Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Esityslista 13.05.2025/Asianro 6

ES ymplk 13.05.2025     

16/11.02.00/2025  

Hakija

Nimi: Säterin Hiekka Oy

Osoite: Säterintie 74, 27860 Köyliö

Yhteyshenkilö: Juhani Säteri, p. 0400 595099, juhani.sateri@gmail.com

Ottoalue

Ottoalue sijaitsee Säkylän kunnan Kankaanpään kylässä kiinteistöillä Rauhala 319-403-4-98, Hilkanmetsä 319-403-8-47 ja Alamartti 319-403-4-93. Osasta aluetta on aikaisemminkin otettu maa-aineksia. Ottamisalueen pinta-ala on 7,8 ha. Se sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan 1E-luokan pohjavesialueella. Alue on kuivaa mäntykangasta, josta puut on osin poistettu aikaisemman ottotoiminnan vuoksi. Laajennusalue on vielä mäntymetsää, jossa on jäkälävaltainen pohjakerros. Myös alueen ympäristössä on suurelta osin mäntymetsää, mutta eteläosissa alue rajautuu laajoihin maa-ainestenottoalueisiin. Vuorenmaan kylätaajama on alueesta itään 3,5 km, Kepolan kylätaajama luoteeseen 10,5 km ja Säkylän keskustaajama länteen noin 6 km:n etäisyydellä. Alueen etäisyys Huovinrinteen varuskuntaan on noin 2 km. Vuorenmaantie (tie 212) sijaitsee n. 600 metrin päässä ja lähin asuinrakennus n. 900 metrin päässä suunnitellusta ottoalueesta.

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain 4 §:n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa.

Lupaviranomaisen toimivalta

Luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka on Euran, Huittisten ja Säkylän kunnissa Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta.

Asian vireilletulo

Maa-aineslupahakemus ottosuunnitelmineen on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 8.1.2025.

Ottoalueen kaavoitus, rajoitukset ja vanhat luvat

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Ottoalue sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan 1E-luokan pohjavesialueella (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Suunnitelma-alue sijoittuu myös merkinnän "kk" sisälle, jolla tarkoitetaan kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä sekä "me2"-alueelle, joka on puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue. Ottamisalueen itäpuolella on kulttuurihistoriallisesti arvokas Huovintie, jonka suunnittelumääräyksissä sanotaan, että kaikista niistä tien linjaukseen tai muuhun muuttamiseen liittyvistä suunnitelmista tai toimenpiteistä, jotka koskevat asemakaavoittamattomia tien osia, tulee varata museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja. Suunnitelma-alueen läheisyydessä tai sen vaikutusalueella ei sijaitse Natura 2000 -ohjelman alueita eikä muita luonnonsuojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat noin 3 kilometrin etäisyydellä. Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan Säkylänharjun raja sijaitsee lähimmillään 1,2 km etäisyydellä.

Kiinteistöjen Hilkanmetsä ja Rauhala alueilla on ollut maa-ainestenottotoimintaa aikaisemminkin. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on myöntänyt kiinteistölle Hilkanmetsä maa-ainestenottoluvan 3.3.2015 ja kiinteistölle Rauhala 2.10.2018. Luvat on myönnetty 10 vuodeksi. Hilkanmetsän luvan voimassaolo on päättynyt 1.5.2025 ja Rauhalan lupa on voimassa vielä 1.12.2028 asti.

Ottosuunnitelma/asiaselostus

Säterin Hiekka Oy hakee maa-ainestenottolupaa Säkylän kunnan Kankaanpään kylän kiinteistöille Rauhala 319-403-4-98, Hilkanmetsä 319-403-8-47 ja Alamartti 319-403-4-93. Suunniteltu ottoalue jakaantuu aikaisempaan ottoalueeseen sekä ns. laajennusosaan. Ottosuunnitelma on vaiheistettu viiteen eri vaiheeseen, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 12,7 ha ja ottomäärä 708 000 k-m³.  Tällä luvalla haetaan ottamislupaa vaiheelle 1, joka sisältää suunnitelma-alueen luoteisosassa olevan luonnontilaisen laajennusosan sekä osan vanhan ottoalueen vastakkaisesta eli kaakkoispäästä. Vaiheen 1 pinta-ala on 7,8 ha ja lupaa haetaan 313 313 k-m³:lle soraa ja hiekkaa. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi eli vuotuinen ottomäärä on näin ollen n. 31 000 k-m³.

Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva pohjavesiputki (Hp 39A_AM) on ollut vuodesta 2011 automaattisessa pinnankorkeuden havaintomittauksessa (6 tunnin välein, N2000). Pohjaveden pinnankorkeus on vaihdellut välillä +57,07.+58,89 vuosina 2010-2024. Viimeisin mittaustulos on +58,89, joka on mitattu 23.5.2024. Suunnitelma-alueen eteläpuolella, noin 250 m päässä, sijaitsee pohjavesikaivo, josta Säterin Hiekka Oy suorittaa pohjaveden laatu- ja korkeusmittauksia.  Korkein pohjaveden pinta mittauspisteessä on ollut tasolla +59,50 (v. 2023). Suunnitelma-alue sijaitsee paikassa, jossa pohjaveden taso vaihtelee päävirtaussuunnan ollessa harjun suuntaisesti kaakosta luoteeseen kohti Köyliönjärveä.

Maa-aineksen otto on aikaisemmissa luvissa keskittynyt vain pintakerroksessa olevaan hiekkaan, ja ottosyvyys onkin ollut vain noin 3 m alkuperäisestä maanpinnasta. Edellisten lupien mukaan pohjan tasoksi luoteiskulmassa tulee noin + 75 ja kaakkoiskulmassa enintään +82. Suojakerrospaksuus pohjaveteen nähden on alueella aikaisempien lupien mukaisen oton jälkeen yli 10 metriä. Uuden luvan tarkoituksena on syventää vanhoja ottoalueita ja laajentaa ottoa luoteeseen. Maa-ainesten ottotasoksi haetaan nykyisillä lupa-alueilla +66, joka on noin 6-7 m keskimääräisen pohjavesipinnan yläpuolella ja laajennusalueella tasoon + 73 m, joka on noin 13-14 m keskimääräisen pohjavesipinnan yläpuolella. Korkein mitattu pohjavedenkorkeus on ollut noin +59,5. Pohjaveden suojaamiseksi siis jää Hilkanmetsän aikaisemmalla lupa-alueella (itäosa) ja Rauhalan alueella vähintään 6 m suojakerros ja laajennusalueella (Hilkanmetsän länsiosa ja Alamartti) noin 13 m kerros koskematonta harjuainesta eli suojakerroksen paksuus pohjaveden ja ottoalueen pohjatason välillä on vähintään 6 m.

Ottaminen ja kuormaaminen tehdään pyöräkuormaajalla ja kaivinkoneella. Otettava maa-aines seulotaan tarvittaessa naapurikiinteistön Säteri 319-403-7-66 alueella. Työkoneet ovat dieselkäyttöisiä. Ottamisalueella ei säilytetä öljytuotteita eikä huolleta tai tankata koneita. Koneiden ja laitteiden säännöllisillä huolloilla ja tarkastuksilla valvotaan, ettei maaperää tai pohjavettä pilaavia nestevuotoja tapahdu. Liikkuvat koneet ja seulontalaitteet on varustettu öljynimeytysmateriaaleilla/turpeella. Työkoneet säilytetään ja tankataan naapurikiinteistöllä, jossa sijaitsee Säterin Hiekka Oy:n huolto/talousrakennus. Vuotojen varalta työkoneiden tankkauspaikat ja paikoitusalue sijoitetaan vettä läpäisemättömälle alustalle, joka estää öljyn tai polttoaineen pääsyn maaperään. Tankkaus suoritetaan säiliöstä, joka on varustettu ylivuodon estolla.

Maa-ainesten ottamisessa noudatetaan seuraavaa toimintaohjetta:

- ottoalue ja -taso pidetään merkittynä

- ottoalueesta varoitetaan merkein ja lippusiimoin

- aluetta reunustaa monin paikoin myöhemmin maisemointiin käytettävät pintamaavallit

- nestevuotoja varten on koneissa ja laitteissa imeytysmateriaaleja (mattoja/turvetta)

- ottoalueella ei säilytetä öljytuotteita tai muita nesteitä

- öljy- tai nestevahingosta tehdään välittömästi ilmoitus pelastus- ja

ympäristöviranomaiselle

- alueella ei säilytetä romuja tai jätteitä, ne poistetaan jatkuvasti ao. vastaanottoon

- alueelle ei tuoda ylijäämämaita varastoitavaksi.

