Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Esityslista 26.08.2025/Asianro 9

ES ymplk 26.08.2025     

717/11.01.01/2025  

Ilmoittaja

Nimi: Ala-Haaviston Tila Oy

Liike- ja yhteisötunnus: 2879168-4

Osoite: Rekikoskentie 903, 32700 Huittinen

Yhteyshenkilö: ------------------------------------------------------------

Eläinsuoja ja sen sijainti

Nimi: Hakakosken kalkkunakasvattamo

Toimiala: Kalkkunakasvattamo

Sijainti: Huittisten kaupunki, Rekikosken kylä, kiinteistö Hakakoski 102-404-1-110, osoite Rekikoskentie 871.

Ilmoituksen käsittelemisen peruste ja viranomainen

Ala-Haaviston Tila Oy:llä on Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnan 25.1.2022 hyväksymä ilmoituspäätös 7800 linnun kalkkunakasvattamolle. Ympäristönsuojelulain 115 a §: 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus lain liitteen 4 mukaisesta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja 2 momentin mukaan ilmoitus on edelleen tehtävä toiminnan olennaisesta muuttamisesta. Eläinsuojien ilmoitusvelvollisuudesta määrätään liitteen 4 kohdassa 5.

Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4. ja 5. momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kyseisen ilmoituksen.

Ilmoituksen vireille tulo

Ilmoitus on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 17.6.2025.

Asian käsittely

Ilmoituksesta tiedottaminen

Ilmoitusmenettelyn vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivulla 23.6.-29.7.2025. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla sekä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston Huittisten toimipisteessä Huittisten kaupunginvirastolla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

Ilmoituksen vuoksi ei ole pyydetty lausuntoja. Kuulutusaikana hakemuksesta on esitetty yksi muistutus. Muistuttaja vastustaa kalkkunakasvattamon laajennushanketta vedoten kyläkuvaan, alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana sekä aiheutuviin hajuhaittoihin ja liikennemäärien lisääntymiseen. Muistutuksessa epäillään asuinviihtyisyyden ja -terveyden vaarantuvan ja kalkkunahallin laajennuksen rajoittavan kiinteistöjen käyttöä sekä alentavan niiden arvoa. Muistuttaja pelkää kylällä aiheutuvan asian vuoksi myös riitoja sekä yhteisöllisyyden vähenemistä.

Hakijan vastine

Hakija toteaa vastineessaan, että hankkeen sijoituspaikka on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alueella on harjoitettu pitkään kotieläintuotantoa, joka on alueelle tyypillistä toimintaa. Olemassa olevien eläinsuojien yhteyteen ja niiden väliin sijoitettuna hanke ei vaikuta kyläkuvaan niin voimakkaasti kuin kokonaan uusi kotieläinyksikkö. Lisäksi vastineessa todetaan, että sijoituspaikan valinnalle on olemassa myös tuotantotekniset syyt kuten lämmöntuotannon sekä rehuhuollon järjestelyt. Hakijan mukaan hankkeessa on huomioitu toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja rajoitettu niitä sijoittamalla lantavarasto aikaisempaa etäämmälle eläinsuojista. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeesta ei ilmoituksen mukaisesti toteutettuna aiheudu ympäristönsuojelulaissa kiellettyjä seurauksia.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Tilalla on suoritettu 5.8.2025 tarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittaja Henrik Ala-Haavisto sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler.

Ilmoituksen mukainen toiminta

Ala-Haaviston Tila Oy:n tekemän ilmoituksen mukaan tilalle rakennetaan uusi 11 500 kalkkunan halli, jonka jälkeen lintuja kasvatetaan kahdessa hallissa ja eläinmäärä kasvaa 7800 kalkkunasta 19 300 lintuun. Ala-Haaviston Tila Oy:n tilakeskus sijaitsee kalkkunankasvatukseen varatun kiinteistön Hakakoski 102-404-1-110 naapurissa kiinteistöllä Ala-Haavisto 102-417-2-12 osoitteessa Rekikoskentie 903. Ala-Haaviston Tila Oy:llä on tällä kiinteistöllä lihasikala, jolla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston 22.11.2018 tarkistama ympäristölupa.

