Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 25.06.2024/Pykälä 71

ES ymplk 25.06.2024 § 71  

734/11.01.00/2023  

Luvan hakija

Nimi: Euran Seudun Riistanhoitoyhdistys ry

Osoite: c/o Janne Lehtonen, Anturkorventie 68, 27510 Eura

Y-tunnus: 2657963-9

Yhteyshenkilö: Janne Lehtonen, p. 0400 495338, janne.lehtonen@kokemaki.fi

Toiminta ja sen sijainti

Euran Seudun Riistanhoitoyhdistys ry hakee ympäristöluvan muutosta Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan Euran keskusampumaradalle 13.11.2007 § 172 myöntämään ympäristölupapäätökseen. Muutos koskee ampumaradan vallirakenteiden rakentamista maanrakentamiseen soveltuvilla jätejakeilla. Varsinaiseen ampumaratatoimintaan ei haeta muutosta. Lisäksi toiminnanharjoittaja hakee lupaa aloittaa muutetun luvan mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Euran keskusampumarata sijaitsee Euran kunnan Kauttuan kylässä kiinteistöllä Ampumarata 50-406-2-736 osoitteessa Laitilantie 621a. 

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomainen

Ulkona sijaitsevan ampumaradan toiminta on ympäristönluvan varaista Ympäristönsuojelulain (547/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 14 a mukaan ja jätteiden ammattimainen käsittely kohdan 13 f mukaan.  Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 13 a mukaan ampumaradan luvan käsittely ja kohdan 12 f mukaan jätteen käsittelylupa, kun jätettä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa, kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Asian vireilletulo

Ympäristöluvan muutoshakemus on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 9.4.2024.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne

Turun ja Porin lääninhallitus on 10.1.1966 myöntänyt luvan ampumaradan rakentamiseen. Turvallisuusasioiden lähtökohdista annetun luvan mukaan ampumarata-alue on aidattava sivullisten rata-alueelle pääsyn estämiseksi ja ampumataulujen taakse on luotava taustavalli luotien pidättämistä varten. Ampumaradalla on Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 13.11.2007 § 172 myöntämä ympäristölupa.  Ampumaradan maa-alue on Euran kunnan omistuksessa. Ampumarata-aluetta koskeva maanvuokrasopimus sekä maanomistajan suostumus ympäristöluvan muutoksen hakemiseen ovat hakemuksen liitteinä.

Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, jossa ei ole ampumarata aluetta koskevia merkintöjä sekä Euran keskustan osayleiskaava (2016), jossa alue on merkitty ampumarata-alueeksi (EA). Yleiskaavan mukaan alue rajautuu idässä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään alueeseen (luo1) ja rata-alueen pohjoispuolella on merkintä ohjeellisesta ulkoilureitistä. Muita asiaan vaikuttavia merkintöjä tai aluevarauksia tai erityisiä häiriintyviä kohteita ei aivan lähialueilla ole.

Radan sijaintipaikka ja sen ympäristö

Euran keskusampumarata sijaitsee Euran kunnan Kauttuan kylässä kiinteistöllä Ampumarata 50-406-2-736 osoitteessa Laitilantie 621a.  Ampumarata sijaitsee 3 km:n päässä Euran keskustasta sen eteläpuolella metsäisellä alueella. Laitilantielle on radalta matkaa noin 300 metriä. Maasto ampumaradan kohdalla on vaihtelevaa, kallioisia mäkiä ja pieniä ojitettuja suolampareita käsittävää kangasmetsää. Lähimmät yksittäiset haja-asutusalueen asunnot sijaitsevat noin 450 metrin päässä ampuradan alueelta. Natura 2000-ohjelmaan kuuluvat alueet, Pyhäjärvi (FI0200161) ja Harolanlahti (FI0200026), sijaitsevat 1,5-2 kilometrin päässä.

Ampumarata ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle eikä sellaisen läheisyyteen. Ampumarata sijaitsee Eurajoen (34) vesistöalueen, Eurajoen keskiosan (34.02), Isosuon-Ahmasjärven (34.024) valuma-alueella. Ampumarata-alueelta lähtevä pintavesiuoma kulkee lounaan suuntaan, kääntyen noin 500 metrin jälkeen länteen kohti Omassuota. Suoalue alkaa noin 1,2 kilometrin päästä ampumaradasta. Pintavesiuoma johtaa alueen pintavedet Omassuolle ja edelleen Ahmasojan kautta Eurajokeen.

Ampumaradan käyttö

Euran keskusampumarataa käyttävät aktiivisesti kaikki alueen seitsemän metsästysseuraa, yksi urheiluammuntaseura (Euran Seudun Ampujat) sekä noin 50 hengen joukko reserviläisammuntaa harrastavia henkilöitä. Rataa käytetään pääosin harjoitteluun, kilpailuja on satunnaisesti ja ampumakokeita noin kolmesti vuodessa. Radan käyttö painottuu toukokuusta syyskuuhun.

Ampumaradalla on seuraavat radat:

.          2 hirvirataa (ampumamatkat 100 m ja 75 m)

.          1 pienoishirvirata (ampumamatka 50 m)

.          1 monitoimirata

.          1 pistoolirata

.          3 haulikkorataa

Radoilla on ampumakopit ja osalla radoista näyttöpäässä ratakoneiston kopit. Ampumaradalle tulee sähkö, mutta siellä ei ole vesijohtoa eikä viemäreitä. Radalla on kokoontumistila (paviljonki), joka on vähäisessä käytössä.

