Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 21.01.2025/Pykälä 10

ES ymplk 29.08.2023 § 81 

Forssan kaupungin jätelautakunta pyytää lausuntoa sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmästä 30.9.2023 mennessä. Jätelain mukaan asuinkiinteistöllä syntyvän sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmästä on kaksi vaihtoehtoa. Jätteenkuljetuksen voi järjestää joko kunta (kunnan järjestämä jätteenkuljetus) tai kiinteistön haltija itse tekemällä sopimuksen jätteen kuljetuksesta valitsemansa kuljetusyrittäjän kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Lausunnossa pyydetään kertomaan, kumpaa kuljetusjärjestelmää lautakunta puoltaa ja esittämään sille perustelut.

Kuljetusjärjestelmäksi voidaan valita kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vain, mikäli jätelain 37.1 §:n edellytykset täyttyvät. Nämä edellytykset ovat:

1. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuteta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

3. Vaikutukset muodostuvat kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten asemaan.

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnan toimialueella eli Euran ja Säkylän kunnissa ja Huittisten kaupungissa on tällä hetkellä käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kokouksen oheismateriaalina on Forssan kaupungin jätelautakunnan laatima Sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmäselvitys 2023. Selvityksessä arvioitiin nykyisen kuljetusjärjestelmän toimivuutta sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuksissa jokaisen kunnan alueella. Yhteenvedon mukaan jätelain ehdot täyttyvät Huittisten kaupungin alueella, mutta Euran ja Säkylän kuntien alueelta ei saatu varmuutta jätelain ehtojen täyttymisestä.

Jätelainsäädännön uudistuksen myötä kiinteistöjen kaikkien erilliskerättävien jätteiden kuten bio- ja pakkausjätteiden kuljetukset siirtyvät osaksi kunnan järjestämää kuljetusta. Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on jäteasetuksessa (978/2021) rajattu taajamiin. Taajamalla tarkoitetaan kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200:aa metriä suurempi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Euran, Huittisten ja Säkylän kuntien taajamissa jätteiden erilliskeräilystä huolehtii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Näin ollen ainoastaan sekajätteen eli polttokelpoisen jätteen keräys  hoidetaan sopimusperusteisesti muiden jätekuljettajien kanssa.

Lisätietoja ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 040 7307 423,  johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta puoltaa ns. kunnan järjestämää jätteenkuljetusta, jonka organisoinnista vastaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy.  Perusteluna todetaan, että ympäristölautakunta suorittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena omalta osaltaan jätteenkuljetukseen liittymisen valvontaa yhdessä Forssan jätelautakunnan kanssa. Tämä valvonta helpottuu huomattavasti tai paremminkin on käytännössä ylipäätään mahdollista kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Sopimusperusteisessa kuljetuksessa joidenkin kiinteistön omistajien jankkaaminen siitä, että ei ole tarvetta liittyä, on turhauttavaa. Lisäksi sopimusperusteisessa järjestelmässä kiinteistö voi ilmoituksellaan erota kuljetuksesta ja tämä teettää turhaa valvontatyötä viranomaisille. Viime kädessä hallintopakkomenettelyn käyttäminen koetaan liian työlääksi ja järeäksi keinoksi vastaan hangoittelevien sopimusperusteiseen kuljetukseen liittymättömien kiinteistöjen pakottamiseksi kuljetukseen liittymiseen.

