Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.08.2024/Pykälä 86

ES ymplk 27.08.2024 § 86  

933/11.01.00/2023  

Ilmoittaja

Nimi: Marja ja Timo Peurakoski

Liike- ja yhteisötunnus: 1449779-1

Osoite: ----------------------------------

Yhteyshenkilö: Timo Peurakoski ----------------------------------

Eläinsuoja ja sen sijainti

Nimi: Peurakosken navetta

Toimiala: Maidontuotanto

Sijainti: Euran kunta, Köylypolvi, Navetta 50-432-3-2 ja Navetanetumaa 50-432-3-218, Alhonkulmantie 84.

Ilmoituksen käsittelemisen peruste ja viranomainen

Marja ja Timo Peurakoskella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 14.8.2013 myöntämä ympäristölupa lypsykarjatilalle. Tilan eläinmäärä on kasvanut siinä määrin, että toiminnalle on haettava uusi ympäristönsuojelulain mukainen päätös, joka nykylainsäädännön mukaan on tilan eläinmäärillä ilmoituspäätös. Ilmoitus on laadittu niin, että se mahdollistaa myös tilan toiminnan laajentamisen tämänhetkisestä määrästä tulevaisuudessa. Käytännössä laajennuksen toteutumisen ajankohta ei ole tiedossa.

Ympäristönsuojelulain 115 a §: 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus lain liitteen 4 mukaisesta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Eläinsuojien ilmoitusvelvollisuudesta määrätään liitteen 4 kohdassa 5.

Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4. momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kyseisen ilmoituksen.

Ilmoituksen vireille tulo

Marja ja Timo Peurakoski ovat 25.4.2024 toimittaneet Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle Ympäristönsuojelulain 115 a §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta.  

Ilmoituksen mukainen toiminta

Toiminta sijoittuu kiinteistöjen Navetta 50-432-3-2 ja Navetanetumaa 50-432-3-218 alueille osoitteeseen Alhonkulmantie 84. Tilan eläinmäärä on tällä hetkellä 160 lypsävää, 60 hiehoa ja 30 vasikkaa. Eläimiä on kolmessa eri rakennuksessa. Tilalla on ilmoitushakemuksen mukaisen laajennuksen valmistuttua eläimiä neljässä eri yksikössä. Nykyisessä pihattonavetassa on 141 lypsylehmää ja 15 hiehoa, uudessa pihaton laajennusosassa on 117 lypsylehmää, katetussa laakasiilossa on 55 hiehoa ja 5 vasikkaa ja vanhassa tiilirakenteisessa navetassa on 25 vasikkaa (6-12-kk) ja 35 pikkuvasikkaa (< 6 kk). Sonnit myydään edelleen, joten kasvatettavat vasikat ovat ainoastaan lehmävasikoita. Kokonaiseläinmäärät ovat 258 lypsävää, 70 hiehoa, 30 lehmävasikkaa ja 35 pikkuvasikkaa. Tilalla laidunnetaan ainoastaan ummessa olevia lehmiä n. 20 kpl. Laidunnusaika on 4 kk ja eläimet ovat silloin vuorokauden ympäri ulkona. Laidunalue sijaitsee navetan päädyssä kiinteistön Navetanetumaa alueella. Laitumet eivät rajoitu vesistöihin.

Lantajärjestelmänä lypsylehmillä on lietelanta. Tilalla on 4700 m³ kokoinen lietesäiliö ja joko sen viereen tai noin 250 metrin päähän Alhonkulmantien varteen on tarkoitus laajennuksen yhteydessä rakentaa toinen samanlainen betonirakenteinen säiliö. Lietesäiliö täytetään altapäin pumppaamalla. Katteena on luonnollinen kuorettuma. Liete ohjataan uuteen rakennettavaan säiliöön joko putkea pitkin tai ns. välitietä pitkin kuljettaen. Omien varastojen lisäksi käytössä on tarvittaessa naapureiden (kiinteistö Myllymaa 2 50-433-1-17) vanha 1300 m³ kokoinen lietesäiliö. Lietetilavuus on näin ollen yhteensä 10 700 m³ (4700 + 4700 + 1300). Tilalla on yksi betonipohjainen ja reunainen kattamaton 330 m³ -kokoinen kuivalantala, jonka alla on 180 kuutioinen virtsasäiliö. Tänne varastoidaan tiilinavetassa olevien vasikoiden tuottama lanta. Ilmoituksessa esitetään huomioitavaksi lannan varastointitilavuutena myös katetussa laakasiilossa olevien hiehojen 720 m² ja 1,5 m paksu kestokuivikepohja, joka vaihdetaan vuoden tai puolentoista välein ja viedään suoraan eläinsuojasta lannoitteeksi pellolle. Kestokuivikepohjalannan varastotila on näin ollen 1080 m³. Lantavarastojen vähimmäistilavuudet tilan eläinmäärällä ovat 6579 m³ lietetilavuutta, 938 m³ kestokuivikepohjalantatilavuutta ja 292 m³ kuivalantatilavuutta ja 90 m³ virtsatilavuutta. Lannan ja virtsan säilytystilat kattavat näin ollen laskennallisen varastointitarpeen. Kaikki tilalla muodostuva lanta käytetään lannoitteena omilla (99 ha), vuokra- (88 ha) tai sopimuspelloilla (50 ha). Levitykseen käytettävää peltoalaa on yhteensä 237 ha. Laskennallinen peltoalan tarve kyseisellä eläinmäärällä on 228 ha.