Vuosittaiset ammuntamäärät ovat seuraavat:

.          Hirviradat 9070 laukausta

.          Pienoishirvirata 2000 laukausta

.          Monitoimirata 2000 laukausta

.          Pistoolirata 4000 laukausta

.          Haulikkoradat 50 300 laukausta

Ampumaradan harjoitusten toiminta-ajat ovat seuraavat:

.          maanantai-perjantai klo 9.00-21 .00

.          lauantai-sunnuntai klo 12.00-1 8.00

Euran keskusampumaradan toimintaa ja turvallisuutta pyritään kehittämään jatkuvasti. Ammutut laukaukset kirjataan, jätehuolto hoidetaan määräysten mukaisesti ja jätteet lajitellaan eri astioihin. Hylsyille on keräysastia alueella. Kukin seura vastaa vuorollaan rata-alueen kunnossapidosta ja laitteistoja huolletaan sekä uusitaan säännöllisesti. Viimeisimpänä on uusittu toisen luotiradan sähköjärjestelmät sekä ohjauslogiikka.

Vallien rakentaminen

Suomessa ampumaradan suojavallien rakentamisesta säädetään ampuma-aselain 15 §:ssä. Lain mukaan ampumaradalla tulee olla riittävät vallit, jotka estävät luotien aiheuttamat vahingot. Ampumaradan vallit ovat tärkeä osa turvallisuutta. Vallit estävät ammusten lentämisen ulos ampumaradalta ja estävät siten ihmisten, eläinten ja omaisuuden vahingoittumista. Ampumaradan vallien on oltava riittävän korkeat ja vahvat estämään ammusten lentäminen niiden yli tai läpi.

Tällä hetkellä vallirakenteita on ampumaratojen taustalla sekä alueen itäpuolella kulkevan tien varressa. Pistooliradan taustavalli on rakennettu paperiteollisuuden jätteistä. Muut vallit ovat maa-ainesta. Ympäristöluvan valvoja on määrännyt uusimaan jätettä sisältävän vallin. Uusittavan pistooliradan taustavallin lisäksi alueen turvallisuutta halutaan lisätä ja siksi taustavalleja halutaan uusia ja rakentaa myös muille radoille. Uudet vallit tulevat olemaan korkeampia kuin vanhat vallit lisäten alueen turvallisuutta tältä osin. Samalla halutaan rakentaa sivuvallit radoille. Sivuvallit lisäävät turvallisuutta erityisesti, koska ampumarata-alueella on useampia ratoja vierekkäin. Tällä hetkellä eri ratojen välillä on suojapuustoa. Vallien rakentamisessa on tarkoitus hyödyntää kaatopaikkakelpoisia jätemateriaaleja.

Vallien rakentamissuunnitelma on vaiheistettu kolmeen eri osaan, joista tällä luvalla haetaan lupaa 1. ja 2. vaiheelle. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan yhtenäinen taustavalli tulevalle trap-radalle, pienoishirviradalle, pistooliradalle ja monitoimiradalle, jatkuen sivuvallina luotiradan 2 ja monitoimiradan välille. Toisen vaiheen suojavallien rakentaminen aloitetaan, kun ensimmäinen suojavalli on valmis. Toisessa vaiheessa rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa rakennettuun taustavalliin sivuvallit erottamaan ampumaradat toisistaan ja taustavalli laajennetaan suojaamaan myös luotiratojen takapäädyt.

Työ alueella aloitetaan puiden kaatamisella. Alue on osin metsittynyttä, joten sitä täytyy raivata vallien purkamisen ja uusien vallien rakentamisen mahdollistamiseksi. Työtä jatketaan avo-ojan putkituksella ja ojan täytöllä sekä olemassa olevien rakenteiden purkamisella. Pistooliradan nykyinen valli sisältää vanhaa paperiteollisuuden jätettä ja luoteja vuosikymmenten ajalta. Jätettä sisältävän vallin purkumateriaali kuljetetaan jätteenkäsittelylaitokselle, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Seuraavaksi työtä jatketaan pintamaan poistolla ja rakennettavan vallin pohjan tasauksella. Tämän jälkeen alkaa varsinainen rakentaminen, jonka rakennusvaiheet ovat:

1) suodatinkankaan asennus (1 kk)

2) rakennusmateriaalien kuljetus paikalle ja vallin rakentaminen (1 kk)

3) pintakerroksen rakentaminen noin 6 kk jälkeen (1 kk)

Suojavallien poikkileikkaus ja materiaalien menekki on esitetty hakemuksen liitteenä.

Vallien rakentamisessa tiivistys- ja kuivauskerroksen materiaalina hyödynnetään jätebetonista valmistettua betonimursketta, joka haitta-aineiden liukoisuuden osalta soveltuu hyötykäytettäväksi Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 (ns. Mara-asetus) mukaisesti peitetyissä valleissa. Vallin rakenteisiin käytettävän betonimurskeen palakoko on enintään 150 mm. Käytettävän betonimurskeen tutkimustodistus ja lausunto kaatopaikkakelpoisuudesta on hakemuksen liitteenä.

