Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 25.06.2024/Pykälä 72

ES ymplk 25.06.2024 § 72  

434/11.01.01/2023  

Ilmoittaja

Nimi: Tomi Horna

Liike- ja yhteisötunnus: 1443403-7

Osoite: Vampulantie 200, 32610 Vampula

Yhteyshenkilö: Tomi Horna, p. 040 7467727, tomi.t.horna@gmail.com

Eläinsuoja ja sen sijainti

Nimi: Hornan kanala ja sikala

Toimiala: Munituskanala ja sikala

Sijainti: Huittisten kaupunki, kiinteistö Horna 102-446-4-15 osoitteessa Vampulantie 200, 32610 Vampula.

Ilmoituksen käsittelemisen peruste ja viranomainen

Ympäristönsuojelulain 115 a §: 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus lain liitteen 4 mukaisesta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Eläinsuojien ilmoitusvelvollisuudesta määrätään liitteen 4 kohdassa 5. Tilalla vuonna 2023 tehdyn tarkastuksen yhteydessä todettiin, että kanojen määrä 6200 lintua ylittää ilmoitushakemuksen rajan eli yli 4000 munituskanaa. 

Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4. momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kyseisen ilmoituksen.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitushakemus on toimitettu Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 31.1.2024.      

Asian käsittely

Ilmoituksesta tiedottaminen

Ilmoitusmenettelyn vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivulla 6.2.-13.3.2024. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla sekä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston Huittisten toimipisteessä Huittisten kaupunginvirastolla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä esitetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Tilalla on suoritettu 7.5.2024 tarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittaja Tomi Horna sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler.

Ilmoituksen mukainen toiminta

Tomi Horna on toimittanut Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta. Eläinsuojan pidolle ei ole aikaisempia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia. Tilalla on jo pitkään kasvatettu sikoja ja tuotettu kananmunia. Eläinten määrät ja päätuotantosuunnat ovat vuosien varrella vaihdelleet.

Tilalla vuonna 2023 tehdyn tarkastuksen yhteydessä todettiin, että kanojen määrä 6200 lintua ylittää ilmoitushakemuksen rajan (4000 munituskanaa).  Ilmoitushakemuksen mukaan munituskanojen määrä on jatkossa 8000 kanaa. Lisäksi tilalla kasvatetaan joulusesonkia varten maksimissaan 150 sikaa. Tila mainostaa tuotteitaan nimikkeellä Hornan vapaa possu ja muna. 

Hornan tilan tekemän ilmoituksen toimintakokonaisuuteen kuuluvat munituskanala, sikala sekä munanpakkaamo. Munantuotanto on tilan päätuotantosuunta. Tilalla on yksi eläinsuojarakennus, joka jakautuu kahteen erilliseen kanalaan, joihin molempiin mahtuu 4000 kanaa. Rakennuksen keskiosassa on munanpakkaamo ja sen pohjoispäädyssä tilat sioille. Kanat ovat osin ritiläpohjaisella alustalla, josta kananlanta putoaa ritilän alle ja osin kuivikepohjalla, jossa kuivikkeena käytetään kutteria ja olkea. Kuivitettua aluetta on 400 m² molemmissa kanaloissa. Pohjan paksuus on 10 cm. Kanat vaihdetaan kahden vuoden välein ja siinä yhteydessä myös kertynyt lanta ja kuivikepohja poistetaan. Tästä noin 90 % on ritilältä syntynyttä lietelantaa ja 10 % kuivikepohjaa. Siat tulevat tilalle elokuussa 2 kk ikäisinä eli noin 30 kiloisina ja niitä kasvatetaan maksimissaan 4 kk noin 120 kg asti. Sikoja varten eläinsuojan yhteydessä on ulkona jaloittelualue, jossa siat pääosin oleskelevat. Sisällä sikojen alustana on ritilä, jonka alle sianlanta tippuu. Laskennallinen sian lietelannan määrä on 195 m³, mutta toiminnanharjoittajan mukaan siat käyvät sisällä pääasiassa vain ruokailemassa.

