Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 01.09.2026/Pykälä 55

ES ymplk 1.9.2026 § 55  

892/11.01.00/2025  

Luvan hakija

Nimi: Huittisten kaupunki

Osoite: Risto Rytinkatu 36, 32700 Huittinen

Y-tunnus: 0203762–4

Yhteyshenkilö: Johanna Kalaoja, p.044 5604345, johanna.kalaoja@huittinen.fi

Laitos/toiminta ja sen sijainti

Huittisten kaupunki hakee ympäristölupaa maankaatopaikan toimintaan. Maankaatopaikka sijaitsee Huittisten kaupungissa kiinteistöllä Metsäpalsta 102–423–1–254 osoitteessa Korvenkyläntie 37.

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Maa-ainesten laitosmainen ja ammattimainen käsittely on ympäristönluvan varaista Ympäristönsuojelulain (547/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.  Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohdan 12 a mukaan luvan käsittely kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 9.4.2026.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne

Huittisten kaupungilla ei ole alueella aikaisempaa lupaa maankaatopaikalle, vaikka aluetta on käytetty maa-ainesten läjitykseen jo jonkin aikaa.

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava ja Huittisten keskustan osayleiskaava. Maakuntakaavassa ei ole merkitty aluetta koskevia toimintaa rajoittavia merkintöjä. Osayleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue. Siellä ei ole voimassa asemakaavaa, eikä se sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita, toimenpidekieltoa tai erityisiä häiriintyviä kohteita.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Maankaatopaikka sijaitsee Huittisten kaupungin omistamalla kiinteistöllä Metsäpalsta 102–423–1–254 Korvenkyläntien varressa Turuntieltä kuljettaessa noin 400 metrin päässä Korvenkyläntien oikealla puolella. Maantäyttö alkaa n.100 metrin päästä Korvenkyläntiestä. Tien ja täyttöalueen välissä on jääkiekkokaukalo. Läjitysalueen ympäristössä on jonkin verran asutusta ja 150 metrin säteellä täyttöalueesta on kymmenkunta asuintaloa. Lähin asunto sijaitsee n. 50 metrin päässä.

Aluetta on käytetty joskus aikaisemminkin maa-ainesten läjitykseen ja uudelleen se on otettu käyttöön joitakin vuosia sitten. Sinne on jo muodostunut alkuperäisestä maanpinnasta keskimäärin 3,5 metrin korkuinen erilaisia maa-aineksia sisältävä alue, jossa on arviolta n. 13 500 m³ maa-aineksia. Täyttö on osittain ulottunut n. 2 metrin päähän naapurikiinteistöjen rajasta.

Maaperältään alue on pääasiassa moreenia ja kiinteistön läpi virtaavan ojan ympäristössä savea. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Alue kuuluu Loimijoen vesistöalueeseen (35.9) ja siellä Loimijoen suualueeseen (35.911).  Läjitysalueelta hulevedet ohjataan kiinteistön läpi kulkevan ojan kautta edelleen Korvenkyläntien, Turuntien ja Loimijoentien alitse pelto-ojia pitkin Loimijokeen, johon on n. 1800 metrin matka. Maankaatopaikan pohjois- ja luoteispuolella on lähinnä metsäalueita ja muualla ympäristössä on asutusta sekä peltoalueita.

Laitoksen toiminta

Huittisten kaupunki hakee ympäristölupaa olemassa olevan maankaatopaikan toiminnalle. Maankaatopaikkatoiminta tarkoittaa pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitusta. Maankaatopaikalle loppusijoitetaan pilaantumattomia maa-aineksia, jotka eivät sovellu esim. rakenteensa puolesta maanrakennuskohteissa hyötykäytettäviksi tai joille ei löydy hyötykäyttökohteita sijoitettavaa maa-ainesta vastaavaa määrää. Maa-aineksia tuodaan ainoastaan Huittisten kaupungin omista työ- ja urakkakohteista. Varmasti puhtaita kaivuumaita viedään alueelle ilman maa-ainesnäytteiden analysointia, mutta jos on syytä epäillä pilaantumista, haitta-aineet tutkitaan ja pilaantuneet maat viedään toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Kaivuumaiden lisäksi alueelle tuodaan hiekoitushiekkaa kaduilta ja yleisiltä alueilta sekä hulevesikaivojen sakkapesästä poistettua massaa. Kaupunki käyttää hiekoitushiekkaa vuosittain n. 200–300 m³. Käytetystä hiekotushiekasta tutkitaan haitta-ainepitoisuudet. Jos hiekka on puhdasta se pyritään saamaan hyötykäyttöön eli luovutetaan vastaanottajille erilaisissa maanrakennuskohteissa käytettäväksi. Yleensä lähes kaikki hiekka menee uudelleen käyttöön, mutta tarvittaessa pilaantumatonta hiekkaa tuodaan läjitettäväksi maankaatopaikalle. Kaupungin hulevesijärjestelmän sakkapesämassaa syntyy vuosittain n. 15 m³. Se kuivataan hulevesien suodatuskentällä Pappilanniemessä ennen sen läjitystä maankaatopaikalle. Huittisten kaupungilla on 18.10.2017 myönnetty ympäristölupa hulevesien suodatuskentälle. Luvan mukaan suodatusvedestä on vuosittain otettava näyte, mutta suodatusmassaa ei ole tutkittu. Mitään muita materiaaleja kuten kiviä, kantoja tai risuja ei vastaanoteta. Alueella olevat ja kuormien mukana tulevat kivet käytetään lähinnä alueen rajaamiseen ja vähäinen määrä tarpeettomia kiviä upotetaan reunaluiskiin.