Viranomaisten työ helpottuu ns. kunnan järjestämässä jätehuollossa, lain edellyttämä liittymisen valvonta vähenee minimiin ja jätehuollossa ei ole enää ns. vapaamatkustajia. Jätelainsäädäntöä on Suomessa muutettu siihen suuntaan, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus laajenee ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vähenee. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus on nykyään mahdollista ainoastaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Näiden edellytysten täyttymisestä ei meidän alueemme kunnista Eurassa ja Säkylässä ole saatu riittävää näyttöä, joten laillisia perusteita ns. sopimusperusteisen kuljetuksen jatkamiselle ei ole.  Lisäksi käytännön kokemukset ja tehdyt selvitykset löytävät monenlaisia etuja kunnan järjestämästä kuljetuksesta verrattuna kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen. Näitä ovat liikenteen ja tätä kautta myös päästöjen väheneminen sekä kustannustehokkuus, josta johtuen kuljetuksen asiakashinnat ovat usein alhaisemmat ja lisäksi tasavertaiset kaikille kuntalaisille. Monen kuljetusyrityksen jäteautojen ajelu samoilla asuinalueilla ei ole perusteltua.  Bio- ja pakkausjätteiden kuljetusten siirtyessä kunnan järjestämäksi, tuntuu entistä loogisemmalta valita myös sekajätteen eli ns. polttokelpoisen jätteen kuljetusjärjestelmäksi kunnan järjestämä kuljetus.

Päätös Esityksen mukaan.

 ======

ES ymplk 03.10.2023 § 100 

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja on pyytänyt asian käsittelemistä uudelleen. Lausunnon pyytäjältä on saatu lisäaikaa ympäristölautakunnan lausunnon antamiseen 4.10.2023 asti.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta puoltaa ns. kunnan järjestämää jätteenkuljetusta, jonka organisoinnista vastaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy.  Perusteluna todetaan, että ympäristölautakunta suorittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena omalta osaltaan jätteenkuljetukseen liittymisen valvontaa yhdessä Forssan jätelautakunnan kanssa.

 Tämä valvonta helpottuu huomattavasti tai paremminkin on käytännössä ylipäätään mahdollista kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Sopimusperusteisessa kuljetuksessa joidenkin kiinteistön omistajien jankkaaminen siitä, että ei ole tarvetta liittyä, on turhauttavaa. Lisäksi sopimusperusteisessa järjestelmässä kiinteistö voi ilmoituksellaan erota kuljetuksesta ja tämä teettää turhaa valvontatyötä viranomaisille. Viime kädessä hallintopakkomenettelyn käyttäminen koetaan liian työlääksi ja järeäksi keinoksi vastaan hangoittelevien sopimusperusteiseen kuljetukseen liittymättömien kiinteistöjen pakottamiseksi kuljetukseen liittymiseen.

Viranomaisten työ helpottuu ns. kunnan järjestämässä jätehuollossa, lain edellyttämä liittymisen valvonta vähenee minimiin ja jätehuollossa ei ole enää ns. vapaamatkustajia. Jätelainsäädäntöä on Suomessa muutettu siihen suuntaan, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus laajenee ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus vähenee. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus on nykyään mahdollista ainoastaan tiettyjen edellytysten täyttyessä. Näiden edellytysten täyttymisestä ei meidän alueemme kunnista Eurassa ja Säkylässä ole saatu riittävää näyttöä, joten laillisia perusteita ns. sopimusperusteisen kuljetuksen jatkamiselle ei ole.  Lisäksi käytännön kokemukset ja tehdyt selvitykset löytävät monenlaisia etuja kunnan järjestämästä kuljetuksesta verrattuna kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen. Näitä ovat liikenteen ja tätä kautta myös päästöjen väheneminen sekä kustannustehokkuus, josta johtuen kuljetuksen asiakashinnat ovat usein alhaisemmat ja lisäksi tasavertaiset kaikille kuntalaisille. Monen kuljetusyrityksen jäteautojen ajelu samoilla asuinalueilla ei ole perusteltua.  Bio- ja pakkausjätteiden kuljetusten siirtyessä kunnan järjestämäksi, tuntuu entistä loogisemmalta valita myös sekajätteen eli ns. polttokelpoisen jätteen kuljetusjärjestelmäksi kunnan järjestämä kuljetus.

Asian kiireellisyyden vuoksi pöytäkirja tämän asian osalta merkitään tarkastetuksi kokouksessa.