Tilalla on neljä 2000 m³ polttoainesäiliötä koneiden tankkausta ja viljan kuivausta varten. Eläinsuojia ei lämmitetä. Säiliöt ovat kaikki maanpäällisiä. Niissä on katos ja lukitus ja ne on varustettu laponestolla. Muita öljytuotteita (400 l/v), kemikaaleja (rehunsäilöntäaineet, lannoitteet 130 tn/v, kasvinsuojeluaineet 180 kg /v ja eläinten lääkkeet) sekä pesuaineita (eläinsuojan pesuaineet 400 kg/v ja desinfiointiaineet 300 kg/v) säilytetään vain pieniä määriä. Useimmiten ostetaan se määrä mitä tarvitaan eikä kemikaalien varastotarvetta synny. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna tilalla 4700 tn vuosittain. Puristeneste levitetään 3 m³ kokoisesta pumppaussäiliöstä peltoon kasvukaudella. Tilalla rakennetaan kiinteistölle Navetanetumaa 50-432-3-218 uutta betoni- tai asfalttipohjaista aumakenttää säilörehua varten. Aumojen alle asetetaan muovit. Pesuvedet (50 m³/v) ja maitohuoneen jätevedet (380 m³/v) johdetaan lietesäiliöihin. Sosiaalitilojen WC-vedet (10 m³/v) johdetaan omaan 5 m³- kokoiseen umpisäiliöön, joka tyhjennetään kunnalliseen puhdistamoon. Tilalla syntyy jätteistä 3000 kg sekajätteitä, maatalouden muoveja, pieniä määriä vaarallisia jätteitä, kuolleita eläimiä (n. 10 kpl/v) ja satunnaisesti pilaantuneita rehuja. Jäteyhtiö hoitaa sekajätteet, vaaralliset jätteet viedään Harjavallan vaarallisten jätteiden keräykseen, kuolleet eläimet hakee Honkajoki Oy ja pilaantuneet rehut sekoitetaan lannan joukkoon ja sitä kautta lannoitteeksi pellolle. Kuolleita eläimiä varastoidaan navetan päädyssä pressuun käärittynä odottamassa raatoautoa. Raatoauto tulee kolmen päivän sisällä siitä, kun se on tilattu. Rotista ei ole ollut isoa ongelmaa. Torjuntaa toteutetaan tarvittaessa itse käyttämällä myrkkylaatikoita. Tilalla on myös neljä kissaa.

Toiminnasta aiheutuva liikenne on koko vuodelle jaettuna noin 2,5 kuljetusta päivittäin. Maitoauto käy joka toinen päivä ja liikkuu yöaikaan noin klo 3.00. Raatoauto käy laajennuksen jälkeen noin 30 kertaa vuodessa ja polttoainekuljetuksia on noin 10 kertaa vuodessa. Säilörehua tehdään kolme kertaa vuodessa yhteensä maksimissaan 15 pvä/v. Ensimmäinen rehuntekoaika on kesäkuun alussa, seuraava heinäkuussa ja vuoden viimeinen syyskuussa. Näinä aikoina on rehun tekoon liittyvää liikennettä.

 Lannan ajoja suoritetaan keväisin viikon verran ja kesällä ja syksyllä molempina parin viikon ajan. Laajennuksen jälkeen lantakuljetuksia on noin 600 kertaa vuoden aikana.

Uudet navettarakennukset ovat verhoseinäisiä, jotta niiden ilmanvaihto olisi paras mahdollinen eikä ilmanvaihto aiheuta melua eikä kuluta energiaa. Valaistukseen käytettävä energia on pienentynyt led-valaistuksen ansiosta. Toiminnasta aiheutuu ajoittain hajuhaittaa lähinnä lietteen sekoituksen ja levityksen aikana. Hajuhaitta on ohimenevää ja kestää kerrallaan noin 5-7 päivää. Melu- ja pölyhaittaa aiheutuu lähinnä toimintaan kuuluvasta liikenteestä.

Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella ja sen etäisyys lähimpiin vesiensuojelun kannalta merkityksellisiin kohteisiin on riittävä. Toiminnan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita erityisiä häiriintyviä kohteita.

Vähimmäisetäisyydestä poikkeaminen

Valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) mukaiset vähimmäisetäisyydet naapureihin eivät täysin täyty uusien rakennusten osalta. Peurakoskien laajennuksen jälkeen eläinyksikkömäärä tilalla on 3228. Tällä eläinyksikkömäärällä sekä lannan varastointitilojen kattamismenetelmällä että lannan käsittelymenetelmällä etäisyysvaatimus laajennusosasta sekä rakennettavasta lantavarastosta tulee olla 500 metriä. Lantalavaihtoehtojen 1 (nykyisen lantalan vieressä) ja 2 (Alhonkulmantien varrella) etäisyysvaatimukset eivät täyty vaihtoehdon 1 osalta kahdeksan asunnon osalta (matkat 300, 365, 435, 460, 495, 395, 470 ja 440 m) ja vaihtoehdon 2 osalta kahden asunnon osalta (matkat 350 ja 440 m). Navetan laajennusosan etäisyysvaatimus ei täyty 12 asunnon osalta (matkat 200, 255, 300, 360, 320, 320, 450, 410, 205, 350, 340, 270 m).

Ilmoituksen tekijä hakee eläinsuojan ilmoituslomakkeen liitteellä 6045 poikkeamista asetuksen mukaisista vähimmäisetäisyyksistä. Hakija perustelee laajennusosan ja uuden lantalan rakennuspaikkoja sillä, että kiinteistöllä ei käytännössä ole olemassa vaihtoehtoista paikkaa eläinsuojan laajennukselle. Lantalan osalta sijoitus voisi toiminnan kannalta olla jossain etäämmällä pellon laidalla, mutta pohjamaan savisuus estää tämän sijoitusvaihtoehdon. Lisäksi omistuksessa olevaa vaihtoehtoista paikkaa ei ole. Näin ollen uusien toimintojen sijoittaminen etäisyysvaatimuksen mukaisesti 500 metrin päähän lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ei ole käytännössä mahdollista. Lisäksi hakemuksen mukaan toiminnan laajentuessa hajuhaitat ympäristöön eivät kuitenkaan merkittävästi lisäänny nykyisestä. Toimintaa on jo olemassa paikalla. Poikkeamista perustellaan myös erilaisilla mahdollisia hajuhaittoja vähentävillä tekniikoilla, rakenteilla ja käytännöillä.  Hakemuksessa todetaan myös, että toiminta sijoittuu lähimpänä olevien häiriintyvien kohteiden osalta vallitsevan tuulensuunnan alapuolelle.

Asian käsittely

Ilmoituksesta tiedottaminen

Ilmoitusmenettelyn vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivulla 8.5.-13.6.2024. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla sekä Etelä-Satakunnan ympäristötoimistossa.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Ilmoituksesta on jätetty yksi muistutus.

Rami Pöysti 13.6.2024: "Toiminnasta aiheutuu selvää pöly- ja meluhaittaa. Ilmoitettu liikennejärjestely (2krt/vrk), ei pidä paikkansa, koska maitoauto käy joka päivä ja lantaa ja rehuja ajetaan reilusti yli 30 kertaa vuorokaudessa. Nämä kuormamäärät saa kertoa kahdella, koska välineistö ajaa aina toiseenkin suuntaan. Rehun ja lannan ajo kestää useita päiviä kerralla, lantaa ajetaan ympäri kesän ja myös pitkälle syksyyn, joten ilmoitettu 7 päivää kerrallaan kestävä hajuhaitta toistuu todella usein, eikä siten ole mitenkään pientä. Eritoten, kun lannan levitys tuntuu olevan erityisen tärkeää juuri juhlapyhien alla. Joudumme itse lisäsuolaamaan tietä tonttimme kohdalta, koska tiensuolausta ei järjestetä kunnolla.

Ilmoitettu sekajätteiden käsittely ei myöskään ole uskottavaa, koska ilmoituksessa väitetään Lännen Jätehuollon auton hakevan 3000 kg/v jätettä. Jäteauto ei kuitenkaan käy tilalla kuin aivan satunnaisesti ja todella harvoin. Tilan pellot ovat täynnä valkoista muovijätettä, jotka ilmeisesti on ollut tuorerehun peitteenä. Tätä muovijätettä on ensinnäkin ikävä katsella muuten niin kauniissa maalaismaisemassa ja voi vain kuvitella haittoja mitä ne aiheuttavat luonnolle ja metsän eläimille.