Maankaatopaikalle haetaan lupaa läjittää yhteensä vielä n. 70 000 m³ maa-aineksia, sinne jo sijoitettujen 13 500 m³ lisäksi. Maankaatopaikan kokonaismassamäärä tulee lopputilanteessa siis olemaan n. 83 500 m³. Alue riittää kaupungin tarpeisiin nykyisellä täyttötahdilla noin 10 vuodeksi. Maa-ainesten määrää on kuitenkin vaikea tarkkaan ennustaa, sillä se riippuu kaupungin tulevista työmaista ja niistä jäävien maa-ainesten hyötykäyttökelpoisuudesta. Ensisijainen tarkoitus on saattaa syntyvät maa-ainekset hyötykäyttöön. Maanläjitysalueen täyttöaste mitataan kerran vuodessa paikan päällä mittaamalla alueen rajat ja suorittamalla siihen perustuva massalaskenta. Urakoitsijoilla ei ole erikseen ilmoitusvelvollisuutta tuomistaan maa-aineseristä.

Alueen rajoille jätetään suojavyöhykkeet, joille täyttöä ei uloteta. Nykyinen täyttöalue on tällä hetkellä sivuiltaan jo suurin piirtein niillä rajoilla, mihin sitä ulotetaan. Alueen alkupäässä täyttö ulottuu lähimmillään 4–7 metrin päähän naapurikiinteistöjen rajasta. Ojan suuntaan jätetään viiden metrin suoja-alue, johon maa-aineksia ei läjitetä. Täyttö ulottuu lähelle naapurikiinteistön rajaa ainoastaan läjitysalueen luoteisosassa, jossa rajaan jätetään kahden metrin suojavyöhyke. Täyttöalueen raja lähimpään asuintaloon on 52 m. Täyttö suuntautuu kiinteistöä pitkin eteenpäin tulosuunnasta katsottuna. Alueelta kaadetaan laajentamisen yhteydessä metsää.

Maa-aineksia tuovat urakoitsijat jättävät ainekset kasalle alueen reunoille ja kunnan oma henkilökunta tekee tarvittavan tasoitus- ja muotoilutyön noin kahden viikon välein. Samalla suoritetaan tarkastus siitä, ovatko tuodut ainekset maankaatopaikalle kuuluvia. Mahdolliset roskaantuneet tai muuten epäasialliset maa-aineskuormat pyritään jäljittämään ja niitä tuoneet velvoitetaan viemään kuormat pois ja siivoamaan alue. Alue on suljettavissa puomilla. Käytännössä puomia pidetään kuitenkin auki etenkin silloin, kun liikennettä on eniten. Kuormia viedään arkipäivisin aikavälillä 7.00–18.00. Jos väärinkäyttöä ilmenee, puomi on mahdollista lukita ja antaa urakoitsijoille avaimet. Toistaiseksi tähän ei ole ollut tarvetta. Kaupunki huolehtii myös alueelle johtavan tien siisteydestä.

Alueen maisemointitöitä tehdään samaan aikaan täytön kanssa aina kun se on mahdollista. Täyttöalueen reunat luiskataan muilta osin kaltevuuteen 1:2, paitsi Tuomikujan puoleinen reuna luiskataan kaltevuuteen 1:3 ja Korvenkyläntien puoleinen luiska 1:14. Luiskiin istutetaan ympäristöön sopivaa kasvillisuutta ja puustoa.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät riskit ovat päästöt maaperään ja vesiin sekä mahdolliset melu- ja tärinähaitat.

