaloiden läheisyydessä. Hankealueen aitaaminen ei estä metsästystä alueen ulkopuolella, mutta vaihtoehdot VE3 ja VE1 menevät poikki Metsästysseura Paukun metsätalouskäytössä olevien metsäalueiden ja vähentävät yhtenäistä ja metsäistä

metsästyslupa-aluetta. On todennäköistä, että hirvijahdin toteuttaminen vahtimismetsästyksellä lisääntyy ja metsästyskoirilla toteutettava seuruejahti vähentyy, kun metsästykseen vuokrattu yhtenäinen metsävoittoinen alue vähenee.

Luonnonvarat

Hankealueelle sijoittuu Korkeakallion kiviainestenottoalue ja murskaamo, jolla on toimintaan ympäristölupa. Muu luonnonvarojen hyödyntäminen hankealueella on pääasiassa osa alueen virkistyskäyttöä (marjastus, sienestys, metsästys) ja elinkeinotoimintaa (maa-ja metsätalous). Hankealueen läheisyydessä on lisäksi Heposuon turvetuotantoalue ja luvitettu maa-ainesten ottoalue, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueelta pohjoiseen. Sähkönsiirtoreittien läheisyyteen ei sijoitu voimassa olevia maa-ainestenottolupia. Hankealueelle tullaan rakentamaan uutta tiestöä hankevaihtoehdon mukaan noin 40-75

kilometriä, ja samalla parannetaan nykyistä tiestöä. Voimala-alueet ja uusi tiestö sekä sähkönsiirron voimajohtoalueet vähentävät metsien pinta-alaa alueella merkittävästi ja virkistyksellinen luonnonvarojen käyttö näin ollen vähenee.

Talous ja elinkeinot

Huittinen on vajaan 10 000 asukkaan kaupunki, jonka työllisyysaste on 73,3 %. Työllistävin toimiala on elintarvikkeiden jatkojalostus. Kaupungissa toimii myös merkittäviä kone-, rakennus- ja laukkualan yrityksiä sekä lukuisa joukko muuta pienteollisuutta. Huittislainen maataloustuotanto on painottunut kasvintuotannon osalta erikoiskasvien tuotantoon. Vastaavasti kotieläintuotannossa painopiste on sian- ja broilerin lihan tuotannossa.

Aurinkovoimala vaatii teiden ja sähköverkon ylläpito- ja kunnostustöitä, joihin voidaan käyttää paikallisia toimijoita. Henkilöitä työllistää myös rakentamisaikaiset kuljetukset. Aurinkovoimalan käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentaminen. Huittinen saa aurinkovoimalasta kiinteistö- sekä yhteisöveroja, jonka tuotot lisäävät kunnan elinvoimaisuutta. Myönteisiä taloudellisia vaikutuksia muodostuu myös alueen maanomistajille, jotka saavat merkittävän lisän metsäkiinteistöjen tuottoon maanvuokratulona. Voimalan ja huoltoteiden rakentaminen vähentää alueen metsätalousmaata metsätaloustuotannosta. Hankealueelta rakentamisvaiheessa hakattu metsä tuo osaltaan myös myyntituloja. Aurinkovoimalahankkeen myötä seudulle muodostuu uusia elinkeinoelämän mahdollisuuksia. Hanke työllistää suoraan ja välillisesti suuren määrän työntekijöitä etenkin rakentamisvaiheessa, mutta myös pysyviä työpaikkoja syntyy. Aurinkovoimalan ja rakennettavan tiestön vaatimilla alueilla maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä luonnonvarojen hyödyntäminen estyy rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Nykyisen tiestön paraneminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen parantavat alueen saavutettavuutta jatkossa.