Tilalla ei ole kuivalantalaa. Lietesäiliöitä on kaikkiaan kolme, joista eläinsuojan tien puoleisella reunalla sijaitseva pienin lantala ei ole enää missään käytössä. Kaikki tilalla muodostuva lanta johdetaan isoimpaan tilan lietesäiliöistä. Myös kuivikepohja (n. 32 m³/v) kipataan lietesäiliöön, jossa siitä tulee pesuveteen sekoitettuna lietettä. Suurin lantavarasto on 1300 m³-kokoinen betonirakenteinen ja kattamaton säiliö.  Eläinsuojat pestään pelkällä vedellä eläinten vaihdon yhteydessä ja myös tästä syntyvät pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan myös lietesäiliöön.  Pesuvesiä muodostuu 10-15 m³. Pienemmässä säiliössä on pesuvesiä, joita kierrätetään käyttämällä niitä pesuvetenä useampaan kertaan. Kattamattomia säiliöitä kuormittavat luonnollisesti myös sadevedet.

Lantaa syntyy laskennallisesti munituskanalasta 320 m³ ja sikalasta 195 m³, jos kaikki ulos jäävä lanta kerätään talteen ja varastoidaan lantalassa. Lantakertymä olisi näillä laskelmilla yhteensä 515 m³/v. Lietesäiliön koko on riittävän iso syntyvää lantamäärää ajatellen.  Varastotilan riittävyyteen vaikuttavat lähinnä pesu- ja sadevesien määrät. Lanta-analyysin mukaan syntyvä liete on hyvin laimeaa ja sen ravinnepitoisuudet ovat selvästi pienemmät kuin lietelannan keskimäärin.

Tila luovuttaa kaiken lannan hyödynnettäväksi lannoitteena. Omia viljelyksiä ei ole. Tilalla on toistaiseksi voimassa oleva 80 ha luovutussopimus lietelannan toimittamisesta peltoviljelyyn. Lisäksi lantaa on toimitettu siirtonurmikon viljelyyn. Eläinsuoja lämpenee hakkeella ja öljy on varalla. Tätä varten tilalla on yksi 2000 m³-kokoinen öljysäiliö. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kanoja kuolee keskimäärin 500 kg ja sikoja arviolta noin 100 kg vuosittain. Kanat varastoidaan pakastimessa ja sen täyttyessä tilataan raatokeräily. Sekajätteen osalta tila on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätekuljetusten lisäksi liikennettä aiheutuu munien kuljetuksesta joka toinen viikko. Noin 90 % munista myydään itse. Tilalla on myös aina auki oleva tilamyymälä eläinsuojarakennuksen päädyssä. 

Tila sijaitsee aivan Loimijoen varressa. Eläinsuojasta ja lantalasta on matkaa vesistöön hieman yli 50 metriä. Lähimpiin naapureihin on matkaa 190-300 metriä. Vähimmäisetäisyydet lasketaan ainoastaan eläinsuojan uusista rakennuksista tai vanhojen rakennusten laajennuksista. Kyseisellä tilalla ei tällaisia rakennelmia ole vaan kaikki toiminta toteutetaan olemassa olevissa tiloissa.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307423, johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää hyväksyä Tomi Hornan ympäristönsuojelulain 115 §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta Huittisten kaupungin kiinteistöllä Horna 102-446-4-15, osoitteessa Vampulantie 200. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lisäksi on noudatettava annettuja määräyksiä.

 Lannan ja jätevesien varastointi

1. Eläinsuojissa syntyvä lanta ja pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Pesuvedet on johdettava lietesäiliöön tai vastaavaan tiiviiseen varastoon ja toimitettava sieltä sulan maan aikana peltolevitykseen tai vaihtoehtoisesti toimitettava ne jätevedenpuhdistamolle. Sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida kaikki lanta ja pesuvedet niiden poistoimittamiseen asti. 

2. Lantavarastot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa kokonaan. Lantaloiden kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja niiden kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi.