Päästöt maaperään ja pintavesiin

Alueelle vastaanotetaan pääosin puhtaita maa-aineksia, joista ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Maa-aineskuormien puhtauden arviointi toteutetaan pääosin lähtöpaikan pilaantuneisuusarvioinnin perusteella. Maanäytteitä ei kaivuumassoista ole käytännössä otettu, sillä likaantuneilta alueilta ei ole kuormia alueelle tuotu. Jos tällaisia kuormia halutaan vastaanottaa, silloin niiden soveltuvuus maankaatopaikalle tutkitaan. Käytetty hiekoitushiekka tutkitaan ennen sen sijoittamista maankaatopaikalle.

Alueella ei varastoida polttoaineita tai kemikaaleja eikä mitään muitakaan materiaaleja. Maanläjityksessä käytetään pyöräkuormaajaa sekä kaivinkonetta ja maa-ainesta tuodaan kuorma-autoilla ja traktoreilla.  Koneet ovat alueella vain käytön aikana eikä niitä vakituisesti säilytetä eikä yleensä myöskään tankata siellä. Alueelle ei läjitetä sellaisia maita, joissa on havaittu haitallisia vieraslajeja tai joissa tiedetään niitä olevan. Jos maa-aineksen mukana myöhemmin havaitaan tulleen vieraslajeja, aletaan tarpeellisiin torjuntatoimiin. 

Toiminnassa ei synny jätevesiä. Alueella ei ole vesipistettä, sosiaalitiloja eikä viemäreitä. Nykyiset avo-ojat pidetään kunnossa. Maa-aineksen kulkeutuminen pintavesiin estetään jättämällä alueen halki kulkevan ojan reunoille vähintään 5 metrin levyinen suojavyöhyke, johon maa-aineksia ei läjitetä. Pienien maa-ainesmäärien kulkeutuminen ojaan voi olla mahdollista mm. rankkasateen yhteydessä. Tätä ehkäistään maa-ainesten muotoilulla ja luiskauksella sekä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toteutettavalla maisemoinnilla.

Päästöt ilmaan ja meluhaitat

Toiminnasta aiheutuvat ilma- ja melupäästöt arvioidaan melko vähäisiksi. Alueelle kulkevasta liikenteestä, maa-ainesten käsittelystä, materiaalien kuormauksesta sekä muista työkoneista syntyy jonkin verran pöly- ja pakokaasupäästöjä ilmaan sekä melua ympäristöön. Näistä voi aiheutua jonkinlaista melu- ja pölyhaittaa lähiympäristön asukkaille. Vaikutuksia vähennetään koneiden päästöluokituksella, erilaisin pölynsidontamenetelmin, läjityksen aikaisella maisemoinnilla sekä jättämällä suojapuustoa alueen ympärille. Osan vuotta maankaatopaikalla on vain vähäistä toimintaa. Pääosin sitä käytetään vuosittain n. 8 kk ajan huhtikuun alusta marraskuun loppuun. Alueella ei normaalisti työskennellä viikonloppuisin eikä klo 18.00–07 välisenä aikana. Maankaatopaikka ei haittaa läheisen jääkiekkokaukalon käyttöä, sillä sitä käytetään talvella, jolloin maankaatopaikan toiminta on vähäistä.

Jätehuolto ja yleinen siisteys

Toiminnassa ei synny vaarallisia eikä tavanomaisiakaan jätteitä. Mahdolliset roskaantuneet tai muuten epäasialliset maa-aineskuormat pyritään ensin jäljittämään ja niitä alueelle tuoneet velvoitetaan viemään asiattomat kuormat pois sekä siivoamaan alue. Jos tuojaa ei tavoiteta, alueen siivoaminen ja roskien ja jätteiden poisvienti tehdään maankaatopaikka-alueen haltijan toimesta. Ennen maisemointityön valmistumista alue erottuu lähiasukkaille maastosta kohtalaisen hyvin. Tämä voi vähentää lähiympäristön viihtyvyyttä, mutta mahdollisimman nopealla maisemoinnilla asia korjaantuu.

Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen

Työkoneista ja ajoneuvoista voi laitteen rikkoutumisen yhteydessä aiheutua poltto- voitelu- tai jäähdytinneste vuoto, joka voi päätyä maaperään tai vesistöön. Tähän varaudutaan ennalta pitämällä kalusto hyvässä kunnossa. Riskiin varaudutaan myös varaamalla ajoneuvoihin tai alueelle imeytysainetta tai imeytysmattoja. Muita poikkeuksellisia tilanteita voivat olla maanläjitysalueen sortuminen tai yllättävä painuminen. Näitä ehkäistään tekemällä penkan reunat riittävän loiviksi ja muotoilemalla ja maisemoimalla läjitysaluetta säännöllisesti. Poikkeustilanteisiin ja onnettomuuksiin varaudutaan myös ohjeistamalla alueen käyttäjiä ja hoitajia.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja ympäristöriskit

Ympäristön pilaantumisen todennäköisyys on vähäinen, sillä alueelle sijoitetaan vain puhtaita maa-aineksia. Kaiken kaikkiaan toiminnan ympäristöriskit arvioidaan vähäisiksi

Riskinä on, että alueelle tuodaan pilaantuneita tai roskaantuneita maa-aineksia tai muita materiaaleja, joita sinne ei ole lupa sijoittaa.  Riskin maaperälle ja pintavesille aiheuttavat myös erilaiset poikkeustilanteet sekä mm. onnettomuuksien kautta veteen tai maahan päässeet epäpuhtaudet kuten öljyt. 