Suojavallien täyttökerroksessa käytettävä seula-alite täyttää Mara-asetuksen peitetylle vallille asetetut raja-arvot lukuun ottamatta sulfaattipitoisuutta, joka on mittaustulosten mukaan 15 000 mg/kg (LS= 10 1/kg). Se ylittää siten Mara-asetuksen raja-arvon 3 400 mg/kg. Sulfaatti on peräisen käsitellyn rakennus- ja purkujätteen joukossa olevista kipsilevyistä. Seula-alitetta sisältävän täytekerroksen päälle valliin tehdään rakentamisvaiheessa tiivistyskerros, millä estetään sadeveden imeytyminen vallirakenteisiin. Näin estetään mahdollisen sulfaatin liukeneminen ympäristöön. Tiivistyskerros tehdään myös täytekerroksen alle, joten sulfaatti ei aiheuta haittaa vallin rakenteille eikä ympäristölle. Käytettävän seula-alitteen tutkimustodistus ja lausunto on hakemuksen liitteenä.

Tulosten mukaan tutkitun näytteen mukaiset betonijätteet ja alite luokittuvat tutkittujen haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella vaarattomiksi jätteiksi, jotka soveltuvat sijoitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Jätemateriaaleja käytetään vaiheen 1 aikana yhteensä vajaat 10 000 t (betoni 6912 t ja seula-alite 2835 t) ja vaiheen kaksi aikana runsaat  25 000 t (betonia 18 304 t ja seula-alitetta 7508 t). Rakentamisen arvioidaan kestävän viisi vuotta.

Hyödynnettävien jätteiden nimikkeet.

Vallia rakennetaan pätkissä niin, että täyttökerros peitetään mahdollisimman nopeasti tiivistyskerroksella rakentamisen edetessä. Tiivistyskerroksena käytetään vettä läpäisemätöntä bentoniittimattoa.  Ennen vallien pintakerroksen rakentamista vallien annetaan asettua/painua noin puolen vuoden ajan. Yhden vaiheen kesto on 8-10 kuukautta ja koko rakennushankkeen kesto on arviolta viisi vuotta. Tällä luvalla haetaan kahden ensimmäisen vaiheen rakentamista, jonka aikana käytetään yhteensä noin 35 000 t jätemateriaaleja. Jätteitä käytetään näin ollen keskimäärin seitsemän tonnia vuodessa.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Melu

Ampumaradan melutasosta asuin- ja loma-asuntoalueilla sekä luonnonsuojelualueilla on tehty mittauksiin perustuva meluselvitys (Promethor Oy, 6.8.2007). Selvitys tehtiin melun leviämisen kannalta viidellä merkittävimmällä radalla, joiden meluvaikutus on suurin. Kullakin radalla ammuttiin 8-10 laukausta ja melutason maksimiarvo mitattiin kuudessa eri mittauspisteessä.

Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaan ampumaradan aiheuttama suurin sallittu melutaso LAI,max on asumiseen käytettävillä alueilla 65 dB mutta luonnonsuojelualueilla ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla 60 dB. Normaaleilla ammuksilla hirviradalta ammuttaessa havaittiin yhdessä mittauspisteessä yhden laukauksen osalta ohjearvon ylitys. Lisäksi ohjearvojen ylityksiä havaittiin muutamia kertoja tavallista kovemman äänen pitävillä ja harvoin käytettävillä ns. Nato-ammuksilla ammuttaessa. Kaikissa mittauspisteissä jokaisen laukaussarjan osalta melutasojen keskiarvot jäivät kuitenkin alle ohjearvojen.

Suojavallien lisääminen alueen ympärille ja eri ampumaratojen välille sekä vallien rakentaminen aikaisempaa korkeammiksi, vähentää ympäristöön kulkeutuvan melun määrää aikaisemmasta. Suojavallien rakentamisen aikainen melu on tavallista rakentamismelua. Vallien rakentamisesta aiheutuvan melun ei arvioida olevan toiminnan laadun ja lyhytkestoisuuden sekä paikan sijainnin vuoksi missään kohteessa erityisen häiritsevää.

Maaperä-, pinta- ja pohjavesikuormitus

Ampumaradan tähänastisen toiminnan seurauksena maastoon on kertynyt hauleja ja luoteja. Luodeista ja hauleista maaperään ja pohjaveteen liukenevien raskasmetallien määrän ja ympäristöriskin selvittämiseksi luvan hakija on teettänyt selvityksen (Golder Associates Oy, Ympäristöarviointi, Euran keskusampumarata 9.8.2007). Selvityksen mukaan ampumarata sijaitsee kallio- ja moreenialueella. Tutkimuksissa haulikkoampumaratojen todettiin sijaitsevan ohuen humuskerroksen peittämillä kallioalueilla. Kivääri- ja pistooliratojen alueella maaperä on humuskerroksen peittämää moreenimaata. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät pääosin maaperään. Pintavesiesiintymiä ei rata-alueella ole lukuun ottamatta pientä tienvierusojaa, joka tutkimusten aikaan oli kuiva.

Ampumarata-alueen hirviratojen yhdestä taustavallista on aikaisemmin otettu maanäyte. Luotien sisältämän lyijyn määräksi yhden maanäytteen sisältämien luotien painon perusteella arvioitiin laskennallisesti ko. taustavallissa 1650 kg. 1960-luvulta alkaen ammuttujen laukausten määrän (198.000) perusteella samassa taustavallissa arvioitiin luotien sisältämän lyijyn määräksi 1760 kg. Kaikkien luotiaseiden kuuden taustavallin luotien lyijyn kokonaismääräksi arvioitiin 6,9 tonnia.