Pohjarakenteet

3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä jätevesien siirtokourujen ja säiliöiden tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

Jaloittelualueet

4. Sikojen ulkoiluun tarkoitetut alueet on pidettävä puhtaina ja aluetta ympäröivä aita kunnossa. Jaloittelutarhasta on poistettava lanta säännöllisesti ja varastoitava lantalassa. Suorien valuminen aiheutuminen jaloittelutarhasta jokeen tulee estää.

Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen

5. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden vuoksi joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

6. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia siten, ettei haitallisia aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueelta ympäristöön voidaan johtaa vain puhtaita sadevesiä. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

7. Lanta ja pesuvedet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön, josta ne ohjautuvat peltolevitykseen. WC-vedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain ja talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti.

Jätteet ja yleinen siisteys

8. Tilalla kuolleet eläimet on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Kuolleet linnut voidaan myös polttaa omassa tarkoitukseen varatussa ao. viranomaisen hyväksymässä krematoriossa. Ennen käsittelyä tai edelleen toimittamista kuolleet linnut on säilytettävä tiiviissä ja suljettavassa tilassa, joka voidaan tarvittaessa jäähdyttää.

9. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen sekä eläintautien leviämisen estämiseksi.

10. Poltto- ja voiteluaineita ja toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä.

11. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla.

Raportointi

12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle:

-        tiedot eläinmääristä

-        tiedot lantamääristä, pesuvesien määrästä sekä niiden käsittely- ja toimituspaikoista sopimuksineen

-        tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista;

-        yhteenveto syntyneiden jätteiden määristä, lajeista ja niiden toimituspaikoista ja - päivämääristä.

-        tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

13. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely

14. Polttoaineita, kemikaaleja, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

15. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

16. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

17. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

18. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

19. Toiminnan keskeytyessä tai loppuessa toiminnassa varastoidut lanta, pesuvedet ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Ilmoituspäätöksen perustelut

Toimittaessa ilmoituksen ja sen liitteiden sekä tämän ilmoituspäätöksen mukaisesti toiminnasta ei, annettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista

tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta ilmoituksenvaraisista eläinsuojista sekä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, joissa on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

Määräysten perustelut

Lupamääräykset 1-7 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lantaisia pesuvesiä ei voi johtaa käsittelemättöminä suoraan vesistöön tai ojaan. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

Lupamääräykset 1-7 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan ja pesuvesien varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai muuta ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Varastojen tyhjentämisellä välillä kokonaan (lupamääräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

Lupamääräyksen 4 tarkoitus on estää jaloittelualueelle joutuvan lannan aiheuttamat haitat pintavesille.

Lupamääräyksillä 5-6 pyritään mm. estämään alueelta johdettavien sadevesien aiheuttamat haitat pintavesille ja lupamääräyksellä 7 kielletään WC-vesien käyttäminen peltolevitykseen. Vaihtoehtoina on siirtyä kuivakäymälään tai lopettaa eläinsuojan WC:n käyttö kokonaan.

Lupamääräys 8. Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään pilaantumista tai sen vaaraa. Määräyksellä pyritään vähentämään eläinten käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvia haittoja.

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 9) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia sekä kanalan osalta myös luonnonvaraisia lintuja.

Lupamääräykset 10 ja 11. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. 

Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jätelain mukaista roskaantumista tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 12 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista.

Lupamääräyksellä 13 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Lupamääräys 14 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.

Lupamääräykset 15, 16 ja 17: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

Lupamääräys 18 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

Lupamääräys 19 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tilalla edellyttää sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Ilmoituspäätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä uusi ilmoitus tai haettava ympäristölupaa.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai siitä poikkeavia säännöksiä voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Toimintaa on harjoitettava tämän päätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000).

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Eläinsuojailmoituksen käsittelystä peritään käsittelymaksua 2050 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

Päätöksestä tiedottaminen

Tämä päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely -keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kaupungin nettisivuilla.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

 ======