Yhteisvaikutukset

Hankealuetta lähinnä rakenteilla oleva tuulivoimapuisto on Korpilevonmäen tuulivoimapuisto Säkylässä noin 4 kilometriä hankealueelta länsiluoteeseen. Seuraavaksi lähimmät toiminnassa olevat tuulivoimalat sijaitsevat noin 8 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Huittisten aurinkovoimahankkeella ei arvioida olevan maankäytöllisiä tai yhdyskuntarakenteellisia yhteisvaikutuksia muiden uusiutuvan energian hankkeiden kanssa. Huittisten aurinkovoimalan rakentamisesta voi syntyä jonkin verran yhteisvaikutuksia maisemaan Korpilevonmäen tuulivoimalan kanssa. Korpilevonmäen tuulivoimalahankkeen yhteydessä tehdyn näkymäalueanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyisivät Huittisten aurinkovoimalan alueella lähinnä Perkolanmäen alueella.

Huittisten aurinkovoimalahankeen ja Korpilevonmäen tuulivoimalahankkeen toteuttamisesta voi kohdistua yhteisvaikutuksia sellaisten lajien ekologisiin yhteyksiin, jotka liikkuvat laajoilla alueilla ja ovat herkkiä muutoksille, kuten suurpedot. Hankkeiden toteuttaminen voi vähentää näille lajeille tarpeellisten häiriöttömien ympäristöjen määrää. Huittisten aurinkovoimalan alue sekä Korpilevonmäen tuulivoimapuisto sijoittuvat molemmat Köyliön susireviirille. Hankkeiden toteuttaminen saattaa heikentää susien mahdollisuutta hyödyntää kyseisiä alueita ja siirtävät reviirin painopistettä muualle. Hankealueelle sijoittuu Korkeakallion kalliokiviaineksen murskaus ja ottoalue. Alueella on voimassa oleva maa-ainestenottolupa (YMPLT/2017/548). Alue sijoittuu paneelialueen VII luoteiskulmaan. Toteutuessaan aurinkovoimala aiheuttaa yhteysvaikutuksia melun, pölyn ja liikenteen osalta. Heposuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston antama lupapäätös (LSY/2004/Y/137) turvetuotannosta, joka on voimassa toistaiseksi. Hankkeesta voi syntyä yhteisvaikutuksia pintavesistöihin rakentamisaikana kiintoainespitoisuuden nousuna.

Onnettomuudet ja poikkeustilanteet

Aurinkovoimalan rakentamiseen ja purkamiseen liittyy tavanomaiset maanrakennukseen liittyvät ympäristöriskit. Aurinkovoimaloiden rakennusvaiheen vaikutuksia turvallisuuteen aiheutuu rakennustöistä ja liikenteestä. Rakentamisesta aiheutuvia turvallisuusvaikutuksia, kuten ulkopuolisten kulkua työmaa-alueelle, ehkäistään tarvittaessa rajaamalla alueen käyttöä rakentamisen aikana. Työkoneiden käyttämät polttoaineet ja öljyt aiheuttavat onnettomuustilanteessa riskin maaperälle ja pinta- ja pohjavesille. Kasvavasta liikenteestä, etenkin raskaasta liikenteestä, aiheutuu riskejä liikenneturvallisuudelle.

Työkoneiden polttoaineet voivat syttyä palamaan, ja palossa syntyvät myrkylliset savukaasut ja sammutusvesien mukana kulkeutuva öljy voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Ympäristövaikutuksia voidaan pienentää tulipalotilanteita varten laaditulla hyvällä ohjeistuksella ja sen noudattamisella. Sähkövarasto aiheuttaa lisääntyneen tulipaloriskin. Akkujärjestelmissä, kuten kaikissa

sähkölaitteissa yksi keskeisimpiä riskejä on tulipalon vaara. Akkuvarastojärjestelmä varustetaan palonhavaitsemis- ja sammutusjärjestelmällä, ja se suunnitellaan niin, että palokunnan on helppo päästä paikalle tarvittaessa. Palontorjuntasuunnitelma toteutetaan yhteistyössä valitun akkujärjestelmän toimittajan, paikallisen pelastuslaitoksen ja viranomaisten kanssa. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten myrskyjä ja kovia tuulia, jotka voivat vaikuttaa aurinkovoimalan toimintaan. Ilmastonmuutos lisää myös metsäpaloriskiä. Metsäpaloriskeihin varautumisessa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi tielinjausten suunnitteluun, jolloin tiet voivat toimia palokatkoina.