Turvallisuus sisältää paitsi työturvallisuuden, myös toimet alueen suojaamisesta liikkujilta. Tällöin noudatetaan turvallisuuslainsäädännön ohjeita ja mm. jyrkät ottorinteet suojataan lippusiimaa käyttäen. Turvallisuus sisältää myös liikenteen järjestämisen. Maa-ainekset kuljetetaan sisäisiä tieyhteyksiä pitkin Vuorenmaantielle. Maa-aineskuljetuksista aiheutuu kuorma-autoliikennettä arkisin noin 10-20 autoa/vrk.

Ottotoiminnan jälkeen ja myös ottotoiminnan aikana suoritetaan alueen maisemointia. Maisemoinnin tarkoituksena on palauttaa alue metsätalouskäyttöön.  Rinteet luiskataan ja verhoillaan alueelta kuorituilla pintamailla, jolloin luiskakaltevuudeksi muodostuu 1:3 tai loivempi. Alueen pohja tasataan suunniteltuun tasoon, ellei epäkurantit maa-ainekset estä kaivuuta. Pohja verhoillaan alueelta kuorituilla pintamailla. Varastoidut pintamaat levitetään luiskiin ja pohjalle ja sekoitetaan alustan hiekan pintaosien kanssa. Mikäli alueen tasaamisen jälkeen pinnassa on karkeita maalajeja, levitetään niiden päälle vettä läpäisevää hiekkaa. Viimeisenä alue verhoillaan kuoritun pintamaan ja hiekan sekoituksella. Tällä tavoin alueelle muodostuu nopeasti hyvä, humuspitoinen kasvupohja, joka pysyy myös luiskissa valumatta alas. Alueelle mahdollisesti jääneet lohkareet murskataan tai haudataan luiskien taitekohtiin. Ajoteiden ja laitteiden tiivistämät kohdat revitään auki ja tasoitetaan. Pintamailla verhoiltujen luiskien ja pohjan metsittyminen tapahtuu pääosin luonnonsiemennyksellä. Mikäli luonnonmukainen metsittyminen edistyy hitaasti, sitä voidaan nopeuttaa istuttamalla alueelle männyntaimia.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Maa-aineslain 5 a §:n ensimmäisen momentin mukaan jätehuoltosuunnitelma on tehtävä, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi kaivualueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja pesulietealtaiden lietteet, kivituhka ja vastaavat ainekset, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi rakentamisessa tai ottamisalueiden jälkihoidossa.

Maa-ainestenottoon liittyvä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittu ja toimitettu maa-ainestenottosuunnitelman osana. Sen mukaan maa-ainestenoton yhteydessä syntyy kaivannaisjätteiksi luettavista aineksista hakkuutähteitä, kantoja ja pintamaita. Nykyisiltä lupa-alueilta on metsä pääosin kaadettu ja pintamaat kuorittu alueen reunoille. Näiltä alueilta muodostuu enää noin 5 m³ kantoja ja hakkuutähteitä. Laajennusalueelta ei ole vielä kaadettu metsää. Sieltä syntyy hakkuutähteitä, kantoja ja pintamaata puuston poistamisen yhteydessä. Kaivannaisjätteet varastoidaan kaivannaisjätteelle osoitetulle alueelle. Ne käytetään lopulta maisemoinnissa osana pintaverhoilumateriaalia tai toimitetaan luvalliseen loppusijoituspaikkaan. Alueelta kuorittavat pintamaat varastoidaan kaikki ottoalueen reunoille ja käytetään ottotoiminnan loppuvaiheessa alueen maisemontiin. 

Syntyvät kaivannaisjätteet ovat ns. ei-pysyviä kaivannaisjätteitä. Kannot ja hakkuutähteet eivät aiheuta enempää ympäristövaikutuksia kuin normaaleissa metsänhoitotoimenpiteissä. Pintamaiden varastokasat muodostavat pitkänomaisen kapean selänteen.  Ne ovat rinteiltään loivahkoja ja pysyviä eivätkä aiheuta vaaraa ympäristölle tai kulkijoille. Ne eivät myöskään aiheuta maisemahaittaa suojaisan sijaintinsa vuoksi. Pintamaavallit ottoalueen reunoilla toimivat suoja- ja meluvallina. Viimeistään toiminnan päättyessä kaivannaisjätteet on hyödynnetty alueen maisemoinnissa. Kaivannaisjätteiden varastoalue maisemoidaan ja metsitetään maa-ainesten ottosuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti. Siten toiminnan päätyttyä ei tarvita kaivannaisjätteiden seurantaa tai tarkkailua.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Kuuleminen ja tiedottaminen

Kuulutus maa-ainesten ottolupahakemuksesta on ollut Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla 15.1.-20.2.2025. Lisäksi lupahakemus sekä ottosuunnitelma liitteineen ovat nähtävillä asian käsittelyaikana ympäristötoimiston nettisivuilla sekä ympäristötoimistossa. Naapurikiinteistön omistajille on lisäksi lähetetty tiedoksianto maa-ainestenottolupahakemuksesta. Sanomalehdessä asiasta ei ole tiedotettu, sillä hankkeella ei ole huomattavaa vaikutusta laajalle alueelle eikä lukuisten henkilöiden oloihin (MAL 13 §).