Haulikkoradoilla on aikaisemmin otettu kolme maanäytettä, joista hauleja ei teknisistä syistä pystytty kuitenkaan seulomalla erottamaan eikä haulien määrää siten selvittämään. Haulikkoradoilla on ammuttu koko ampumaradan historian aikana noin 550.000 laukausta ja neljälle haulikkoradalle kertyneiden luotien lyijyn kokonaismääräksi arvioitiin laskennallisesti noin 26,5 tonnia.

Nykyisin koko ampumaradan toiminnasta aiheutuva maaperään kertyvä lyijymäärä on ympäristölupahakemuksessa ilmoitettujen laukausten määrän perusteella laskettuna noin 1300 kg/a. Tästä noin 90 % on haulikkoradoille maanpinnalle kertyvää lyijyä.

Jätteet ja jätehuolto

Toiminnan jätteitä ovat pahvi, hylsyt ja luodit. Hakemuksen mukaan osa paperijätteestä poltetaan. Sekajätteitä varten on kaksi vetolavaa ja pienempiä astioita; sekajätteet viedään jätteenkäsittelylaitokseen.

Vanhan jätteitä sisältävän vallirakenteen purussa muodostuu purkujätteitä. Nämä jätteet on ilmoitettu vietävän suoraan niiden poistamisen yhteydessä laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Vallien rakentamisesta ei muodostu muita jätteitä.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja ympäristöriskit

Melu

Ampumaradan meluvaikutuksille häiriintyviä kohteita ovat mahdollisesti lähistöllä oleva vakinainen ja vapaa-ajan asutus sekä Harolanlahden suojelualueet. Terveysvaikutuksista melulla voi olla unta haittaavia vaikutuksia sekä valveilla ollessa erilaisia fysiologisia ja neurologisia vaikutuksia. Reaktioiden voimakkuus on yksilöllistä.

Harolanlahdella ja Harolassa on lintuvesien ja lehtojensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita. Metsähallituksen Harolanlahden lehtojen hoito- ja käyttösuunnitelman (versio 10.2.2004) mukaan Harolassa esiintyvät uhanalaisia nisäkkäistä liito-orava sekä linnuista pikkutikka ja tiltaltti. Valkoselkätikka on havaittu 1970-luvulla mutta alue on kiertolinnulle edelleen sovelias. Silmälläpidettäviä lajeja ovat pikkusieppo, harmaapäätikka ja teeri. Harolan lehtoalue on yksi Satakunnan tärkeimmistä lehtoalueista ja suunnitelman mukaan Harolasta voitaisiin kehittää seudullisesti merkittävä retkeilykohde.

Melun vaikutuksia asuin- ja luonnonsuojelualueilla arvioidaan mitattuja arvoja ohjearvoihin vertaamalla. VnP (53/1997) mukaan "ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärä ja ampumalajit, sekä häiriintyvän alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys". Meluselvityksen mukaan, kun huomioidaan valtioneuvoston päätöksen soveltamisohje, Euran riistanhoitoyhdistyksen ampumaradan toiminta toteuttaa kokonaisuudessaan valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen hengen.

Mittaustulosten mukaan ns. Nato-patruunoiden käyttöä tulisi välttää, koska niiden aiheuttama melutaso on 3-10 dB tavallisia patruunoita suurempi. Sääolosuhteet olivat mittausten aikana melun leviämisen kannalta suotuisat tai kohtalaisen suotuisat. Koska sääolosuhteilla on suuri vaikutus melun leviämiseen, on mahdollista että erittäin suotuisissa olosuhteissa myös ns. tavallisilla ammuksilla havaittaisiin ohjearvon ylittäviä tasoja hirviradalla ja haulikkoradalla ammuttaessa. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että melutasot häiriintyvissä kohteissa jäävät keskimäärin alle ohjearvojen tavallisilla ammuksilla ammuttaessa kaikilla radoilla. Ohjearvojen alitusten lisäksi toiminnan meluvaikutuksia on mahdollista tehokkaasti rajoittaa toiminta-aikoja koskevilla säännöillä.

Uusien suojavallien valmistuttua on tarkoitus, että melun leviäminen ympäristöön vähenee ja melutasot alenevat. Uudet vallit ovat aikaisempaa leveämpiä ja korkeampia. Niitä myös rakennetaan laajemmalle alueelle ja myös ampumaratojen välisille alueille.

Maaperä-, pohja- ja pintavesivaikutukset

Arvion (Golder Associates Oy, Ympäristöarviointi, Euran keskusampumarata 9.8.2007) mukaan ampumaradan maaperä on ainakin paikallisesti pilaantunut lyijyllä. Riskien kannalta haulikkoradat ovat merkittävimmät, koska haulit leviävät kivääriratoja huomattavasti laajemmalle. Kallioisen ja humuspitoisen maaperän pinnalle kertynyt humus sitoo lyijyä itseensä, joten maaperän pilaantuneisuuden voidaan arvioida rajoittuvan maaperän pintakerroksiin. Sade- ja sulamisvesiin liuennut lyijy voi kulkeutua jossain määrin varsinaisten ampuma-alueiden ulkopuolelle, mutta kulkeutuminen arvioidaan kuitenkin melko rajalliseksi. Koska rata-alue ei sijaitse pohjavesialueella, ei veden mukana paikallisesti kulkeutuvan liuenneen lyijyn arvioida aiheuttavan merkittävää riskiä. Lyijyn kulkeutuminen pölyn mukana voi olla ongelma, kun lyijyä sisältävillä alueilla tehdään kaivuu- tai maansiirtotöitä. Radan lähistöllä ei ole asutusta, lähistöllä ei harjoiteta ravintokasvien viljelyä ja virkistyskäyttöä on rajoitettu kahden hehtaarin aidatulla rata-alueella. Riskitarkastelun perusteella pilaantuneisuuden ei arvioida aiheuttavan merkittävää riskiä lähialueen ympäristölle tai ihmisille. Altistumismahdollisuuksien vähentämiseksi sienien ja marjojen poimintaa olisi vältettävä.