Päätös Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta ei puolla kunnan järjestämää jätekuljetusta. Nykyinen järjestelmä tukee tervettä kilpailua tällä alueella. Nykyinen järjestelmä on toiminut hyvin ja kuntalaiset ovat siihen tyytyväisiä. Lautakunnan näkemyksen mukaan jätelain kohdat täyttyvät.

 Todetaan pöytäkirja tarkastetuksi tämän kohdan osalta kokouksessa.

 =====

ES ymplk 21.01.2025 § 10  

1195/11.02.03/2023  

Forssan jätelautakunta ei v. 2023 tehnyt päätöstä kuljetusjärjestelmästä vaan edellytti lisäselvityksiä asiaan. Lisäselvityksenä on laadittu laaja kuljetusjärjestelmäselvitys sekä selvitys käsittely- ja kuljetuskustannuksista sekä asukastyytyväisyydestä. Kuljetusjärjestelmäselvitys puoltaa ns. kunnan järjestämää kuljetusta, jonka edut ilmenevät selvityksen johtopäätöksistä seuraavasti:

Tarkastelu on tehty huomioiden viimeisin alueen jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva korkeimman hallinto-oikeuden päätös (476/1/17) ja sen mukaiset vaatimukset arvioida jätelain mukaisten ehtojen täyttymistä riittävän kattavasti huomioiden eri alueiden ominaispiirteet, kuten keskustaajamia ja niitä ympäröiviä maaseutumaisia alueita,

kiinteistöjen liittymisastetta ja kuljetusjärjestelmän vaikutus siihen sekä liikennevaikutuksia ja jätehuollon yleistä toimivuutta.

Jätelain ehtojen täyttyminen tehtiin kuntakohtaisesti. Kuitenkin jätelain ehdot luotettavuudesta, kunnallisesta toimivuudesta ja alueellisesta kehittämisestä, ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä kokonaismyönteisyydestä on tarkasteltu koko tarkastelualueen osalta, koska kyseisiä ehtoja määrittäviä lähtöaineistoja ei saatu kuntakohtaisesti eikä myöskään arviointeja pystytty tekemään kuntakohtaisesti. Tehtyjen arviointien perusteella voidaan todeta, että nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus täyttää jätelain 35 §:n ja 37 §:n mukaiset vaatimukset seuraavissa kunnissa eri alueilla (taajama, kylä, pienkylä, maaseudun harva-asutus): Huittinen, Jokioinen, Loimaa, Oripää, Sastamala ja Urjala. Selvityksessä tehtyjen arviointien ja saatujen lähtötietojen perusteella jätelain ehtojen täyttymisestä ei ole varmuutta seuraavissa kunnissa: Akaa, Eura, Forssa, Humppila, Koski Tl, Punkalaidun, Somero, Säkylä ja Ypäjä. Jätelain ehtojen täyttymistä on mahdollista varmentaa esimerkiksi erillisellä asukaskyselyllä.

Selvityksessä tehtyjen arviointien perusteella jätelain ehdot eivät täyty Tammelassa.

Selvitykseen ei saatu kattavasti kaikkia tarvittuja tietoja jätteenkuljetusyrityksiltä. Nämä tietopuutteet vaikuttivat osittain edellytysten täyttymisen arviointia. Tästä syystä jouduttiin mm. käyttämään edellisen selvityksen hintatietoja, joihin tehtiin indeksikorotus. Lisäksi on nähtävissä, että nykyisessä järjestelmässä tietopuutteet vaikeuttavat jätehuoltojärjestelmän alueellista kehittämistä. Tietopuutteet jätteenkuljetuksista ja tyhjennysväleistä hankaloittavat jätehuoltoviranomaisen työtä sekä lisäävät työmäärää. Tietoja saadaan myös viiveellä, mikä hankaloittaa jätehuollon seurantaa sekä operatiivista toteuttamista.

Kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta arvioitiin edellytysten täyttymisen arvioinnin yhteydessä osa-alueittain. Huomioitavaa kuitenkin on, että kunta voi halutessaan siirtyä kunnallisen jätteenkuljetusjärjestelmään niin päätettäessä myös polttokelpoisen jätteen osalta. Kunnan järjestämän kuljetuksen osalta on nähtävissä etuja ja mahdollisuuksia, joita kiinteistön haltijan järjestämällä kuljetuksella on vaikea saavuttaa. Tällaisia etuja ovat:

-          Keräys ja urakka-aluejako suunnitellaan kokonaisuutena kuljetusten kilpailuttamista varten. Sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta kaikki asiakaskiinteistöt liitetään palveluun joko kiinteistökohtaisen keräyksen asiakkuudella tai yhteiskeräyspisteiden käytön asiakkuudella.

-          Syntypaikkalajitteluun perustuvan järjestelmän mitoittaminen, laajentaminen ja käsittelykapasiteetin varaaminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti.

-          Palvelun laatua valvotaan urakkasopimusten puitteissa asiakkaan puolesta ja urakoitsijaa voidaan palkita hyvästä suorituksesta yleisesti käytössä olevilla ns. bonusjärjestelmillä.

-          Suomen Kiertovoiman (KIVO, ent. JLY) mukaan asiakkaiden kuljetushinnat ovat kunnan kilpailuttamissa kuljetuksissa noin 20-40 prosenttia edullisemmat kuin kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa. Tieto perustuu vuoden 2013 tutkimuskoosteeseen (tarkastelut mm. VATT, Suomen Kuntaliitto, Kiinteistöliitto ja useat jäteyhtiöt).

-          Muun muassa asiakaspalvelun keskittäminen, syntypaikkalajittelun kokonaiskehittäminen sekä kannustinmallien ja uusien keräysmenettelyjen pilotointi- ja käyttöönotto mahdollistuvat tai ovat helpommin toteutettavissa.

Ns. kaksoiskuljetusjärjestelmässä näiden asioiden edistäminen olisi rajoitetumpaa. Kaksoiskuljetusjärjestelmä muodostuisi sekalaisen yhdyskuntajätteen jäädessä kiinteistön haltijan järjestämäksi bio- ja pakkausjätteiden siirtyessä uudistetun lain mukaisesti kunnan järjestämiin kuljetuksiin.

-          Kotitalouksien aseman kannalta: palvelun saamisen varmuus, edullisemmat kuljetushinnat, tasapuolisen kohtelun varmistaminen ja jäteneuvonnan sekä asiakaspalvelun keskittyminen

-          Yritysten kannalta: Hyvin toteutettu kilpailutus voi antaa sekä pienille yrityksille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa että uusille yrityksille aloittamismahdollisuuden.

-          Viranomaistoiminnan kannalta: Osa tarvittavasta seurannasta, valvonnasta ja epäkohtiin puuttumisesta tapahtuu jo jätelaitoksen operatiivisen toiminnan yhteydessä. Lisäksi viranomaisten työmäärää keventyisi mm. kuljetustietojen lataamisen osalta sekä ilmoitusmenettelyn lisääntyessä.

Kuljetusjärjestelmäselvitys sekä selvitys käsittely- ja kuljetuskustannuksista sekä asukastyytyväisyydestä ovat esityslistan oheismateriaalina.

Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Jukka Reko, puh 044 3302 492

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta em. kuljetusjärjestelmäselvityksessä mainituin perustein puoltaa ns. kunnan järjestämää eli kilpailuttamaa jätteenkuljetusta, joka kokonaisuutena arvioiden on mm. asukkaille aiheutuvien pienempien kustannusten, asiakkaiden tasapuolisen kohtelun, jätehuollon kokonaisvaltaisen kehittämisen ja toimivuuden sekä logististen etujen puolesta kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta selvästi parempi vaihtoehto. Ei ole tarkoituksenmukaista, että monen kuljetusyrityksen raskaat autot ajavat samoja taajama-, kylä- ja mökkiteitä. Nykyisessä järjestelmässä mm. mökkiläisiä ja haja-asutusta palvelevia aluekeräyspisteitä ei kukaan kehitä suunnitelmallisesti. Jätehuoltomääräykset antavat joustoa mm. astiakokoon ja tyhjennysväleihin myös kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä on noin 2/3 suomalaisista, joten kyse ei ole mistään uudesta tai erityisiä riskejä tai haittoja aiheuttavasta kuljetusjärjestelmästä. Jätteenkuljetuksen työllistävä vaikutus ei ole suuri ja se ei juurikaan muuttuisi. Roskaantumisen vähenemiseen kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella olisi positiivinen vaikutus, koska suurempi osa asuinkiinteistöistä olisi liittynyt kuljetusjärjestelmään. Kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen siirtyminen antaa Etelä-Satakunnan kuntien kuljetusyrityksille hyvän mahdollisuuden jatkaa kuljetuspalvelua ja laajentaa yritystoimintaansa myös nykyisen toimialueensa ulkopuolelle, sillä kilpailutukset toteutetaan kunta- tai pienaluekohtaisesti.

Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisellä saadaan aikaan todellista kuljetuksen hintakilpailua, sillä nykyjärjestelmässä kilpailu ei toimi ja uusien yritysten tulo markkinoille on kannattamatonta. Sekajätteen kuljetukset kunnittain ovat tyypillisesti 2-4 yrityksen hallinnassa ja oheisen kyselyn mukaan vain kolme prosenttia asukkaista on hintatason tarkistamisen vuoksi vaihtanut kuljetusyritystä viiden vuoden aikana. Esimerkiksi Säkylässä toimii kaksi kuljetusyritystä, joiden hinnat 660 l astiatyhjennykselle viime vuodenvaihteen 5 %:n hinnankorotuksen jälkeen on toisella 22,73 € ja tarjouksen perusteella toisella 23,78 €. Koska palvelun tarjoajia on vain kaksi, palvelussa ei ole eroa ja hinnat ovat melkein samat ei asukkailla on käytännössä mahdollisuutta eikä motivaatiotakaan kilpailuttaa yrityksiä tai saada säästöä. Monien luuloista poiketen nykyinen järjestelmä on siten vailla kilpailua ja vuodesta toiseen muuttumaton, jossa harvalukuiset yritykset ovat jakaneet sekajätteen kuljetusmarkkinat ja määräävät hinnan yksipuolisesti.