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Huittisten kaupungin työnjohtajan toimenkuvaan kuuluu vastata maankaatopaikan valvonnasta ja toiminnan hallinnasta. Maankaatopaikalle tuotuja materiaaleja ja niiden sopivuutta läjitykseen seurataan 1–2 viikon välein tehtävin tarkastuksin.  Täytön määrää seurataan vuosittain tehtävillä mittauksilla. Päästöjä kuten pölyä, melua ja roskaantumista tarkkaillaan toiminnan ja tarkastusten yhteydessä aistinvaraisesti. Myös koneiden ja laitteiden kuntoa seurataan. Tarvittaessa voidaan teettää ulkopuolisella taholla tutkimuksia esim. ojaveden laadusta. 

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla 22.4.-27.5.2026. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille sekä kuulutettu Huittisten kaupungin virallisissa lehdissä. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

Lupaviranomainen ei ole pyytänyt hakemuksesta lausuntoja, sillä alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen lähistöllä ole luonnonsuojelun kannalta arkoja kohteita. Toiminnalla ei myöskään ole katsottu olevan merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta.

Hakija on pyytänyt hakemuksesta lausunnon elinvoimakeskuksen liikenneosastolta.

”Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosastolla ei ole ympäristölupaan huomauttamista, kunhan liittymästä ei kulkeudu maa-ainesta päällystetylle väylälle. Liittymässä ei karttatarkastelun perusteelle ole kovin pitkää päällystettyä lippaa. Mikäli maa-ainesta kulkeutuu ajoradalle tai jalankulku- ja pyöräilyväylälle, jonka Elinvoimakeskus joutuu harjauttamaan maanajon vuoksi, lasku harjauksesta lähetetään Huittisten kaupungille. Suosittelemme päällystetyn lipan pidentämistä tai omatoimista päällysteen puhdistusta tarpeen mukaan. Elinvoimakeskus pidättää oikeuden määrätä pidemmän lipan päällystettäväksi liittymään tarpeen mukaan. Lipan pituus näin ollen 25 m jalankulku- ja pyöräilyväylän reunasta mitattuna.”

Hakemuksesta on kirjattu saapuneeksi kolme muistutusta.

Muistutus 1. 23.5.2026, *****************************************

”Ihmettelemme miksi Huittisten kaupunki on jo vähintään vuoden ajan saanut toimittaa jätemaata kyseiselle tontille ilman ympäristölupaa. Toimintaa sivusta seuranneena paljaalla silmälläkin näkee, että tontille toimitettu maa-aines ei ole ollut seulottua, vaan sinne on toimitettu mitä on satuttu kaivamaan. Tontille johtavan tien varrella ja tontilla kasvaa runsaasti vieraslajeja, joita ei ole yritetty tähän päiväänkään mennessä kaupungin puolesta hävittää. Kaupungin pitämässä tilaisuudessa luvattiin, että läjitysalueen vieressä kulkevaa ojaa ei tulla ylittämään, tätä ei kuitenkaan mainita hakemuksessa. Oja ei tälläkään hetkellä vedä kunnolla kovempien sateiden aikana, omalla tontillammekin tästä johtuen on vesi noussut pihatielle. Läjitysalue on jo nyt ihan ojan reunassa pystysuoraan kiinni. Emme todellakaan ymmärrä miten tälle alueelle voisi ajaa vielä

vähintään kuuden vuoden ajan jätemaata tulematta ojan yli? Jos ojaa ei ole tarkoitus ylittää eikö lupaa voi hakea vain alueelle, joka on jo täytetty (ilman lupaa), eikä koko tontille?

Kahden metrin turva-alue oman tontin rajasta on todella mitätön, eihän

rakennuksiakaan saa rakentaa niin lähelle toisiaan. Tällainen taloa korkeampi läjitysalue, kun viistetään talon suuntaan, niin laskee kaiken veden talojen rakenteisiin. Kuka korvaa tämän?

Emme todellakaan hyväksy tätä hanketta. Huittisissa on aivan varmasti parempiakin maankaatopaikkoja tarjolla kuin taajama-aluella sijaitsevat ihmisten takapihat!