Vanhojen vallien purkaminen ja alueelta pois vieminen vähentävät osaltaan riskiä maaperän pilaantumiselle, kun vuosikymmenten aikana taustavalleihin kerääntyneet luodit ja niiden sisältämät raskasmetallit viedään pois alueelta. Vanhojen vallien purkamisen ja uusien suojavallien rakentamisen yhteydessä maa tasataan, mutta alueella ei tehdä kaivuutöitä muuta kuin maan pintakerroksessa. Rakennusvaiheessa, kun lyijyä sisältävillä alueilla tehdään kaivuu- tai maansiirtotöitä, lyijyn kulkeutuminen pölyn mukana voi olla mahdollista. Tämä huomioidaan rakentamisessa mahdollisuuksien mukaan. Vallien tiivistyskerroksen rakenteen on tarkoitus estää valliin sijoitettavan materiaalin mukana olevien mahdollisten haitta-aineiden liukeneminen maaperään ja sitä kautta pinta- tai pohjavesiin. Alueella kulkeva avo-oja putkitetaan ennen kuin suojavallien rakentamishankkeisiin ryhdytään. Tämän voi olettaa vähentävän ojaveteen toiminnasta ja suojavallien rakentamisesta muodostuvaan riskiä.

Muut vaikutukset

Liikenneyhteydet radalle ovat hyvät ja radalle suuntautuva ajoneuvoliikenne ei haittaa asutusta. Liikenne ampumaradalle johtavalla tiellä tulee selvästi lisääntymään vallien rakentamisen aiheuttamasta liikenteestä, mutta kantatie 43 liikennemääriin sillä ei ole käytännön vaikutusta.

Suojavallien rakentamisella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia läheisiin suojelualueisiin ja ympäröivään luontoon. Lisääntynyt liikenne rakentamisen aikana voi häiritä alueen eläimistöä jossain määrin, mutta ei merkittävästi eikä pitkäaikaisesti.

Poikkeuksellisia tilanteita ja onnettomuusriskejä arvioitaessa todetaan, että suojavallien rakentamisessa ainoa tunnistettavissa oleva poikkeustilanne on työkoneesta aiheutuva polttoneste- tai öljyvuoto, jonka ehkäisy ja torjunta järjestetään normaalien menetelmien mukaisesti. Alueelle varataan imeytysaineita mahdollista vuotoa varten. Kohteessa ei varastoida polttoainetta.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Ampumaratatoimintaa tarkkaillaan v. 2007 alkaen keräämällä tiedot laukauksien määristä eri jäsenseuroilta.

Suojavallien rakentamisen aikana ojaveden laatua seurataan kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä) otettavien näytteiden avulla. Näyte otetaan ojasta kohdasta, johon putkitettava oja purkautuu. Näytepiste on ampumaratakiinteistön alueella. Näytteistä analysoidaan VNA 109012016:n tarkoittamista vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista kadmium, nikkeli ja lyijy liukoisina pitoisuuksina, öljyhiilivedyt (Cro-Cao), pH sekä sulfaatti. Ensimmäinen näyte otetaan ennen rakentamisen aloittamista nykytilanteen selvittämiseksi. Tarkkailua jatketaan vuoden ajan kunkin rakentamisvaiheen valmistumisen jälkeen edellyttäen, että veden laadussa ei ole havaittavissa oleellisia muutoksia alkunäytteeseen nähden.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla 12.4.2024-20.5.2024. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat asian vireillä oloajan nähtävillä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemuksesta on pyydetty terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Terveydensuojeluviranomainen ei pitänyt lausunnon antamista lupahakemuksesta tarpeellisena.

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole toimitettu.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Ampumaradalla on suoritettu 12.6.2024 tarkastus, jossa olivat läsnä Janne Lehtonen Euran seudun riistanhoitoyhdistys ry:stä, Esa Laine Ampumaratatoimikunnasta sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler Etelä-Satakunnan ympäristötoimistosta.

Suojavallin poikkileikkaus, käytettävät materiaalit ja niiden määrät, asemapiirros ampumarata-alueesta, käytettävien jätejakeiden eli betonimurskeen ja seula-alitteen tutkimustodistukset ja lausunnot kaatopaikkakelpoisuudesta sekä ympäristölupahakemus ovat esityslistan oheismateriaaleina.

Lisätietoja ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307 423, johanna.thessler@sakyla.fi ja ympäristöpäällikkö Jukka Reko p. 044 330 2492, jukka.reko@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää myöntää Euran Seudun Riistanhoitoyhdistys ry:lle haetun ympäristöluvan muutoksen Euran keskusampumaradalle Kauttuan kylän kiinteistölle Ampumarata 50-406-2-736. Samalla myönnetään lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

Ampumatoiminnan yleiset määräykset

1. Radan sisääntulon yhteydessä on oltava taulu, josta ilmenevät radan toiminta-ajat sekä radan vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot. Ampumaradan harjoitusten toiminta-ajat ovat

. maanantai-perjantai klo 9.00-21.00

. lauantai-sunnuntai klo 12.00-18.00

Muulloin harjoitusammunnat ovat kiellettyjä. Kilpailuja ja ampumakokeita voidaan kuitenkin järjestää kesä-elokuussa enintään viitenä viikonloppuna ja muina kalenterikuukausina enintään viitenä viikonloppuna niin, että lauantaina ammutaan klo 9-20 ja/tai sunnuntaina klo 12-20. Kilpailuja ja kokeita voidaan lisäksi järjestää em. harjoitusten toiminta-aikoina.