Kuljetusjärjestelmäselvityksen mukaan vakinaisten ja vapaa-ajan-asuntojen liittymisaste jätteenkuljetukseen on Eurassa 81 %, Huittisissa 84 % ja Säkylässä vain 73 %. Liittymättömiä kiinteistöjä on Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnan alueella siten ainakin satoja. Jäte- ja ympäristölautakunnan ja näiden alaisten viranhaltijoiden on vaikea nykyisillä resursseilla valvoa jätteenkuljetuksen liittymisvelvollisuuden toteutumista nykyjärjestelmässä ilman raskasta ja paljon aikaa ja kustannuksia aiheuttavaa määräysten antamista ja hallintopakkomenettelyä. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisellä olisi siten erittäin positiivinen ja kustannuksia vähentävä vaikutus myös viranomaisten toimintaan, koska kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa asuinkiinteistöt automaattisesti liitetään jätteenkuljetukseen omilla tai kimppa-astioilla tai esim. aluekeräyspisteillä. Liittymisen valvonta nyt tehdään niin, että jätelautakunnan viranhaltijat selvittävät määräajoin otantana esim. muutaman kymmenen kiinteistön/kunta kuljetustietoja LHJ:n perusmaksurekisteristä ja tarvittaessa vertaamalla tietoja  MML:n ja DVV:n tietoihin. Sitten lähetetään kirjeitä liittymättömille ja jos vastaus saadaan, varmistetaan ilmoitetulta jätteenkuljetusyritykseltä onko sopimus tehty, tarkastetaan mahdolliselta kimppaisännältä kuljetustiedot tai ohjeistetaan hakemaan keskeytystä/kohtuullistamista tietyssä ajassa. Jos kiinteistölle ei haeta kohtuullistamista/keskeytystä määräpäivään mennessä, selvityspyyntöön ei vastata tai esim. ilmoitetaan että sopimusta ei tehdä tai ilmoitettu kuljetusyritys ilmoittaa, että sopimusta ei ole, asia siirretään eteenpäin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten mahdollisuudet selvittää asiaa eri kunnissa ovat erilaiset. Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston toimialueella valvontaohjelman mukaisesti ympäristötarkastaja ottaa yhteyttä kiinteistön haltijaan ja kehottaa liittymään jätteenkuljetukseen. Ympäristölautakunta antaa tarvittaessa määräyksen jätehuoltoon liittymiseksi ja voi käyttää määräyksen tehosteeksi hallintopakkokeinoja. Yhdessä hallintopakkomenettelyssä, joka tyypillisesti kestää puolesta vuodesta vuoteen, joudutaan usein käyttämään kahdessa vaiheessa haastemiestä kirjeiden perille toimittamiseksi, mikä maksaa kunnalle tällä hetkellä 85 euroa/kirje. Toistaiseksi näitä määräyksiä ja hallintopakkokeinoja ei prosessin paljon työaikaa vaativan resurssipulan vuoksi ole käytetty. Järjestelmällinen kaikkia liittymättömiä kiinteistöjä koskeva valvonta on nykyisellä jätelautakunnan ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen henkilöstöllä mahdotonta toteuttaa. Asukkaiden tasapuolisen kohtelunkaan vuoksi ympäristölautakunnan ei toistaiseksi ole syytä valvoa liittymistä määräyksillä ja hallintopakolla, koska Forssan jätelautakunnalta ei resurssipulan ja selvittelyn suuren työmäärän vuoksi saada kaikkia liittymättömiä kiinteistöjä koskevia tietoja. Vaikka mahdollisten määräysten ja hallintopakkomenettelyn jälkeen kiinteistöjä saataisiinkin liittymään jätteenkuljetukseen, voi liittymisen jälkeen kiinteistön haltija koska vaan erota kuljetuksesta ilmoittamalla asiasta kuljetusyritykselle ja liittymisen mahdollisesti vuosia kestävä valvonta mahdollisine valitusprosesseineen jouduttaisiin aloittamaan taas näiden kiinteistöjen osalta alusta. Kaiken kaikkiaan jätteenkuljetukseen liittymisen valvonta em. syistä on mahdotonta, turhauttavaa ja viranomaisille kallista nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Näin ollen mm. jätelain 37 §:n 1. momentin kohdan 3 edellytys, jonka mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus olisi kokonaisuutena myönteinen ottaen huomioon vaikutukset mm. viranomaisten toimintaan, ei selvästikään täyty Forssan jätelautakunnan toimialueella.

Esittelijä teki täydennysehdotuksen päätösehdotukseen.

 Liitteenä olevan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston tekemän hintavertailun perusteella kunnan järjestämä jätteenkuljetus tulee kuntien jäteyhtiöiden yhteistyöalueilla kilpailutettuna selvästi halvemmaksi, kuin Eurassa, Huittisissa ja Säkylässä kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. Esimerkkinä Lounais-Suomen jätehuolto Oy, Pirkanmaan jätehuolto Oy ja Kiertokapula Oy. Hintojen erot omakotitalolla voivat vuositasolla olla yli 200 €/v ja rivi-/kerrostalolla yli 800 €/v. Kuntien kilpailuttamassa järjestelmässä em. yhtiöiden alueilla astioiden tyhjennyshinnat ovat jopa yli puolet halvempia, kuin Etelä-Satakunnan joidenkin kuljetusyritysten hinnat. Forssan jätelautakunnan toimialueella astioiden tyhjennyshinnat ovat kunnan järjestämässä jätehuollossa kilpailuttamalla mahdollista saada samalle tasolle, kuin em. yhtiöiden alueilla. Em. perustein nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei täytä jätelain 37 §:n 1. mom. kohdan 3 vaatimusta, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus olisi myönteinen ottaen huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan.