Muistutus 2. 24.5.2026, *************************************

”Maankaatopaikka ei saa ylittää alueen läpi virtaavaa valtaojaa. Olemme jo

keskustelleet tästä asiasta Huittisten kaupungin maanrakennuspäällikkö Johanna

Kalaojan kanssa puhelimitse ja asia luvattu suullisesti näin tehdä.

Maankaatopaikka ei myöskään saa nousta nykyisen maanpinnan yli, ettei siihen muodostu liian korkeaa kasaa.”

Muistutus 3. 25.5.2026, *****************************

”Olen lähettänyt sähköpostia Johanna Kalaojalle koskien maankaatopaikan

valumavesiä. Hakemuksen liitteessä 6A mainitaan että alueen hulevedet ohjataan laskuojaan, joka laskee omistamani kiinteistön Turvanoja 1:175 kautta Loimijokeen. Vedet eivät todellakaan laske Loimijokeen vaan päätyvät sateisella aikaa ja keväisin kiinteistölläni olevaan kuusikkoon, liitteessä mainittu Korvenkyläntien alitus on tukossa ja putki on muutenkin alimitoitettu syksyn ja kevään virtauksille. Mielestäni se on avattava tai vedet ohjattava jonnekin muualle.

Lisäksi haluan mainita että kaupungin puolelta on tullut suullisia lupauksia, että maamassojen täytöllä ei ylitetä laskuojaa eikä nykyistä korkeustasoa nosteta, oletan että näihin lupauksiin voi luottaa.”

Hakijan vastine jätettyihin muistutuksiin

Huittisten kaupunki/Johanna Kalaoja on 25.8.2026 toimittanut seuraavan vastineen saapuneisiin muistutuksiin.

” Vastine muistutukseen **************************

Huittisten kaupunki on hakemuksessa esittänyt läjitysalueen sijoittumisen alueen halki kulkevan ojan kohdalla. Läjityksellä ei ylitetä aluetta halkovaa ojaa ja suojaetäisyys ojaan pidetään minimissään 5 m katsoen läjityksen alareunasta. Uuden läjityksen lähin etäisyys asutusta kiinteistöstä on 52 m. Lähteentie 12 kiinteistöön etäisyyttä tulee läjitysalueeseen yli 150 m.

Vastine muistutuksiin ************* ja *****************

Läjityksen korkeustaso pidetään nykyisellään jo läjitetyllä alueella ja nostetaan kohti kiinteistöä 102–423–1–192 (Erkinmaa) loivasti kolme metriä korkeammalle.  Läjitys ei lisää veden määrää alueella ja oja pidetään toimintakunnossa kaupungin omistamalta osalta.”

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Maanläjitysalueella on suoritettu 23.6.2026 tarkastus, johon osallistuivat Johanna Kalaoja hakijan edustajana Huittisten kaupungista ja ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler Etelä-Satakunnan ympäristötoimistosta.

Lisätietoja Ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler, p. 044 7307423, johanna.thessler@sakyla.fi

Esittelijä Ympäristöpäällikkö Jukka Reko

Päätösehdotus

Yleiset määräykset

1.     Huittisten kaupungin maankaatopaikalle saa loppusijoittaa kaupungin omasta rakennustoiminnasta tulevaa pilaantumatonta ylijäämämaata ja tutkimuksin maankaatopaikalle soveltuvaksi todettua hiekotushiekkaa (jäteluokka 17 05 04) sekä hulevesikaivojen kuivattua sakkapesämassaa (jäteluokka 16 10 04). Edellä mainittuja jätteitä voi tämän luvan mukaan läjittää hakemuksen mukaiselle läjitysalueelle 70 000 m³ niin, että alueelle sijoitettujen maa-ainesten kokonaismassamäärä on noin 83 500 m³.

2.     Maa-ainesta voidaan sijoittaa hakemuksen mukaiseen läjityspaikkaan, sen mukaisilla rajoilla ja siinä määriteltyyn korkeuteen (enimmillään +71). Läjitysalueen ympäristöön on jätettävä metsää estämään näkyvyyttä alueelle. Maa-ainesten läjitys on toteutettava suunnitelmallisesti niin, että suunnitellun täyttöalueen rajoja noudatetaan ja koko alue tulee hyödynnetyksi. Kiinteistön läpi kulkevaan ojaan on jätettävä vähintään 5 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle maa-aineksia ei sijoiteta. Täyttö on toteutettava myös siten, että torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat, painumat ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Alueen täyttymistä on seurattava vuosittain tehtävien mittausten avulla, jotta alueen täyttymiseen ehditään reagoimaan ja etsimään ennen luvan mukaisen massamäärän täyttymistä maa-ainesten läjitykseen uusia ratkaisuja.

3.     Laitoksen toiminta-aika on arkisin maanantaista perjantaihin klo 7–18. Toiminta-ajoista voidaan tarpeen mukaan poikkeuksellisesti ja kertaluonteisesti poiketa.