Mahdolliseen poikkeukseen kilpailujen ja kokeiden em. toiminta-ajoista on etukäteen pyydettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kirjallinen suostumus.

2. Ympäristöluvan haltija on vastuussa siitä, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupamääräyksissä sallittuina aikoina ja, että radan käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että luvattomien ammuskelijoiden tulo alueelle estetään.

3. Ampumavallit ja aluetta rajaavat aidat, opasteet ja muut rakenteet on pidettävä kunnossa ja säännöllisesti tarkastettava.

Suojavallien rakentaminen

4. Suojavallien rakentamista ja siihen liittyvää liikennöintiä voidaan suorittaa ainoastaan arkipäivisin ma-pe klo 6.00-22.00.

5. Vanhan jätettä sisältävän vallin purkamisessa syntynyt materiaali on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa tällaisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Jäte on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan ja siitä on eroteltava valliin jääneet luodit.

6. Muut maa-aineksista rakennetut poistettavat maavallit on purettava uuden rakenteen tieltä ja alueen pohja on tasoitettava.  Vanhojen vallirakenteiden maa-aineksista on seulottava sinne päätyneet luodit ja haulit ja toimitettava ne laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan raskasmetalleja sisältävää metallijätettä. Tämän jälkeen vanhoja maa-aineksia on mahdollista tarpeen mukaan käyttää uusien suojavallien rakentamisessa.

7. Rakentamisen aikana on käytettävästä jäte-erästä otettava aina uuden rakennusvaiheen alussa ja vähintään 5000 tonnin välein näytteet, joista on tehtävä haitta -ainetarkastelu ja näin varmistuttava, että käytettävä jäte-erä on hakemuksessa kuvatun kaltaista eli vaarattomaksi jätteeksi luokiteltavaa. 

8. Vallirakentaminen on suunniteltava vaiheittain niin, että jätettä eli seula-alitetta ja betonimurskaa käytetään yhteensä korkeintaan 20 000 t vuodessa. Vallirakenteissa voidaan käyttää ainoastaan edellä mainittuja jätteitä.

9. Suojavallit on rakennettava ympäristölupahakemuksen ja sen liitteenä olevan poikkileikkauskuvan mukaisella rakenteella. Seula-alitetta sisältävän täyttökerroksen alla ja päällä on oltava vettä läpäisemätön kerros, jotta täyttökerros on täysin eristetty ympäristöstä eikä sade- tai valumavedet pääse kosketuksiin jätteen kanssa. Suojavallien pintakerroksen ominaisuuksilla ja sen riittävällä paksuudella on varmistuttava siitä, että luodit eivät pääse tiivistyskerrokseen asti eivätkä näin ollen riko tiivistä kerrosta.

10. Alueelle voi kerrallaan tuoda jätemateriaalit ainoastaan viipymättä rakennettavaan vallin osaan. Vallirakenteisiin käytettäviä jätteitä ei saa varastoida alueella vaan ne on viipymättä sijoitettava rakenteeseen.

11. Seula-alitetta sisältävä jätetäyttö on välittömästi peitettävä vettä läpäisemättömällä rakenteella sen valmistumisen jälkeen. Bentoniittimatosta rakennettava tiivistyskerros on asennettava sitä mukaa, kun suojavallin rakentaminen etenee. Tämän jälkeen rakenne ei enää läpäise vettä.

12. Suojavallin kulloinkin rakennettavana olevan osan rakentaminen on toteutettava materiaalien tuonnista pintamaakerroksen levittämiseen asti korkeintaan vuoden aikana.

13. Kummankin rakennusvaiheen (1. ja 2.) valmistumisesta on ilmoitettava ympäristötoimistoon lopputarkastuksen tekemistä varten. Tällä luvalla haettavien rakennusvaiheiden kesto voi olla korkeintaan viisi vuotta luvan antamisesta.

Melun torjunta

14. Ampumaratatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (LAImax) määritettynä ja laukausten keskiarvona asetyypeittäin laskettuna melutasoa 65 dB vakinaisten asuntojen pihoilla eikä melutasoa 60 dB vapaa-ajan asuntojen pihoilla.

15. Ympäristöluvan haltijan on ympäristönsuojeluviranomaisen erillisestä määräyksestä mitattava ammunnan melutaso häiriintyvissä kohteissa, jos on syytä epäillä, että lupamääräyksessä 14 annetut raja-arvot ylittyvät.

Pohja- ja pintavesien suojelu

16. Pohjaveden laatua ei ampumaratatoiminnalla saa pilata. Ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää erillisiä selvityksiä maaperän pilaantumisriskistä, maaperän ja pohjaveden laadusta ja tilasta sekä antaa erikseen määräyksiä maaperän ja pohjaveden pilaamisen estämiseksi tai muuttaa ympäristöluvan ehtoja.

17. Ampumarata-alueen poikki kulkeva oja on putkitettava ennen suojavallien rakentamisen aloittamista. Putken pää on sijoitettava kiinteistön Ampumarata 50-406-2-736 alueelle sellaiseen paikkaan ja asemaan, mistä ojaveden näytteenotto on mahdollista.