Ympäristövaikutusten seuranta

Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan toiminnan harjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten seurannan tavoitteena on muun muassa tuottaa tietoa hankkeen vaikutuksista ympäristöön, ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet, jos toiminnasta aiheutuu merkittäviä haittoja. Ympäristövaikutusten seuranta keskittyy niihin ympäristövaikutuksiin, jotka ovat nousseet esiin ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Seurannalla saadaan tietoa aurinkovoimalan rakentamisen ja toiminnan aikaisista vaikutuksista, mikä tuottaa tietoa hankkeen riskienhallinnalle, hankkeesta vastaavalle sekä eri sidosryhmille."

YVA-selostus on esityslistan oheismateriaalina. YVA-selostuksen taustaselvitykset on osoitteessa Sun 2 Oy aurinkovoimala, Huittinen (ymparisto.fi).

Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Jukka Reko, puh 044 3302 492

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus YVA-selostuksen laatimiseen liittyy itse selostuksen lisäksi useita taustaselvityksiä, joten asiaa on tutkittu ja selvitetty melko perusteellisesti.

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta kiinnittää huomiota Sun 2 Oy:n aurinkovoimahankkeen laajuuteen. Satoja hehtaareja pääosin maa- ja metsätalouskäytössä olevaa maata muuttuisi avoimeksi energiantuotantoalueeksi. Vaikka asutusta voimala-alueella ja sen läheisyydessä ei ole paljon, olisi aurinkovoimalalla merkittävä virkistyskäyttöä ja maastossa liikkumista estävä vaikutus sekä negatiivinen maisemavaikutus.

Ympäristölautakunta on huolissaan hankkeen yhteisvaikutuksista muiden aurinko- ja tuulivoimaloiden kanssa. YVA-selostuksen laatimisen aikana on tullut vireille mm. uusia suuria samalle melko yhtenäiselle metsäalueelle sijoittuvia aurinkovoimahankkeita, jotka Sun 2 Oy:n hankkeen kanssa toteutuessaan aiheuttavat metsäalueiden pirstoutumista ja muuttavat luonnonoloja kymmeniksi vuosiksi. YVA-selostuksen puutteena on, että kaikkia näitä melko lähelle Sun 2 Oy:n suunniteltuja paneelikenttiä sijoittuvia hankkeita ei ole otettu huomioon YVA-selostuksessa. Ylipäänsä YVA-prosessien puutteena on, että samankaltaisten hankkeiden yhteisvaikutuksia ei kunnolla arvioida.

Huomionarvoista on, että hankkeen eri vaihtoehdoilla on kielteisiä vaikutuksia eläimistöön, johon kuuluu myös mm. uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Kielteinen yhteisvaikutus joidenkin lajien ja luonnon monimuotoisuuden osalta, kun otetaan huomioon muut aurinkovoimahankkeet lähistöllä, saattaa olla selvästi suurempi kuin mitä YVA-selostuksessa on arvioitu.

Laajimmassa vaihtoehdossa 3 sadan metrin säteellä paneelialueista sijaitsee 13 asuinrakennusta ja 500 metrin säteellä 89 asuinrakennusta. Vaikutukset lähimpänä aurinkovoimaloita sijaitsevien asuntojen asukkaiden elinoloihin ovat merkittävät mutta toisaalta negatiivisten kokemusten suuruuteen vaikuttaa se, miten kukin henkilökohtaisesti elinympäristönsä muutokset hyväksyvät. Maiseman muutokset lähellä asuville ovat joka tapauksessa totaalisia ja pitkäaikaisia, monen osalta elinikäisiä.

                                                                                                             Huolimatta siitä, että suuri osa paneelikentistä perustettaisiin metsään, on hankkeella selvitysten mukaan merkittävä myönteinen vaikutus sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöihin. Fossiilisiin sähköntuotantomuotoihin verrattuna Sun 2 Oy:n aurinkosähkövoimalan arvioidaan tuottavan noin 11-33 kertaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

 ======