Ruhojen säilyttäminen pressuihin käärittynä ei voi olla hygieenistä ympäristölle ja naapurustolle. Ilmoituksesta ei käy selväksi, kauanko välivarastointi kestää. Miten on huomioitu, ettei esim. ketut ja supikoirat pääse raatoihin, koska nämä voivat tartuttaa kapia myös lemmikkieläimiin. Myöskään rottatorjunta ei tule selväksi ilmoituksesta."

Toiminnanharjoittajalle on annettu mahdollisuus lähettää vastine muistutuksesta. Vastinetta ei ole toimitettu.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Tilalla on suoritettu 24.7.2024 tarkastus, jossa olivat läsnä Marja ja Timo Peurakoski sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307423, johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää hyväksyä Marja ja Timo Peurakosken ympäristönsuojelulain 115 §:n mukaisen ilmoituksen lypsykarjatilan toiminnasta Euran kunnan Köylypolven kylän kiinteistöillä Navetta 50-432-3-2 ja Navetanetumaa 50-432-3-218 sekä myöntää haetun poikkeamisen vähimmäisetäisyyksistä häiriintyviin kohteisiin. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, jos määräyksissä ei toisin edellytetä.

Määräykset

Lannan ja jätevesien varastointi

1. Eläinsuojissa syntyvä lanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä.

Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida kaikki lanta levityshetkeen asti.

Ilmoituksessa rakennettaviksi esitetty uusi lietelantavarasto on hakemuksen laajuisena rakennettava valmiiksi ja otettava käyttöön ennen laajennetun toiminnan käynnistämistä.

2. Lantavarastot on tyhjennettävä kokonaan vuosittain. Lantaloiden kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja niiden kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi. Lietesäiliöt tulee täyttää nestepinnan alapuolelta.

Pohjarakenteet

3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien siirtokourujen ja viemärien tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin tai maaperään estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen

4. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden vuoksi joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

5. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia siten, ettei haitallisia aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueelta ympäristöön voidaan johtaa vain puhtaita sadevesiä. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

6. Lanta ja pesuvedet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. WC-vedet on kerättävä erikseen ja toimitettava kunnan viemärilaitokselle tai käsiteltävä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) mukaisesti. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä ilmoituksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 228 hehtaaria, jos kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla.

7. Pellolle levitetty lanta on kynnettävä tai muulla tavalla muokattava maan sisään yhden vuorokauden kuluessa levityksestä. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää eikä lantaa tule käsitellä tai levittää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä, näiden aattopäivinä sekä lähistöllä pidettävien juhlatilaisuuksien aikana.

8. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa.

Hajun, melun ja pölyn torjunta

9.  Toiminnanharjoittajan on kuivina kausina huolehdittava riittävästä pölynsidonnasta toimintaan liittyvän liikenteen aiheuttamien pölyhaittojen vähentämiseksi. Pölyntorjuntaa on tehtävä erityisesti kohdissa, joissa asutusta on lähellä tietä.

10. Jos toiminnasta todetaan myöhemmin aiheutuvan kohtuuttoman suuria haju-, pöly- tai meluhaittoja naapureille, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden pienentämiseksi.

Jätteet ja yleinen siisteys

11. Tilalla kuolleet eläimet on varastoitava haitattomasti ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

12. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi.

13. Poltto- ja voiteluaineita ja toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä.

14. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla.

Raportointi

15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle:

- tiedot eläinmääristä

- tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen

- tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista;

- yhteenveto syntyneiden jätteiden määristä, lajeista ja niiden toimituspaikoista ja - päivämääristä.

- tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

16. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely

17. Polttoaineita, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

18. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

19.  Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

20. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

21. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

22. Toiminnan keskeytyessä tai loppuessa toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Muistutuksessa esitettyihin asioihin vastaaminen

Muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon toimintaa koskevissa määräyksissä. Lannan levitysaikoja rajoitetaan määräyksellä 7. ja liikenteen aiheuttamiin pölyhaittoihin puututaan määräyksellä 9. Jätteiden aiheuttamia haittoja rajoitetaan määräyksillä 11., 12., 13. ja 14.  Kuolleen eläimen varastointi pressuun käärittynä mahdollisimman haitattomassa paikassa odottamassa raatoautoa on isojen tuotantoeläinten kyseessä ollessa normaali käytäntö. Honkajoki Oy:n noutopalvelu toimii nopeasti kestäen maksimissaan 3 vrk siitä, kun auto on tilattu.