Jätteet ja yleinen siisteys

18. Toiminnassa muodostuvat jätteet on mahdollisuuksien mukaan lajiteltava. Metallijäte ja poltettavaksi soveltuva energiajäte on toimitettava hyödynnettäväksi ja sekajäte jätteenkäsittelylaitokselle. Kuivakäymälän ulostejäte on asianmukaisesti käsiteltävä. Jätteiden polttaminen ampumarata-alueella on kielletty.

19. Alue on siistittävä vallien rakentamisen loputtua. Alueelle kuulumattomat tai käyttämättä jääneet maa-ainekset, puujätteet tai rakentamisen muut jätteet ja tarvikkeet on siistittävä alueelta ennen kunkin rakennusvaiheen lopputarkastuksen tekemistä.

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjanpitoa ampumaradan käytöstä niin, että vuosittain tiedetään tai voidaan luotettavasti arvioida eri ratojen laukausten lukumäärä, ammuntapäivien määrä sekä kilpailujen ja kokeiden määrä ja ajankohdat. Em. tiedot sekä tiedot jätteiden määrästä, laadusta ja toimituskohteista on pyydettäessä toimitettava valvontaviranomaiselle.

21. Suojavallien rakentamiseen liittyen on raportoitava ainakin seuraavat asiat:

.          käytettävistä jäte-eristä otettujen näytteiden tulokset ennen rakentamiseen ryhtymistä

.          ilmoitus kummankin rakentamisvaiheen (vaihe 1. ja vaihe 2.) valmistumisesta

.          jätteiden todellinen käytetty määrä (t) (kalenterivuosittain sekä 1.että 2. vaiheen jälkeen näiden kokonaismäärät)

.          pintavesinäytteiden tulokset (niiden valmistuttua)

.          melumittausten tulokset (niiden valmistuttua)

.          tiedot mahdollisista häiriö- ja vahinkotilanteista ja niiden takia tehdyistä toimenpiteistä (tarvittaessa)

.          tiedot mahdollisesta muusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ja tehdyistä mittauksista (tarvittaessa)

22. Alueelta lähtevän veden laatua on seurattava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Näytteet otetaan purkuputken suulta alueen länsiosasta. Ensimmäinen näyte otetaan ennen hankkeen aloitusta ampumaradan aiheuttaman nykyisen vesistökuormituksen selvittämiseksi. Tämän jälkeen ojaveden laatua seurataan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä.  Ympäristönsuojeluviranomainen päättää esitetyn tarkkailusuunnitelman muutoksen perusteella erikseen ojavesitarkkailun jatkamisesta rakennusvaiheen eli viiden vuoden jälkeen saatujen tulosten perusteella.

23. Tällä luvalla haettavien vaiheiden 1. ja 2. suojavallien valmistuttua eli korkeintaan viiden vuoden päästä, toiminnanharjoittajan on suoritettava melumittaus lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittausten käytännön toteutumisesta on sovittava etukäteen ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytäntö (BEP)

24. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitokselle soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen

25.  Alueella ei saa varastoida vaarallisia eikä haitallisia aineita, jätteitä eikä polttoaineita.

Onnettomuustilanteet

26. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Tilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen

27. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan tai yhteyshenkilöiden vaihtumisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos toimintaa olennaisesti muutetaan tai laajennetaan, on siihen haettava uusi ympäristölupa.

28. Ympäristöluvan haltijan on ampumaratatoiminnan loppuessa tai olennaisesti vähentyessä, esimerkiksi yhden tai useamman haulikkoradan toiminnan päättyessä, selvitettävä maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Luvan haltija vastaa alueen jälkihoidosta ja tarvittaessa aiheuttamansa ympäristön pilaantuneisuuden tai ympäristöhaittojen poistamisesta ja rata-alueen jälkitarkkailusta. Ampumarata-alue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

 Vakuus

29. Jätejakeiden hyödyntämiseen myönnettävän luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle 5000 euron vakuus.  Vakuuden on oltava voimassa niin kauan kunnes tällä päätöksellä myönnetyt suojavallirakenteet on tarkastettu ja todettu lupamääräysten mukaisiksi.                

Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset 1-3 on annettu ampumatoiminnan haittojen minimoimiseksi.  Toiminta-aikoja rajaamalla pyritään estämään toiminnan aiheuttamien haittojen muodostuminen kohtuuttomaksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Luvan saaja on vastuussa siitä, että luvan määräyksiä noudatetaan. Asiaton liikkuminen ja alueen käyttö toiminta-aikojen ulkopuolella on estettävä alueelle rakennettavilla ja ylläpidettävillä rakenteilla.

Lupamääräykset 4-13 on annettu sen varmistamiseksi, että toiminta ja siihen liittyvät käsittely ja kuljetus eivät aiheuta ilman, maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Vallien rakennustoiminnasta ja sen ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jätelain mukaista roskaantumista tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräyksellä 4 rajataan rakentamisen toiminta-aikaa ja etenkin rakentamiseen liittyvää liikennöintiä, joka saattaa yöaikaan aiheuttaa haittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Lupamääräykset 5-12 koskevat vanhojen vallirakenteiden poistoa ja uusien rakentamista.