4.     Laitoksella on oltava nimettynä toiminnan asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä vastaava henkilö sekä henkilö, joka vastaa myös laitoksen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta sekä raportoinneista valvontaviranomaisille. Vastuuhenkilön on myös vastattava sekä henkilöstön että kaatopaikan käyttäjien ympäristöasioihin ja turvallisuuteen liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että ympäristönsuojeluviranomaisella on vastuuhenkilöiden ajantasaiset yhteystiedot. 

5.     Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueelle läjitettävien ainesten laa­dus­ta ja määrästä ja niiden sopivuudesta laitoksen toimintaan ja annettuun lupaan. Laitoksella ei saa sijoittaa muita kuin lupamääräyksen 1. mukaisia materiaaleja. Sakkapesämassasta on tutkittava haitta-ainepitoisuudet vähintään kahden vuoden ajan. Näytteenotto voidaan tämän jälkeen lopettaa, jos se todetaan tarpeettomaksi.  Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava sellaiseen jätteiden käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. 

6.     Maankaatopaikalle ei pääsääntöisesti saa ottaa vastaan ruoppausmassoja, maa-aineksia sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn tai teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia maa-aineksia aiotaan ottaa käsiteltäväksi, on niistä oltava edeltä käsin luotettavat analyysitulokset ja puolueettoman asiantuntijalaitoksen lausunto maa-ainesten pilaantumattomuudesta. Maankaatopaikalle sijoitettavien ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien on oltava alle Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen alempien ohjearvojen.

7.     Laitosalueen rakenteiden ja siellä käytettävien laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita tai puutteita, jotka saattavat johtaa päästöjen syntymiseen, rakenteet ja laitteet on korjattava välittömästi. Asiattoman liikkumisen estämiseksi laitoksen kulkutiellä tulee olla lukittava puomi, joka voidaan tarvittaessa sulkea. Puomi on pidettävä suljettuna silloin, kun laitoksen toiminnassa on pidempi tauko eikä siellä suoriteta valvontaa.

8.     Maankaatopaikalla tapahtuva toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, etteivät laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai pohja- ja pintavesiin aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaantumista, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muiden materiaalien varastoaluetta. Aluetta on maisemoitava sitä mukaa, kun täyttö valmistuu maisemahaittojen vähentämiseksi.

9.     Toiminnanharjoittaja on velvollinen viipymättä hävittämään Metsäpalsta-kiinteistöllä kasvavat ja sieltä ympäristöön levinneet Euroopan unionin luetteloon kuuluvat ja kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraskasvilajit heti niiden havaitsemisen jälkeen. Toiminnanharjoittajan on kaikin mahdollisin keinoin pyrittävä estämään haitallisten vieraskasvilajien leviäminen maankaatopaikka-alueelle sekä niiden kulkeutuminen sieltä lähtevien kulkuneuvojen mukana eteenpäin. 

10. Kaatopaikan käyttäjille ja hoitajille on laadittava ohjeet luvan mukaisen toiminnan alkaessa. Ohjeisiin on liitettävä kielto vieraskasvilajia tai roskia sisältävän maa-aineksen tuomisesta alueelle.

Ilmansuojelu ja pölyntorjunta

11. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Toiminnanharjoittajan on toteutettava ja edistettävä pölyntorjuntaa tarpeen mukaan. Pölyämistä on estettävä tarvittaessa kastelemalla tai muilla soveltuvilla menetelmillä. Myös alueelle kulkevaa tietä on tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi.

12. Laitoksen toiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM10) pölypitoisuus alueilla, jolla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille, ei saa ylittää raja-arvoa 50 µg/m³ vuorokausikeskiarvona eikä ohjearvoa 40 µg/m³ vuosikeskiarvona. (Vna 38/2011)

Meluntorjunta

13. Toiminnasta ei saa, toiminnan vaatima liikenne mukaan lukien, aiheutua kohtuutonta meluhaittaa. Melun muodostusta on tarpeen vaatiessa vähennettävä laiteteknisin ja työteknisin keinoin. 

14. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia melulle asetettuja ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB, loma-asumiseen käytettävillä kiinteistöillä ohjearvoa 45 dB eikä yöllä (klo 22–7) yöohjearvoa 50 dB. Jos melun ohjearvot jollain alueella ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä melua rajoittaviin erikseen päätettäviin toimenpiteisiin.