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen Ely -keskuksen lausunto, sillä alue on pohjavesialuetta. Siitä on pyydetty lausunto myös Satakunnan museolta, sillä ottamisalueen syventäminen kohdistuu Huovintien lähialueille. Muita lausuntoja ei pyydetty, sillä hanke ei aiheuta seurauksia toisen kunnan alueella. (Maa-ainesasetus 4 §)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto

"Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista edellyttäen, että pohjavesiensuojelun vaatimukset otetaan toiminnassa ja ottamisalueen maisemoinnissa riittävästi huomioon. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ottamistoiminnan piirissä olevat kaivuualueet tulee hyödyntää ja pääosin myös maisemoida ennen uudelle luonnontilaiselle alueelle laajentamista.

Ottamisalue tulee rajata siten, että riittävä etäisyys kulttuurihistorialliseen Huovintiehen säilytetään. Koska ottamisalueen syventäminen kohdistuu Huovintien välittömään läheisyyteen, hakemuksesta tulee pyytää Satakunnan museon lausunto.

Liito-oravan esiintyminen on suositeltavaa selvittää osa-alueelta, josta puustoa ei ole poistettu.

Koneiden ja laitteiden huolto-, säilytys- ja tankkauspaikkojen maarakenteet on tiivistettävä nestetiiviiksi siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle pilaantumisvaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään.

Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELY-keskukseen toimintaohjeita varten.

Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

Maa-ainesten ottaminen tulee vaiheistaa, jotta alueen maisemointi saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti. Alueen jälkihoito tulee toteuttaa jo maa-ainesluvan voimassaolon aikana. Alue siistitään, muotoillaan ja tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20-50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10-20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle soveltuvaa aluskasvillisuutta. Kaivualueen metsittyminen tulee tarvittaessa varmistaa täydennyskylvöin ja -istutuksin.

Ottamisalue voidaan yhdistää viereisiin soranottoalueisiin, mikäli naapuritiloilla on samaan aikaan voimassa olevat, yhdistämisen huomioivat maa-ainesluvat ja asiasta on sovittu ottajien kesken. Muilta osin ottamisalueen reunat tulee loiventaa maisemoinnin yhteydessä kaltevuuteen 1:3.

Lupamääräyksiin tulee sisällyttää pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuvelvoite. Maa-ainestenoton on todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä pohjaveden likaantumisriskiä. Riski pohjavedelle lisääntyy, kun ottamisalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta kasvaa. Tehtyjen orsivesihavaintojen vuoksi pohjavedenpinnan seuranta hakemuksen mukaisella alueella on erityisen tarpeellista, jotta voidaan varmistua myös mahdollisen orsivedenpinnan päälle jäävän riittävät suojakerrospaksuudet. Pohjavedenpinnan korkeus laskee kaakosta luoteeseen päin mentäessä, joten havaintoputki on tarpeen asentaa ottamisalueen kaakkoisosaan. Tarkkailu on suositeltavaa toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden ottajien kanssa.

Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4-5 metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailuntulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 korkeusjärjestelmässä.

Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen asennetusta havaintoputkesta. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli - bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa. - Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) tulee raportoida vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (Hertta). Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Ensimmäisellä kerralla tarkkailutulosten mukaan tulee toimittaa pohjavesiputken putkikortti.2

Satakunnan Museon lausunto

"Suunniteltu maanoton laajennusalue ei sijoitu mihinkään valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai maisema-alueelle. Suunnittelualueen itäosan läpi kulkee maakuntakaavassa osoitettu historiallinen Huovintie (RKY2009), jonka säilynyt linjaus päättyy jo luvitetulle ja käytössä olevalle maanottoalueelle. Maakuntakaavassa historialliseen tielinjaukseen kohdistuu suunnittelumääräys: Kaikista niistä tien linjaukseen tai muuhun muuttamiseen liittyvistä suunnitelmista tai toimenpiteistä, jotka koskevat asemakaavoittamattomia tien osia, tulee varata museoviranomaiselle tilaisuus lausunnon antamiseen. Tielinjaus tai suunnittelumääräys on säilynyt ennallaan myös parhaillaan valmisteluvaiheessa olevassa Satakunnan maakuntakaava 2050:ssä.