Kalkkunankasvatusta on tarkoitus jatkaa samoin periaattein kuin aikaisemminkin. Eläimiä kasvatetaan kuivikepohjalla, jossa kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria. Eläimet vaihdetaan n. 2,6-2,7 kertaa vuodessa ja kuivikepohja poistetaan aina kun eläimet vaihdetaan. Kuivikepohjalantaa muodostuu kyseisestä eläinmäärästä laskennallisesti noin 1158 m³ vuodessa. Tilalle rakennetaan kaikkea syntyvää lantaa varten uusi 1200 m³ etälantala noin 300 metrin päähän kasvattamoista. Uuden lantalan pohja ja 2,5 m korkeat reunat ovat betonia ja lantalassa on kiinteä katto. Lannan kuormaus tapahtuu lantalan sisällä. Lantalaan mahtuu laskennallisesti tarvittaessa kaikki vuoden aikana syntyvä lanta. Olemassa olevan kasvattamon lähellä sijaitseva vanha lantala poistuu lantavarastokäytöstä ja palvelee jatkossa kuivikevarastona. Lantala siirtyy näin kauemmaksi asutuksesta ja myös lantakuljetukset suuntautuvat kasvattamoista poispäin alueelle, jossa ei ole asutusta.

Kaikki syntyvä lanta käytetään lannoitteena pelloilla.  Pääosin lanta levitetään omassa viljelyksessä olevilla pelloilla. Tilalla on levitykseen käytettävää peltoalaa yhteensä 543 ha, joista omaa 215, vuokrapeltoa 170 ja sopimuspeltoa 158 ha. Tästä määrästä n. 300 hehtaaria tarvitaan hakijan toisen eläinsuojan eli tilakeskuksen yhteydessä sijaitsevan lihasikalan lietelannan levitysalaksi ja 243 ha on näin ollen käytettävissä kalkkunankasvatuksesta syntyvän lantamäärän levitysalaksi. Peltoalaa tarvitaan ilmoituksen mukaisella eläinmäärällä n. 214 ha eli näin ollen peltopinta-ala on riittävä. Oman käytön lisäksi tilalta luovutetaan lantaa naapureille jonkin verran. Tilalla on toistaiseksi voimassa olevia luovutussopimuksia. Lanta on lannoitteena haluttua tavaraa eikä ole ongelmaa löytää lannalle tarvittaessa vastaanottajia.

Lintujen vaihdon yhteydessä kuivikelanta poistetaan ja eläinsuoja pestään. Pesu tapahtuu kuumalla vedellä, jonka jälkeen tilat desinfioidaan. Eläinsuojan pesuvesiä muodostuu n. 100 m³ vuodessa. Ilmoituksen mukaan pesuvedet johdetaan uuteen rakennettavaan 50 m³ umpisäiliöön, josta ne tyhjennetään pari kertaa vuodessa ja levitetään peltoon. Eläinsuojan WC-vedet (2 m³/a) johdetaan omaan umpisäiliöönsä (2 m³) ja toimitetaan sieltä jätevedenpuhdistamolle. Jätehuolto hoidetaan yhdessä tilakeskuksen kanssa. Sekä sekajätettä että maatalouden muoveja muodostuu molempia n. 300 kg/a. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt, akut ja paristot sekä loisteputket toimitetaan kaupungin vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Kuolleet eläimet varastoidaan sikalan jäähdytettävässä raatokontissa, mistä Honkajoki Oy noutaa eläinjätteen sopimuksen mukaan viikoittain ilman erillistä tilausta. Eläinsuoja lämmitetään hakkeella ja öljy on varalla. Molemmissa halleissa on koneellinen ilmanvaihto, jonka poistohormit sijaitsevat katolla hallien itäpäädyssä mahdollisimman kaukana lähimmistä naapureista. Tilalla on yksi 9 m³ kokoinen öljysäiliö, joka on varustettu katoksella, lukituksella ja laponestolaitteella sekä sijoitettu betonilaatalle. Öljysäiliön tarkastuksista on huolehdittu. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa, lannoitteita 100 l sekä pienempiä määriä kasvinsuojeluaineita, eläinten lääkkeitä sekä pesu- ja desinfiointiaineita. Ne säilytetään sisällä konehallissa. Toiminnasta aiheutuvat raskaan liikenteen määrät lisääntyvät aikaisemmasta. Teurasauto käy jatkossa noin 30 kertaa vuodessa, rehua tuodaan viikoittain ja öljyä tarvittaessa. Lisäksi on omaa ja vastaanottajien lannan ajoa arviolta noin 60 kertaa vuodessa.