Keskustelun kuluessa Raimo Ali-Raatikainen esitti, että Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta puoltaa kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää. Vesa Kollin kannatti ehdotusta. Muutosehdotus perusteluineen muotoiltiin kokouksessa ja luettiin lautakunnan jäsenille.  Koska oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava muutosesitys, jota oli kannatettu, lautakunta äänesti näiden kahden ehdotuksen välillä. Muutosesityksen kannalla olivat Kalle Juusela, Eija Helander-Nieminen, Vesa Kollin, Matti Forsman, Raimo Ali-Raatikainen, Jari Mäkinen ja Päivi Peltonen. Näin ollen päätökseksi tuli muutosehdotus äänin 7-0.

Päätös Forssan kaupungin jätelautakunta on pyytänyt lausuntoa sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmästä Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnan toimialueella.

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta puoltaa kiinteistön haltijan järjestämää jätekuljetusta seuraavin perustein:

1. Valinnanvapaus ja kilpailun edut

Kiinteistön haltijan malli mahdollistaa useiden jätekuljetusyritysten toimimisen alueella, mikä kannustaa yrityksiä tarjoamaan kilpailukykyisiä hintoja ja laadukkaita palveluja. Kiinteistön haltija voi valita tarpeitaan parhaiten vastaavan palveluntarjoajan. Tämä antaa asiakkaille mahdollisuuden vaikuttaa esimerkiksi hintaan, keräysväleihin ja lisäpalveluihin.

2. Palvelujen räätälöinti yksilöllisiin tarpeisiin

Kiinteistönhaltijat voivat sopia jätteenkuljetusyrityksen kanssa heille sopivista ratkaisuista, kuten erityistarpeita vastaavista astiakokojen ja tyhjennysvälien mukautuksista. Yritykset voivat tarjota erilaisia erikoispalveluja, kuten biojätteen keräystä tai ympäristöystävällisempiä kuljetusratkaisuja, mikä parantaa jätehuollon laatua ja ympäristötehokkuutta.

3. Parempi kustannustehokkuus

Kunnan järjestämässä mallissa kunnan on hoidettava kilpailutukset ja sopimushallinta, mikä lisää hallinnollisia kustannuksia, jotka siirtyvät

kiinteistönhaltijoiden maksettavaksi. Markkinoiden toiminta kannustaa yrityksiä tarjoamaan palvelujaan tehokkaasti, mikä johtaa kustannussäästöihin verrattuna kunnan monopolina järjestämään kuljetukseen.

4. Kohdennetut ratkaisut

Kiinteistön haltijat voivat hyötyä alueensa kuljetusyritysten tuntemuksesta ja saada palvelua, joka vastaa paikallisia erityispiirteitä paremmin kuin kunnan keskitetysti järjestämä kuljetus.

5. Yrittäjyyden ja markkinoiden kehittäminen

Kiinteistön haltijan malli mahdollistaa markkinoille pääsyn useille toimijoille, mukaan lukien pienille ja paikallisille yrityksille, mikä edistää elinkeinotoimintaa. Yritykset voivat kehittää uusia palveluja ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, kun ne kilpailevat asiakkaista. Tämä johtaa parempaan palvelutasoon ja kestävämpään jätehuoltoon.

Pöytäkirjan liitteenä on hintavertailu jätteenkuljetushinnoista.

 ======