Ilmoituspäätöksen perustelut

Toimittaessa ilmoituksen ja sen liitteiden sekä tämän ilmoituspäätöksen mukaisesti toiminnasta ei, annettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

Tässä päätöksessä on hyväksytty poikkeaminen vähimmäisetäisyydestä naapurikiinteistöihin, joissa on asutusta. Kyse on olemassa olevan toiminnan laajentamisesta.  Maitotilan laajentaminen olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen on perusteltua logistisista syistä, eikä laajennus ole käytännössä mahdollista ilman vähimmäisetäisyyksistä poikkeamista.

Hajuhaitat eivät todennäköisesti merkittävästi lisäänny nykyiseistä, sillä uusikin lietesäiliö täytetään alhaalta päin, jolloin lanta kuorettuu pintaan estäen suurelta osin lantalan aiheuttaman hajuhaitan syntymisen lannan varastoinnin aikana.  Lisäksi ilma vaihtuu uudessa pihaton laajennusosassa verhoseinien kautta, jolloin ei aiheudu hajupiikkejä. Hajuhaittojen voimakkuuteen vaikuttaa myös se, että etäisyydet ovat suurelta osin vain vähän alle vaaditun 500 metrin. Aivan hajulähteiden välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Pienin etäisyys uuteen pihattoon on 200 m ja lantalaan 300 metriä. Keskimäärin kiinteistöt, joihin muodostuva matka ei täytä 500 metrin etäisyysvaatimusta sijaitsevat yli 300 metrin päässä eläinsuojasta ja yli 400 metrin etäisyydellä rakennettavasta lantalasta.

Toiminnassa on tämän päätöksen lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetusta ilmoituksenvaraisista eläinsuojista sekä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, joissa on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

Määräysten perustelut

Määräykset 1-8 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

Määräykset 1-8 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuus on laskettu valtioneuvoston asetuksen mukaisilla eläinkohtaisilla kuivikelantakertoimilla. Lannan varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (määräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

Määräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

Määräyksellä 4 pyritään varmistamaan ettei toiminnan haju- ym. haitat muodostu naapureille kohtuuttomaksi.

Määräyksellä 5 pyritään estämään alueelta johdettavien sadevesien aiheuttamat haitat pintavesille.

Peltoalavaatimus (määräys 6) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Peltoalavaatimus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lannan toimittaminen muuhun käsittelyyn ja/tai luovuttaminen lannoitekäyttöön muille viljelijöille vähentävät tarvittavan oman peltoalan määrää.

Määräys 7 on annettu lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen, ravinteiden vesistöpäästöjen sekä ammoniakin ilmaan joutumisen ehkäisemiseksi.

Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, suositeltavaa on mullata pelto neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. tiedossa olevien juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin.

Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä mahdollisten talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (määräys 8). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä muokkaamisesta riippuen ja talousvesikaivojen ja -lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.

Määräykset 9 ja 10 on annettu naapuruussuhdelain perusteella ja niiden avulla edellytetään toiminnanharjoittaja ennalta ehkäisemään häiriötä ja haittoja. Toiminnasta aiheutuu Alhonkulmantielle paljon raskaan liikenteen kuljetuksia, jotka saattavat aiheuttaa kesäaikaan pölyhaittoja hiekkapäällysteisen Alhonkulmantien varren asukkaille. Riittävästä pölynsidonnasta huolehtiminen estää haittojen syntymistä (määräys 9.). Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään myöhemmin tarpeen vaatiessa ottamaan käyttöön uusia keinoja haittojen torjuntaan (määräys 10.) Tällaisia voivat olla lannan separointi, lantakourujen jäähdyttäminen tai lietelantalan kattaminen.

Määräyksen 11 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myös estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen

Haittaeläinten torjunnalla (määräys 12) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

Määräykset 13 ja 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat ja roskaantuminen. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen.  Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

Toiminnan raportointia koskeva määräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

Määräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Määräys 17 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.

Määräykset 18, 19 ja 20: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

Määräys 21 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ilmoitusta tai ympäristölupaa.

Määräys 22 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tilalla edellyttää sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Ilmoituspäätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä uusi ilmoitus tai haettava ympäristölupaa.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai siitä poikkeavia säännöksiä voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Toimintaa on harjoitettava tämän päätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000).

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Eläinsuojailmoituksen käsittelystä peritään käsittelymaksua 2500 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

Päätöksestä tiedottaminen

Tämä päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely -keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

 ======