Lupamääräykset 5-6 on annettu sen varmistamiseksi, että vanhojen vallirakenteiden sisältämät jätteet viedään pois alueelta ja että ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Luotien ja haulien poistaminen maaperästä määrätään myös maavalleista, sillä niistä peräisin oleva lyijy ja muut raskasmetallit saattavat aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pitkällä aikavälillä maaperässä oleva lyijy ja muut raskasmetallit saattavat aiheuttaa myös pinta- ja pohjaveden pilaantumista.

Lupamääräyksen 7 mukaisilla näytteenotoilla varmistetaan, että rakentamisessa käytettävät jäte-erät ovat hakemuksessa esitetyn kaltaisia ja peitettyyn valliin soveltuvia.

Lupamääräyksellä 8 on määritelty alueella hyödynnettävän jätteen laatu ja määrä. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Jos toiminnassa käsitellään tai hyödynnetään jätejakeita yli 20 000 t/a, toiminnan lupaviranomainen on valtion viranomainen.

Lupamääräykset 9-12 koskevat uusien vallien rakentamista. Näiden avulla on tarkoitus estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. On tarpeen määrätä vallirakenteesta (lupamääräys 9) sekä kieltää jätteiden varastoiminen alueella pitkään tai peittämättöminä (lupamääräykset 10 ja 11). Lupamääräyksen 12 tarkoituksena on estää vallirakenteiden rakentamisen pitkittyminen ja niiden pitkäaikainen keskeneräisyys.

Lupamääräyksellä 13 varmistutaan siitä, että rakennusvaiheiden toteutuminen luvan mukaisesti tulee valvontaviranomaisen tietoon ja että hanke saatetaan päätökseen tietyn ajan kuluessa.

Lupamääräykset 14 ja 15 on annettu estämään toiminnan aiheuttaman melun muodostuminen haitalliseksi tai kohtuuttomaksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lupamääräyksen mukaista melutasoa asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnan aiheuttamasta melusta myöhemmin valitetaan, voidaan melutaso määrätä mitattavaksi tai laskennallisesti selvitettäviksi. Jos annetut meluohjearvot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle.

Lupamääräys 16 on annettu maaperän sekä pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 16 §:ssä määrätään maaperänpilaamiskielto ja saman lain pykälässä 17 pohjaveden pilaamiskielto.

Lupamääräys 17 on annettu pintavesien pilaantumisvaaran minimoimiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen ojaan joutuvien vesien laadusta ja toiminnan mahdollisesti ojille tai vesistölle aiheuttamasta haitasta. Putken pään sijainti ja sieltä tulevan veden edustavuus ovat olennaisia asioita pintavesitarkkailun järjestämiseksi.

Lupamääräykset 18 ja 19 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat sekä estämään alueen jääminen epäsiistiksi rakentamistöiden valmistuttua. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten mm. paperi-, pahvi-, muovi-, metalli- ja lasijäte tulee ensisijaisesti pyrkiä valmistelemaan uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti hyödyntää materiaalina. Jos tämä ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin mm. energiana.  Lupamääräys 19 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.

Toiminnan raportointia koskevat lupamääräykset 20 ja 21 on annettu viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi.

Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista

Lupamääräyksillä 22 ja 23 velvoitetaan toiminnanharjoittaja tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).  Koska etukäteen ei ole tarkkaa tietoa minkä laatuisia vesiä alueelta ojaan johtuu, on tarpeen antaa mahdollisuus tulosten perusteella joko lieventää tai tiukentaa näytteenottoa. Melumittauksilla toiminnan loputtua selvitetään vallirakenteiden vaikutusta melun leviämiseen.

Lupamääräyksellä 24 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

Lupamääräyksellä 25 kielletään alueen käyttö vaarallisten tai haitallisten materiaalien varastointiin ympäristölle aiheutuvien ympäristöriskien minimoimiseksi.

Lupamääräys 26: Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi ja viranomaisten sekä lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä.

Lupamääräys 27 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen ja vähentyminen edellyttää ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä (lupamääräys 28). Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Lupamääräys 29. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden määrä katsotaan riittäväksi, sillä jätettä ei varastoida alueella vaan se tuodaan käyttövalmiina ja sijoitetaan suoraan vallirakenteeseen. Lisäksi mikäli toiminta keskeytyy, niin valmiiksi saatu valli on käyttökelpoinen ja jää mahdollisen uuden toiminnanharjoittajan käyttöön.

Lupa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnan aloittamiselle ole ympäristönsuojelullisia esteitä eikä päätöksen täytäntöön pano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Perusteluna toiminnan aloittamiselle on velvoite uusia pistooliradan jätteitä sisältävä taustavalli. Hanke aloitetaan puiden kaadolla, avo-ojan putkituksella sekä nykyisten taustavallirakenteiden purkamisella. Seuraavaksi rakennetaan pistooliradan taustavalli uudelleen vanhan purettavaksi määrätyn tilalle. Vanhat taustavallin materiaalit kuljetetaan laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. jätettä. Lisäksi perusteluna on, että jos myönnetty ympäristölupa muuttuisi tai kumoutuisi, kiinteistölle sijoitettu maa-aines on mahdollista poistaa kiinteistöltä.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on ampumaratatoiminnan osalta voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

Suojavallien rakentamisen 1-2 vaiheet on toteutettava viiden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Jos sen jälkeen halutaan vielä jatkaa vallirakenteiden rakentamista, on haettava muutosta/laajennusta ympäristölupaan.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Päätöksen voimaantulo

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös on hyväksytty.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 

Valtioneuvoston asetus ilman laadusta (79/2017)

Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (993/1992)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 3750 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan taksaan

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

 ======