Satakunnan Museo ei näe estettä maanottoalueen olemassa olevan maa-aineisten ottamisalueen syventämiselle kiinteistöillä tai ottoalueen laajennukselle kiinteistölle Alamartti. Hanke ei uhkaa säilynyttä Huovintien linjausta ja sillä ei voida katsoa olevan maisemallista vaikutusta tiehen nähden."

Hakijalta on pyydetty vastine Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnosta. Vastinetta ei ole määräaikaan mennessä toimitettu.

Tarkastukset

Ympäristöylitarkastaja on suorittanut alueella edellisten lupakausien aikana vuosittain maa-ainestenoton luvanmukaisuuden valvontaa. Edellinen tarkastus alueella on suoritettu 2.10.2024. Tarkastuskäynneistä on laadittu tarkastusmuistiot.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307423, johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää myöntää Säterin Hiekka Oy:lle maa-ainesten ottoluvan Säkylän kunnan Kankaanpään kylään kiinteistöille Rauhala 319-403-4-98, Hilkanmetsä 319-403-8-47 ja Alamartti 319-403-4-93. Lupa myönnetään hakemuksen liitteenä olleen ottosuunnitelman vaiheelle 1. Ottotoimintaa on harjoitettava hakemuksen ja ottosuunnitelman mukaisesti, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

Lupamääräykset

1. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaiselta alueelta yhteensä hakemuksen mukaisen määrän 313 313 k-m³. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaisen vaihe 1:n luonnontilaiselta osalta (Alamartti ja Hilkanmetsän luoteisosa) pohjatasoon +73 (N2000) ja vaihe 1:n entiseltä ottoalueelta (Rauhala ja Hilkanmetsän kaakkoisosa) pohjatasoon +66 (N2000). Maa-aineksia voidaan ottaa kuitenkin enintään niin, että pohjavedenpinnan päälle jää vähintään neljän metrin suojakerros maa-ainesta. Alueella on ottamisen ajan oltava korkeusmerkki merkittynä paaluun tai muuhun pysyvään paikkaan selvästi havaittavalla tavalla valvonnan helpottamiseksi.

2. Ottamisalue voidaan yhdistää viereisiin soranottoalueisiin, mikäli naapuritiloilla on samaan aikaan voimassa olevat, yhdistämisen huomioivat maa-ainesluvat ja asiasta on sovittu ottajien kesken. Niille rajoille, joissa ottoalue rajoittuu sellaisiin kiinteistöihin, joilla ei ole maa-ainestenottoa, pitää kiinteistöjen rajalle jättää viisi metriä leveä suojavyöhyke, josta maa-aineksia ei oteta, ellei naapurikiinteistön omistajan kanssa muuta sovita. Uuden luvan mukainen ottoalue tulee merkitä maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista.

3. Ennen uuden luvan mukaisen ottamistoiminnan aloittamista on paikalla pidettävä alkutarkastus. Luvanhaltijan on otettava yhteyttä valvontaviranomaiseen alkutarkastusajan sopimiseksi. Ottoluvan mukainen vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Ennen alkutarkastusta alueelle on asennettava korkeusmerkki ja alueen rajat on merkittävä maastoon. Lisäksi alkutarkastuksen yhteydessä on esitettävä valvontaviranomaiselle pohjavesitarkkailuun käytettävä asianmukainen pohjavesiputki.

4. Ottamisalue tulee rajata siten, että riittävä etäisyys kulttuurihistorialliseen Huovintiehen säilytetään. Maa-ainesten ottamisella ei saa vaikuttaa Huovintien linjaukseen eikä muutenkaan muuttaa sitä.

5. Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan orsivettä tai orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia, kaivu on viipymättä keskeytettävä ja otettava yhteys valvontaviranomaiseen jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

6. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohja- tai pintavesiin ei pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Paikalle on varattava riittävästi imeytysmateriaalia kuten esimerkiksi turvetta mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen varalle. Pohjavesialueella ei saa säilyttää romuja, jätteitä eikä öljytuotteita eikä huoltaa koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytys- ja tankkauspaikkojen on oltava nestetiiviitä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle pilaantumisvaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään. Pölysidonnassa tai muussa toiminnassa ei saa käyttää suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita.