Jätteet ja yleinen siisteys

15. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Lai­tok­sen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ym­pä­ris­töl­le. Laitokselle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat on kuljetettava asian­mu­kai­ses­ti siten, että kuormauksen tai kuljetuksen aikana ma­te­ri­aa­le­ja ei pääse leviämään ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puh­tau­des­ta on huo­leh­dit­ta­va, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mu­ka­na ei le­viä epäpuhtauksia ympäristöön eikä materiaaleja pääse pu­toa­maan tai le­viä­mään kuljetusreiteille eikä laitosalueen ulkopuolelle. Likaan­tu­neet alueet on siivottava välittömästi.

16. Toiminnanharjoittajan on viime kädessä huolehdittava alueelle tavalla tai toisella joutuneen epäasiallisen jätteen pois keräämisestä. Maa-aineksen joukossa mahdollisesti alueelle kulkeutuneet jätteet ja roskat on poistettava maa-aineksen joukosta. Ympäristöön tuulen mukana kulkeutuneet roskat on viipymättä siivottava. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen keräykseen ja käsittelyyn.

Päästöt pintavesiin

17. Alueen halki kulkeva oja on pidettävä kunnossa ja huolehdittava, ettei maa-aineksia pääse poikkeustilanteissakaan valumaan ojaveteen. Myös veden kulku ojassa tulee varmistaa niin, että vettymistä ei pääse tapahtumaan.

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

18. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Toiminnasta pidettävään käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaan on kirjattava myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Vuosiraportti edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tie­dot:

         laitokselle vuoden aikana vastaanotettujen maa-ainesten määrä, laatu ja alkuperä

         alueelta mahdollisesti poiskuljetettujen jätteiden määrä laatu ja toimituspaikat

         tiedot mahdollisista olennaisista muutoksista, huolloista ja korjauksista

         tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista ympäristönsuojeluun liittyvistä häiriöistä, onnettomuuksista tai poikkeustilanteista

         tulokset mahdollisista alueella suoritetuista mittauksista

         tutkimustulokset hiekotushiekasta, sakkapesämassasta ja mahdollisista muista alueelle tuoduista aineksista otetuista näytteistä

         tieto maankaatopaikan jäljellä olevasta täyttötilavuudesta kyseisen raportointivuoden lopussa

         tiedot vieraslajien hävittämistoimenpiteistä

19. Toiminnanharjoittaja on velvollinen tarvittaessa suorittamaan pöly- tai melumittauksia sekä tutkimaan tarkemmin maaperän tai pintaveden laatua ympäristönsuojeluviranomaisen erikseen edellyttämällä tavalla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytäntö (BEP)

20. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitokselle soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen

21. Alueella ei saa varastoida, käsitellä eikä hyödyntää vaarallisia tai haitallisia aineita, kuten polttoaineita, vaarallisia jätteitä tai muita kuin luvassa mainittuja maa-ainesjätteitä.

Onnettomuustilanteet

22. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on oltava saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia.

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen ja lopettaminen

23. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan loppumisesta tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista.  Myös luvanhaltijan tai yhteys- ja vastuuhenkilöiden vaihtuessa on asiasta ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

24. Toiminnan loputtua luvanhaltija vastaa maankaatopaikka-alueen jälkihoidosta. Laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan päätyttyä alue on kunnostettava ja maisemoitava erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on esitettävä ympäristötoimiston hyväksyttäväksi.

Vakuus

25. Luvan saajan on ennen tämän luvan mukaisen kaatopaikkatoiminnan aloittamista annettava Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä on 15 000 €. Vakuus on pidettävä voimassa niin kauan kuin alueella harjoitetaan luvanvaraista toimintaa.

Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräys 1: Ympäristönsuojeluasetuksen 16 §:n mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikan luokasta sekä kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista. Kaatopaikat luokitellaan niille sijoitettavien jätteiden perusteella. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Pilaantumattomuudella tarkoitetaan pääasiassa asetuksen (VNA 214/2007) kynnysarvot alittavia maita, mutta maankaatopaikalle sijoitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa kuitenkin vähintään PIMA-asetuksessa säädetyt alemmat ohjearvot.

Lupamääräys 2: Maa-ainesten sijoittamisella suunnitelmallisesti estetään ympäristö- ja maisemahaittojen sekä vaaratilanteiden syntyminen sekä varmistetaan alueen hyödyntäminen tehokkaasti ja sen riittävyys toiminnan harjoittamiseen mahdollisimman pitkään.