Tilan eläinyksikkömäärällä (2316) vähimmäisetäisyys eläinsuojasta sekä lantalasta lähimpään häiriintyvään kohteeseen pitäisi olla 300 metriä. Lantalan osalta vähimmäisetäisyys täyttyy mutta eläinsuojan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuintaloista ei täyty. Ilmoitushakemuksen liitteenä on hakemus vähimmäisetäisyydestä poikkeamiseksi. Hakakosken tilan entinen asuinrakennus, joka on erotettu omaksi kiinteistökseen, sijaitsee n. 130 metrin päässä eläinsuojasta ja kaksi muuta asuinrakennusta 290 ja 255 metrin päässä. Toiminnan laajentuessa lantala kuitenkin siirtyy kauemmaksi kuin aikaisemmin ja vanhempi lähempänä asutusta sijainnut lantala jää pois käytöstä. Lisäksi uuden eläinsuojan poistohormit ovat rakennuksen kauimmaisessa päässä valtaosaan asutuksesta nähden. Hakija perustelee uuden hallin sijoituspaikkaa olemassa olevan hallin vieressä ja tilakeskuksen vieressä paremmalla toiminnallisuudella sekä yhteisen infran kuten rehunjakelun ja lämpökeskuksen hyödyntämisellä. Maaston vuoksi uusi halli pitäisi vielä huomattavan kauas, jos sitä ei saa sijoittaa suunniteltuun paikkaan. Hakijan mukaan kuivikepohjakanalassa on vähäiset hajupäästöt ja toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Muita häiriintyviä kohteita tai vesien- ja luonnonsuojelun kannalta häiriölle alttiita alueita lähellä ei ole.

Asiasta tehty muistutus, hakijan vastine siihen sekä hakemus vähimmäisetäisyydestä poikkeamiseksi ovat esityslistan liitteinä.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307423, johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää hyväksyä Ala-Haaviston Tila Oy:n ympäristönsuojelulain 115 §:n mukaisen ilmoituksen eläinsuojan toiminnasta Huittisten kaupungin Rekikosken kylän kiinteistöllä Hakakoski 102-404-1-110 ja myöntää haetun poikkeamisen vähimmäisetäisyyksistä häiriintyviin kohteisiin. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lisäksi on noudatettava annettuja määräyksiä.

Määräykset

Lannan ja jätevesien varastointi

1. Eläinsuojassa syntyvä lanta ja pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Pesuvedet on johdettava umpisäiliöön tai vastaavaan tiiviiseen varastoon ja toimitettava sieltä sulan maan aikana peltolevitykseen tai vaihtoehtoisesti toimitettava ne jätevedenpuhdistamolle. Sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida kaikki lanta ja pesuvedet levityshetkeen asti.  Ilmoituksessa esitetyllä eläinmäärällä tämä tarkoittaa 1158 m³:n kuivalantalatilavuutta.

2. Lantavarasto on tyhjennettävä vuosittain. Lantalan kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja sen kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastossa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi.