7. Mikäli maahan joutuu öljyä tai muuta ympäristölle vaarallista ainetta on siitä välittömästi ilmoitettava maa-ainesten oton valvontaviranomaiselle ja mahdollisesti saastunut maa on kuljetettava viipymättä pois alueelta jätehuollon valvontaviranomaisen osoittamaan paikkaan.

8. Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava neljästi vuodessa kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4 metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Tarvittaessa tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ottamisalueelle on asennettava uusi soranoton vaikutusten tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki.

9. Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen asennetusta havaintoputkesta. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa ja näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa.

10. Ottamistoimintaa tulee harjoittaa niin, että sen aiheuttamat ympäristöhaitat kuten pöly- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Tarvittaessa pölyämistä tulee estää kastelemalla varastokasoja tai kulkuväyliä. Melua on tarpeen vaatiessa ehkäistävä meluestein tai koteloinnein.

11. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siltä alueelta, jossa kaivu on käynnissä. Suositeltava pintamaiden varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

12. Maisemointiin on ryhdyttävä välittömästi niiltä osin, joista ottotoimintaa ei enää harjoiteta. Maisemointia on myös koko ajan suoritettava vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan.  Maisemointi on suoritettava loppuun välittömästi ottotoiminnan loputtua ja viimeistään ottoluvan voimassaoloaikana.

13. Maisemoinnin yhteydessä alue muotoillaan ja vähintään 10 cm:n humusta sisältävä pintakerros on levitettävä ottoalueelle vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maa voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Pintamaaksi ei saa tuoda maa-ainesta, joka sisältää ympäristölle tai pohjavedelle haitallisia aineita eikä aluetta voi käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia Orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. Luiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi.  Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Kaivualueen metsittyminen tulee tarvittaessa varmistaa täydennyskylvöin ja -istutuksin, jos alueen luontainen metsittyminen edistyy hitaasti.

14. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen mukaista ottamissuunnitelmaan sisältyvää jätehuoltosuunnitelmaa.

15. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta. Tiedot on raportoitava lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Raportointiin käytetään valtion sähköistä järjestelmää.

16. Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (Hertta).

17. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus. 

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

Lupamääräysten perustelut

Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräyksiä on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista sekä alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa myös ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä sekä ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava sekä muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

Lupamääräyksien 8 ja 9 perusteluna todetaan, että maa-ainestenoton on todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä lisäävän likaantumisriskiä. Riski pohjavedelle lisääntyy, kun ottamisalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueiden pinta-alasta kasvaa.

Lupamääräyksen 12 perusteluina todetaan, että soranoton pohjavesivaikutuksista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että pintamaan poisto laajalla alueella useiden vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa alueen pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että maisemointi ja pohjavettä suojaavan aluskasvillisuuden ja maannoskerrosten muodostumisen nopeuttamiseen tähtäävä jälkihoito suoritetaan mahdollisimman nopeasti.

Lupamääräyksen 13 perusteluina todetaan, että alueelta kuoritut pintamaat eivät yksinään välttämättä riitä asianmukaiseen maisemointiin, koska pitkään jatkuneessa soranotossa pintamaiden hyödyntämiskelpoisuus heikkenee ja maisemointiin soveltuvaa pintamaakerrosta voidaan joutua rakentamaan alueelta kuorittujen pintamaiden lisäksi muusta tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista, kuten vähän ravinteita sisältävästä turpeen ja hiekan seoksesta. Lisäksi luonnonsiemennys ei välttämättä ole riittävä maisemointitoimenpide, jos maisemointia ei ole toteutettu vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan jo luvan voimassaolon aikana.

Maa-aineslain 23a§:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoittamiseen käytetään valtion sähköistä järjestelmää.

Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisen päätyttyä luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten.

Vakuus

Hakijan on ennen tämän luvan mukaisen ottotoiminnan aloittamista annettava Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä pitää olla 46 800 € ja sen pitää olla voimassa 1.7.2036 asti.

Luvan voimassaolo

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Tämä maa-ainestenottolupa on voimassa hakemuksen mukaisesti 10 v eli 1.7.2035 saakka.

Lupamaksu

Luvan saaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain 23 §:n nojalla lupaviranomaiselle lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta lupamaksun. Maa-ainestaksan mukainen lupamaksu on 3908 €.

Lisäksi luvanhaltijan on suoritettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain taksan mukainen valvontamaksu. Maksu määräytyy lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesmäärän mukaan.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään myös maa-aineslain 19 §:n 2 momentissa mainituille sekä julkaistaan kunnan nettisivuilla.

Muutoksen haku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös 

 ======