Laitoksen toiminta-aikoja ei ole katsottu tarpeelliseksi rajoittaa hakemuksessa esitetystä. Toiminta-aika on kuitenkin määräyksellä rajattu, jotta naapureille mahdollisesti aiheutuvia haittoja pystytään myös rajaamaan. (lupamääräys 3)

Laitoksen ympäristönsuojelun riittävän tason turvaamiseksi ja viranomaisten yhteydenpidon helpottamiseksi on tarpeen, että laitokselle on nimetty ympäristöasioista vastaava henkilö. Henkilön on tunnettava riittävästi laitoksen toiminta ja prosessit, laitosta koskevat ympäristönsuojeluun liittyvät säädökset ja määräykset, laitoksen päästöt, jätteet, jätevedet sekä ympäristövahinkojen torjunta.  Lisäksi jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelypaikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. (Lupamääräys 4)

Lupamääräykset 5 ja 6: Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään pilaantumista tai sen vaaraa. . Sakkapesämassan sopivuutta maankaatopaikalle ei ole aikaisemmin tutkittu ja se pitää varmistaa teettämällä siitä maankaatopaikkakelpoisuustutkimukset.

Lupamääräykset 7 ja 8 on annettu sen varmistamiseksi, että maankaatopaikan toiminta ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jätelain mukaista roskaantumista tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräys 9: Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta säädetyn lain mukaan vieraslajia ei saa päästää ympäristöön. Toimijan on huolehdittava siitä, ettei hänen tuottamassaan, varastoimassaan, markkinoille saattamassaan, kuljettamassaan, välittämässään, myymässään tai muuten luovuttamassaan tuotteessa tai aineistossa ole unionin luetteloon kuuluvaa tai kansallisesti merkityksellistä haitallista vieraslajia, joka tuotteen tai aineiston mukana voi levitä toimijan hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. (5 §)

Lupamääräys 10: Maa-ainestentuojat ovat maankaatopaikan varsinaiset käyttäjät ja riskien minimoimiseksi heidän käyttäytymisensä on ensiarvoisen tärkeää. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että alueen hoitajat ja käyttäjät osaavat toimia ympäristöluvan mukaisesti.

Lupamääräykset 11 ja 12 on annettu ilman pilaantumisen ja etenkin pölyämisen estämiseksi. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten pölystä, hajusta, melusta, tärinästä tai muista vastaavista vaikutuksista. Tavoitteena on myös Valtioneuvoston asetuksen (79/2017) kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvon alittaminen.

Lupamääräykset 13 ja 14 on annettu estämään laitoksen aiheuttaman melun muodostuminen haitalliseksi tai kohtuuttomaksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnan aiheuttamasta melusta myöhemmin valitetaan, voidaan melutaso määrätä mitattavaksi tai laskennallisesti selvitettäviksi. Jos annetut meluohjearvot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle.

Lupamääräys 15 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätteet on myös kuljetettava asianmukaisia kuljetusvälineitä käyttäen ja varmistuen siitä, että jätteestä ei aiheudu kuljetuksen aikana ympäristöhaittaa.

Lupamääräys 16 on annettu estämään muiden kuin puhtaiden maa-ainesten läjittämisen ja varastoinnin maankaatopaikalla sekä estämään roskien aiheuttamat haitat. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. 

Lupamääräys 17 on annettu pintavesien pilaantumisvaaran minimoimiseksi sekä siitä syystä, että toiminnanharjoittajan on hallittava alueelta valuvien hulevesien johtaminen. 

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 18 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

Lupamääräys 19 on sillä perusteella annettu, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus olla tietoinen toimintansa vaikutuksista. Jos lupamääräysten mukaisesta toiminnasta myöhemmin todetaan aiheutuvan ennalta arvaamatonta haittaa, toiminnanharjoittaja on velvollinen tarkemmin selvittämään toiminnan vaikutuksien laajuutta, suuruutta ja haitallisuutta.

Lupamääräyksellä 20 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Lupamääräys 21 on annettu sen varmistamiseksi, että alueella ei käsitellä eikä varastoida mitään ympäristölle vaarallisia aineita tai jätteitä, joiden loppusijoitukseen ei tässä luvassa ole erikseen annettu lupaa.

Lupamääräys 22: Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi ja viranomaisten sekä lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä.

Lupamääräys 23 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä (lupamääräys 24). Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

Lupamääräys 27. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

Muistutuksiin vastaaminen

Luvassa ja lupamääräyksissä on otettu huomioon muistuttajien esiin tuomat asiat. Läjitystä ei tuoda kiinni asuttujen kiinteistöjen rajoihin eikä alueen läpi kulkevaa ojaa ylitetä. Maisemahaittaa vähennetään nopealla maisemoinnilla ja jättämällä suojaavaa puustoa alueen ympärille.

Luvan voimassaolo

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Päätöksen toimeenpano

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

Jätelaki (646/2011)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012)

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 

Valtioneuvoston astus ilman laadusta (79/2017)

Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Käsittelymaksu

Ympäristöluvan käsittelystä peritään maksua 4110 euroa (käsittelymaksu 3310 + kuulutusmaksu 800). Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa olevaan taksaan.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Lupa- ja valvontavirastolle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla.

Muutoksen haku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

 ======