Pohjarakenteet

3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä jätevesien siirtokourujen ja viemärien tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen

4. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden vuoksi joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

5. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia siten, ettei haitallisia aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueelta ympäristöön voidaan johtaa vain puhtaita sadevesiä. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

6. Lanta ja pesuvedet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä ilmoituksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 214 hehtaaria, jos kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisille alueilla mukaisesti.

7. Pellolle levitetty lanta ja pesuvedet on kynnettävä tai muulla tavalla muokattava maan sisään yhden vuorokauden kuluessa levityksestä. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä, näiden aattopäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana.

8. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa.

Jätteet ja yleinen siisteys

9. Tilalla kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

10. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi.

11. Poltto- ja voiteluaineita, kemikaaleja ja toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä.

12. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla.

Raportointi

13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle:

• tiedot eläinmääristä
• tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen
• tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista;
• yhteenveto syntyneiden jätteiden määristä, lajeista ja niiden toimituspaikoista ja - päivämääristä.
• tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

14. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely

15. Polttoaineita, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

16. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

17.  Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

18. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

19. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

20. Toiminnan keskeytyessä tai loppuessa toiminnassa varastoidut lanta, jätevedet ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Ilmoituspäätöksen perustelut

Toimittaessa ilmoituksen ja sen liitteiden sekä tämän ilmoituspäätöksen mukaisesti toiminnasta ei, annettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Vähimmäisetäisyydestä poikkeaminen voidaan myöntää, sillä laajennuksen sijoittamiselle ei löydy vaihtoehtoista paikkaa, josta ei olisi haittaa tilan toimivuudella. Lisäksi lantala sijoitetaan aikaisempaa kauemmaksi asutuksesta ja siitä aiheutuvat hajuhaitat vähenevät. Lähimmät naapurit eivät ole vastustaneet uuden hallin sijoitusta suunniteltuun paikkaan. Kalkkunankasvatuksen laajennuksen ei uskota aiheuttavan hajuhaittojen merkittävää lisäystä alueella, jossa on muutakin siipikarjan kasvatusta ja naapurissa iso lihasikala.

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta ilmoituksenvaraisista eläinsuojista sekä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, joissa on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

Määräysten perustelut

Lupamääräykset 1-8 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Pesuvesiä ei voi johtaa suoraan vesistöön tai ojaan. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

Lupamääräykset 1-8 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuus on laskettu valtioneuvoston asetuksen mukaisilla eläinkohtaisilla kuivikelantakertoimilla. Lannan varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (lupamääräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

Lupamääräyksellä 5 pyritään estämään alueelta johdettavien sadevesien aiheuttamat haitat pintavesille.

Peltoalavaatimus (lupamääräys 6) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Peltoalavaatimus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lannan toimittaminen muuhun käsittelyyn ja/tai luovuttaminen lannoitekäyttöön muille viljelijöille vähentävät tarvittavan omassa viljelyksessä olevan peltoalan määrää.

Lupamääräys 7 on annettu lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen, ravinteiden vesistöpäästöjen sekä ammoniakin ilmaan joutumisen ehkäisemiseksi. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, suositeltavaa on mullata pelto neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. tiedossa olevien juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin.

Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä mahdollisten talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (lupamääräys 8). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä muokkauksen mukaan ja talousvesikaivojen ja -lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.

Lupamääräyksen 9 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myös estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 10) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

Lupamääräykset 11 ja 12 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen.  Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 13 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

Lupamääräyksellä 14 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Lupamääräys 15 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.

Lupamääräykset 16, 17 ja 18: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

Lupamääräys 19 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

Lupamääräys 20 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tilalla edellyttää sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Ilmoituspäätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä uusi ilmoitus tai haettava ympäristölupaa.

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai siitä poikkeavia säännöksiä voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava.

Päätöksen täytäntöönpano

Tämän päätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa päätöksen antamisen jälkeen. Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000).

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Eläinsuojailmoituksen käsittelystä peritään käsittelymaksua 2150 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

Päätöksestä tiedottaminen

Tämä päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely -keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kaupungin nettisivuilla.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä

Päätös 

 ======